Meren lapset

Daisuke Igarashi / Viz Media

Meren lapset uivat kuin he lentäisivät.

JOS rakastit Yuki Urushibaran Mushishia ja ihastuit Jiro Taniguchin The Walking Maniin, tässä ovat ikään kuin molemmat yhdessä: Daisuke Igarashin manga Children of the Sea (Kaijuu no kodomo) on täynnä lapsuuden ja luonnon mystiikkaa sekä meren rauhaa.

Children of the Sea -mangan alku on jo jonkin aikaa ollut luettavissa Viz Median Sigikki-sivustolla, mutta valitettavasti rajoitettuna yhdysvaltalaisille lukijoille. Nyt Igarashin upean mangan ensimmäinen pokkari on englanniksi myös paperilla. Japanissa sarjaa on julkaistu kolmen pokkarin verran, ja neljäs on tulossa heinäkuun lopussa.

Vizin haastattelussa Daisuke Igarashi kertoo rakastavansa merta. Se rakkaus näkyy kirkkaana hänen sarjakuvassaan. Hän kertoo haluavansa välittää lukijoille ”meren erilaiset kasvot – sen kauneuden, sen vahvuuden, sen hirvittävän voiman”.

”Tämän tarinan pääteema on meri. Kun ensi kerran menin laivamatkalle, tajusin miten paljon rakastin merta. Kasvoin sisämaakaupungissa, mutta silti meren äärellä seisoessani monenlaisia tunteita heräsi sisälläni. Kun mietin miksi näin kävi, syntyi tämä tarina.”

CHILDREN of the Sea on lasten tarina, jossa aikuiset ovat sivurooleissa. Ensimmäinen lapsista on Ruka, joka on pienenä nähnyt aaveen akvaariossa. Meren tuoksua seuratessaan Ruka kohtaa Umin ja pian myös hänen kalpean veljensä Soran.

Rukan silmissä Umi (”Meri”) ja Sora (”Taivas”) loistavat samoin kuin aave akvaariossa. Veljekset puolestaan hyväksyvät Rukan, koska ”hän tuoksuu siltä että hän näkee ja ajattelee samoja asioita kuin he”.

Umi ja Sora ovat hyvin merkilliset veljekset. Heidät löydettiin pikkupoikina merestä, jossa dugongit eli merilehmät olivat kasvattaneet heidät. Heidän elimistönsä on sopeutunut elämään meressä niin pitkälle, että he eivät voi oleskella pitkään kuivalla maalla.

Igarashin mukaan Umi ja Sora ovat juuri sitä mitä heidän nimensä sanovat. He ovat meri ja taivas ihmishahmossa, ja he symboloivat meren, maailman ja elämän keskinäistä tiivistä yhteyttä.

Children of the Sea on myös dekkari, jossa metsästetään ratkaisua mysteeriin. Mysteerin auki keriminen alkaa siitä, että kaikista maailman meriakvaarioista katoaa valkopilkullisia kaloja. Sillä on jotain tekemistä sen kanssa, että kalat ovat hyvin kiinnostuneita Umin ja Soran valkoisesta hohteesta.

Daisuke Igarashin kuvailmaisu ja tarinankerronta ovat rytmikkäitä, meren aaltoja myötäileviä. Ajoittain kuvat ihmisistä ovat lähes pelkkiä luonnoksia. Sen sijaan valon, veden ja kalojen liikkeet kuvataan hämmästyttävällä tarkkuudella. Igarashilla täytyy olla apunaan mittava aineisto meri- ja kalakuvia – muuten moiseen yksityiskohtaisuuteen on mahdotonta päästä.

Jos haluaa, mangaa voi lukea myös kannanottona merellisen ympäristön puolesta. Se ei kuitenkaan saarnaa eikä osoittele. Se rakastaa merta.

DAISUKE Igarashi syntyi vuonna 1969 Saitamassa. Hän teki debyyttinsä mangataiteilijana 1993, jolloin hän voitti Gekkan Afternoon -lehden mangakilpailun lyhyillä tarinoillaan Ohayashi ga kikoeru hi (”Päivä jona orkesteri kuului”) ja Imada fuyu (”Yhä talvi”).

Surrealistisiin ja myyttisiin tarinoihin erikoistunut taiteilija on palkittu pariin kertaan. Majo sai Japanin kulttuuriministeriön Media Arts Festivalin palkinnon vuonna 2004. Se oli myös ehdolla Angoulêmen festivaalien parhaan sarjakuvan palkinnolle 2007.

Little Forest oli ehdokaslistalla Osamu Tezukan kulttuuripalkinnolle 2005. Kaijuu no kodomo sai tänä vuonna Japanin sarjakuvataiteilijoiden yhdistyksen palkinnon. Se oli ehdolla myös Tezukan kulttuuripalkinnolle.

Ainoa englanniksi julkaistu Igarashin teos on Viz Median juuri aloittama Children of the Sea. Toinen osa on näillä näkymin tulossa joulukuussa. Ranskaksi ovat saatavilla Hanashippanashi, Petite Forêt (Little Forest) ja Sorcières (Majo). Majo on ilmestynyt myös espanjaksi nimellä Hechiceras.

Daisuke Igarashin mangatuotantoa:

Sora to bi tamashii (eri lehdissä 1993-2002)
Hanashippanashi (Gekkan Afternoon -lehdessä 1994-1996)
Little Forest (Gekkan Afternoon -lehdessä 2002-2005)
Majo (”Noidat”, Ikki-lehdessä 2003-2005)
Kabocha no bouken (”Kabochan seikkailut”, Animal Paradise -lehdessä 2003-2007)
Kaijuu no kodomo (Children of the Sea, Ikki-lehdessä 2006- )
Henshin neko no pana (”Muuttuvan kissan kukka”, verkkosarjakuva 2008)

Sora to bi tamashiin nimessä on sekaisin hiraganaa ja katakanaa. Sen voi lukea ainakin ”Lentävä sielu” tai ”Taivas ja kaunis sielu”. Hanashippanashin nimi tarkoittaa käsittääkseni suunnilleen ”Juttu jatkuu”. Sen voi myös yhdistää ilmaisuun hanashibanashi, joka tarkoittaa jutustelua. Mangan ranskalaisessa käännöksessä japanilainen nimi on jätetty sellaisekseen.

This entry was posted in scifi ja fantasia and tagged . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s