Hymyilee käskettäessä

Natsume Ono: Not Simple

Australialainen Ian haluaisi löytää perheen.

IAN haluaa löytää perheen, tuntea läheistensä lämmön. Jim haluaa hukata perheen, koska isä ei hyväksy hänen homouttaan.

Ianin isä Australiassa antaa joskus rahaa, mutta ei voisi vähempää välittää pojastaan. Juoppo äiti raahaa pojan kolmetoistavuotiaana Lontooseen ja myy häntä parittajalle. Ian saa palkakseen purkkaa, äiti viinaa.

Isosisko on linnassa Lontoon liepeillä, vaikka hän valehteleekin Ianille olevansa Amerikassa ja itselleen haluavansa huolehtia pikkuveljestä. Isosisko saa parittajalta aidsin.

Välillä Ian epäilee, että isosisko on oikeasti hänen äitinsä.

Ianin ongelma on loputon luottamus ihmisiin. Hyvin harvoin ihmiset osoittautuvat luottamuksen arvoisiksi. Vaikka he jossain mielessä välittäisivätkin Ianista, loppujen lopuksi he vain käyttävät häntä hyväkseen.

Ian haaveilee, että ehkä äiti alkaa rakastaa häntä, jos hän tuo tarpeeksi rahaa. Ehkä isosisko ottaa hänet luokseen, jos hän juoksee nopeammin kuin Robbie Johnston ja kävelee siskon luokse mantereen halki.

Jim on toimittaja, joka tarkkailee Ianin elämää kirjoittaakseen siitä romaanin.

Niin, Ianin elämä ei ole ollenkaan yksinkertaista. Hän on kuitenkin oppinut hymyilemään kun käsketään.

NATSUME Onon manga Not Simple on synkkä ja murheellinen tarina, joka toimii valtavan vahvan käsikirjoituksensa varassa. Japanissa vuonna 2005 ilmestynyt sarjakuva sai juuri englannin kielisen julkaisun Vizin Signature-sarjassa.

Not Simple on kaukana ”tyypillisestä” mangasta; se voisi yhtä hyvin olla ranskalaista tai suomalaista sarjakuvaa. Tietysti on muistettava, että mangaa on oikeasti ihan yhtä monenlaista kuin vaikkapa eurooppalaista sarjakuvaa.

Ja toki Not Simplen tunnistaa japanilaiseksi; jos ei muusta, niin mustavalkoisuudesta ja siitä että se luetaan oikealta vasemmalle. Tai siitä, että kuvakerronnalle annetaan riittävästi aikaa ja ruutuja. Tai elävästä ruudutuksesta. Tai ainakin siitä, että tekijä on japanilainen.

Ono tekee ihmeitä herkällä ja niukalla viivalla. Tyyli näyttää hyvin yksinkertaiselta, mutta en kuvittelekaan että noin ilmeikäs jälki oikeasti syntyisi helpolla. Onon ihmishahmojen ominaispiirteitä ovat tikkumaisen ohuet raajat ja hyvin ilmaisuvoimaiset, kissamaiset silmät. Not Simplen ruutujen taustat ovat poikkeuksellisen hillittyjä, mutta ne sisältävät kaiken tarpeellisen.

Vaikka kuva on kiehtovaa, Onon vahvempi laji on kuitenkin käsikirjoittaminen. Ianin tyly mutta kuitenkin tavallaan onnellinen tarina keritään taitavasti auki lopusta alkuun. Jimin lakoninen toteamus ”hänellä ei enää ole tahtoa elää” saa vähän kerrassaan vankat perustelut.

NATSUME Ono (1977- ) teki mangadebyyttinsä verkkosarjakuvalla La Quinta Camera – 5 banme no heya (”Viides huone”) vuonna 2003. Sarjakuva on edelleen luettavissa verkossa. Välillä La Quinta Camerasta Not Simpleen Onon tyyli on muuttunut hyvin vähän. Sen jälkeen kuvitusjälkeen on tullut jonkin verran lisää yksityiskohtia.

Natsume Ono tunnetaan myös taiteilijanimellä Basso, jolla hän tekee eroottista yaoi-mangaa.

Onon italialaiseen ravintolaan sijoittuvasta mangasta Ristorante Paradiso (2005) sovitettiin animesarja keväällä 2009. Mangaan Saraiya goyou (”Viiden lehden talo”, 2006) perustuva televisiosarja on tekeillä, ja Fuji TV:n on määrä esittää se vielä tänä vuonna.

Uusin Onon sarjakuva Tsuratsurawaraji – Bizen Kumada-ke sankin emaki (”Varovasti olkisandaaleilla – kuvakäärö Bizenin Kumadan perheen sankinista”) seuraa daimyou Kumadan perheen matkoja Bizenin ja Edon välillä Edo-kauden Japanissa. Sarja alkoi ilmestyä Morning Two -lehdessä marraskuussa 2009.

Sankin viittaa järjestelmään, jossa Japanin sotilashallitsija piti vallassaan maakuntien ylimyksiä pakottamalla heidät asumaan useita kuukausia vuodessa pääkaupungissa Edossa. Kun ylimys palasi kotimaakuntaansa, hänen perheensä jäi shogunin valvontaan Edoon. Järjestelmästä käytettiin nimeä sankin koutai (”asumisen vaihto”).

Viz Medialla on (luullakseni aiheellisesti) vankka usko Natsume Onon menestykseen myös länsimaisilla markkinoilla. Not Simple on Onon ensimmäinen englanniksi paperilla julkaistu teos. Ristorante Paradiso on tulossa maaliskuussa 2010 ja sen jatko Gente – ristorante no hitobito alkaa kesällä.

House of Five Leavesin ensimmäinen osa ilmestyy englanniksi pokkarina toukokuussa. Sarjan ensimmäiset luvut ovat luettavissa myös Vizin Sigikki-verkkopalvelussa.

NATSUME Onon mangatuotantoa:

La Quinta Camera – 5 banme no heya (”Viides huone”, 2003)
Not Simple (2005)
Ristorante Paradiso (2005)
Moyashi fuufu (”Moyashin pariskunta”, 2005)
Ometura (”Nurin”, 2005)
Danza (2006)
Gente – ristorante no hitobito (2006, Gente: The People of Ristorante Paradiso)
Saraiya goyou (2006, House of Five Leaves)
Tesoro (2008)
Coppers (2008)
Tsuratsura waraji – Bizen Kumada-ke sankin emaki (”Varovasti olkisandaaleilla – kuvakäärö Bizenin Kumadan perheen sankinista”, 2009)

BASSON mangatuotantoa:

Kuma to interi (”Karhu ja älykkö”, 2005)
Amato Amaro (2007)
Gad Sfortunato (2009)

This entry was posted in josei and tagged . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s