Masahiko taivaalla

marginal / Syuji Takeya

Astral Project on dekkari, jossa poistutaan kehosta

ASTRAL Project on virkistävä poikkeus yliluonnollisia aiheita käyttävän mangan joukossa. Nimimerkki marginalin käsikirjoittaman ja Syuji Takeyan kuvittaman mangan juju on kehostapoistumiskokemus eli OBE (Out of Body Experience), ja sitä käytetään hyvin. Manga puree samaan yleisöön kuin vaikkapa Death Note, Bloody Monday tai 20th Century Boys.

Konservatiivisen isänsä kanssa riitautunut Masahiko saa jäähyväislahjaksi kuolleeksi väitetyltä isosiskoltaan merkillisen cd-levyn. Kun hän laittaa nimettömän levyn soimaan, hän huomaa leijuvansa oman kehonsa yläpuolella.

Pian hän oppii, että kehosta (”tyhjästä kuoresta”) irtaantuneena hän pystyy liitämään vapaasti minne tahtoo. Taivaalla hän tapaa myös muita kehostaan irtaantuneita, jotka ovat eri tavoin saaneet tuon ”lahjan”, ”taidon”, tai ”kirouksen”. Jokainen voi myös välittää kyvyn yhdelle uudelle ihmiselle.

Masahikon ensi tuttavuudet taivaalla ovat sievä Misa ja hänen juoppo isänsä. Isä on poiminut ”taivasnimekseen” Zampanon Federico Fellinin elokuvasta La Strada. Kolmantena kuvaan tulee pelisuunnittelijan mielestä karannut hirviö Slimy-kun. Heitä kaikkia yhdistää onnettomuus ja yksinäisyys.

Taitavasti rakennetussa dekkarissa alkaa vähitellen keriytyi auki iso tarina. Tekikö isosisko itsemurhan, kun isä yritti pakottaa hänet naimisiin? Vai onko isosiko sittenkin elossa? Mitä löytyy, kun noustaan ylemmille astraalitasoille? Onko joku keksinyt keinon tallentaa kokemuksia äänistä suoraan ihmisen aivoista? Onko kaiken takana Yhdysvaltain armeijan suuri salajuoni?

ASTRAL Projectin käsikirjoittaja marginal käyttää töissään useita nimimerkkejä. Niistä tunnetuin on Caribu Marley, jolla hän ylläpitää kotisivuaan. Tällä Bob Marleysta johdetulla nimellä hän on tehnyt käsikirjoituksia muun muassa Jiro Taniguchin kuvitettaviksi.

Marginal on syntynyt Tokiossa vuonna 1947 ja aloittanut mangauransa vuonna 1979. Hänen lännessä tunnetuin mangasarjansa on nimellä Garon Tsuchiya tehty Old Boy (Oorudo booi). Nobuaki Minegishin kuvittama kahdeksanosainen sarja on julkaistu myös englanniksi. Marginalin muita nimimerkkejä ovat Yuho Hijikata, Tsubaya no Minamoto ja Dark Master.

Kuvittajan Syuji Takeyan jälki tuntui ensin epätasaiselta. Mutta vähitellen kävi selväksi, että Takeya käyttää tyylin muutoksia tarkoituksellisesti. Mielikuvat ja muistot saavat usein luonnosmaisen, jopa psykedeelisen käsittelyn. Hyväntahtoista yläluokan puhelintyttöä kuvattaessa tussausviivat alkavat muistuttaa lyijykynän jälkeä. Kaupunkikuvat ja avaruus ovat valokuvantarkkoja ja lähikuvat ihmisistä hyvin selkeitä.

KESKEINEN rooli tarinassa on free jazzilla ja saksofonisti Albert Aylerilla. Nimi on tosin kirjoitettu mangassa ensi kertaa esiintyessään väärin Aylor, mutta levyjen nimet ovat aitoja. Ayler kuoli epämääräisissä oloissa 1970 – hänen ruumiinsa löydettiin kellumasta New Yorkin East Riveristä. Masahikon mystinen cd on Aylerin musiikkia, mutta siitäkin paljastuu tarinan myötä outoja ominaisuuksia.

New Orleansissa soittaa nykyjazzia Astral Project -niminen kvartetti. Vuonna 1978 perustetulla yhtyeellä on epäilemättä jokin osuus mangasarjan nimen synnyssä.

Astral Project – Tsuki no hikari syntyi Japanissa vuonna 2006. Japanin lisäksi neliosainen mangasarja on jo julkaistu kokonaan ranskaksi ja saksaksi. CMX:n englannin kielistä käännöstä on valmiina kaksi osaa.

CMX on luokitellut Astral Projectin M-kategoriaan (Mature) eli aikuiselle yleisölle. Suomalaisittain K15 voisi olla sopiva ikäraja.

Marginalin eri nimillä käsikirjoittamia teoksia:

Ao no senshi (”Kalpea soturi”, 1980, nimellä Caribu Marley, kuvittaja Jiro Taniguchi)
Live! Odessei (”Live! Odyssey”, 1981, nimellä Caribu Marley, kuvittaja Jiro Taniguchi)
Nakkuru uoozu (”Knuckle Wars”, 1982, nimellä Caribu Marley, kuvittaja Jiro Taniguchi)
Ruudo booi (”Rude Boy”, 1984, nimellä Caribu Marley, kuvittaja Jiro Taniguchi)
Haado & Ruuzu (”Hard & Loose”, 1984, nimellä Caribu Marley, kuvittaja Kaiji Kawaguchi)
A Hoomansu (”A Homance”, 1986, nimellä Caribu Marley, kuvittaja Akio Tanaka)
Meisou ou boodaa (”Harhailevan kuninkaan raja”, 1986, nimellä Caribu Marley, kuvittaja Akio Tanaka)

Tenshiha Ryou (”Enkeliparven Ryou”, 1990, nimellä Caribu Marley, kuvittaja Mariko Nakamura)
Giruti (”Guilty”, 1993, nimellä Caribu Marley, kuvittaja Mariko Nakamura)
Tako-pon (1995, nimellä Caribu Marley, kuvittaja Takashi Imashiro)
Oorudo booi (Old Boy, 1996, nimellä Garon Tsuchiya, kuvittaja Nobuaki Minegishi)
Yukemuri snaipaa (”Höyrytarkka-ampuja”, 1998, nimellä Yuho Hijikata, kuvittaja Tadashi Matsumori)

Heisei ou Edo koudan iregyuraa (”Nykyajan suuri Edon juorusotku”, 2002, nimellä Tsubaya no Minamoto, kuvittaja Hisashi Eguchi)
Kaidanshi Saniwa (”Kunnon mies Saniwa”, 2005, nimellä Garon Tsuchiya, kuvittaja Funwari)
Astral Project – Tsuki no hikari (”Astral Project – Kuun valo”, 2006, nimellä marginal, kuvittaja Syuji Takeya)
Kiseki no hito (”Ihmemies”, 2008, nimellä Garon Tsuchiya, kuvittaja Keijirou Chou)

JOS haluaa asiatietoa kehostapoistumiskokemuksista, voi aloittaa vaikkapa Skepsis ry:n kuvauksesta ja siirtyä sitten lukemaan brittiläisen tutkijan Susan Blackmoren tekstejä.

This entry was posted in scifi ja fantasia and tagged , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s