18-VUOTIAS Nanase Hita pystyy lukemaan ihmisten ajatuksia. Joskus kun jonkun ”lähetys” on voimakas, Nanase pystyy tekemään sen jopa kilometrien päästä.
Yliopistokoulutus ja hyvä ulkonäkö tarjoaisivat Nanaselle paljon mahdollisuuksia 1970-luvun Japanin työelämässä. Kykynsä paljastumisen pelossa hän kuitenkin pukeutuu rumasti, ei meikkaa eikä flirttaile. Työkseen hän kiertää kotiapulaisena keski- ja yläluokkaisissa perheissä. Aina hän saa potkut tai irtisanoutuu itse jo muutaman viikon tai kuukauden päästä.
Nanasen ensimmäisessä isäntäperheessä Ogatoilla paljastuu, että isällä ja pojalla on yhteinen rakastajatar. Muuta yhteistä perheen jäsenillä ei sitten juuri olekaan. Seuraavana Jimban perhe elää niin fyysisen kuin psyykkisenkin töryn keskellä, itse edes huomaamatta sitä.
Kawaharan perheen emäntä Yoko kuvittelee pysyvänsä ikuisesti nuorena. Mutta nuorten vaatteet eivät istu enää, eikä reaktiokyky moottoritiellä ole entisensä. Kiryun perheen isäntä Katsumi himoitsee melkein kaikkea mikä liikkuu; myös miniäänsä ja kotiapulaistaan. Nanasen viimeiseksi puolustukseksi raiskausta vastaan jää miehen ajaminen hulluksi ajatuksia lukemalla.
Shinzo Negishi yrittää väkisin tutkia Nanasen yliluonnollisia kykyjä. Nanase pelastautuu saamalla Shinzon vaimon uskomaan, että Shinzo on raiskannut hänet. Ja niin edelleen.
ALMA Booksin juuri englanniksi julkaisema The Maid (Kazoku hakkei) on itse asiassa jo aika vanha teos. Yasutaka Tsutsui kirjoitti sen vuonna 1972, ollessaan vähän alle 40-vuotias.
Myös Adam Kabatin tekemällä englannin kielisellä käännöksellä on jo pari vuosikymmentä ikää. Kodansha julkaisi kirjan englanniksi vuonna 1990 nimellä What the Maid Saw: Eight Psychic Tales. Tuota julkaisua ei ole ollut saatavilla enää aikoihin.
The Maid koostuu kahdeksasta erillisestä mutta toisiinsa liittyvästä tarinasta, jotka kertovat Nanase Hitan työpaikoista. Halunsa mukaan kirjaa voi nimittää romaaniksi tai novellikokoelmaksi.
Viisaasti Tsutsui valitsi tuolloin kuvattavikseen itsensä ikäisiä ihmisiä; 30 – 50 vuotiaita perheellisiä miehiä ja naisia, joiden pitäisi jo pystyä käyttäytymään ”kuin aikuiset”. Nuoren tytön näkökulmasta Tsutsui onnistui pureutumaan heidän sielunelämäänsä välillä hyvinkin ilkeästi.
Kokonaisuutena piirtyy kuva ulospäin tyyntä kuorta näyttävistä vauraista perheistä, joiden komerot ovat täynnä toinen toistaan rumempia luurankoja. Perheiden jäsenet halveksivat ja pettävät toisiaan, mutta myös alistuvat mitä kummallisimpiin tilanteisiin.
Ei kuitenkaan ole mitään syytä kuvitella, että tämä olisi ominaista yksinomaan japanilaisille perheille. Eikä nuori Nanasekaan ihan pulmunen ole.
ALMA Books jatkaa siis ansiokasta hankettaan Yasutaka Tsutsuin tuotannon saattamiseksi Japanin ulkopuolisen yleisön tietoisuuteen.
The Maid on neljäs Tsutsuin tuotannon käännös Almalta. Aiemmin ovat ilmestyneet Paprika, Hell ja Salmonella Men on Planet Porno.
Yasutaka Tsutsui (1934- ) on varmaankin tunnetuin ja palkituin japanilainen tieteiskirjailija. Hänen laajaa tuotantoaan on julkaistu lännessä vähän. Tähän mennessä englanniksi ilmestyneille teoksille on yhteistä jonkin asteinen surrealismi ja ihmismielen salaisuuksien penkominen.
Japanilaisen animaation harrastajille ovat tuttuja ainakin kaksi Tsutsuin romaaneihin pohjautuvaa elokuvaa, jotka valmistuivat vuonna 2006. Mamoru Hosoda ohjasi elokuvan Toki wo kakeru shoujo (The Girl Who Leapt Through Time) ja Satoshi Kon elokuvan Paprika.
Alma Books on julkaissut englanniksi myös kahden muun japanilaisen kirjailijan tuotantoa. Mitsugu Saotomelta (oikealta nimeltään Kanegae Hideyoshi) on ilmestynyt Edo-kauden lopulle sijoittuva rakkaustarina Okei. Junichi Watanaben tuotantoa on niin ikään 1800-luvun Japanissa tapahtuva naiskohtalo Beyond the Blossoming Fields.