Pieniä erikoisia

Morohoshi Daijiro nansensu gyagu mangashuu

Daijiro Morohoshin mielikuvitus suoltaa omituisia olentoja ja merkillisiä maailmoja.

KUN onnekkaammat ovat olleet Desuconissa, minä olen istunut kotona lukemassa Daijiro Morohoshia. Ei hullumpi tapa viettää viikonloppua sekään.

Tuore kaksipokkarinen kokoelma Morohoshi Daijiro nansensu gyagu mangashuu (”Daijiro Morohoshin nonsense-gag-mangakokoelma”) sisältää kolmisenkymmentä lyhyttä ja omituista sarjakuvaa neljän vuosikymmenen ajalta. Lisäksi siinä on mukana joukko pilapiirroksia ja strippisarjakuvia.

Kokoelma on kokonaan japaniksi, mutta sillä on myös englannin kielinen nimi: Daijiro Morohoshi’s Nonsense Anthology. Toisen pokkarin alaotsikkona on Funny Stories, toisen Strange Stories. Kokoelman tarinat on julkaistu aiemmin japanilaisissa lehdissä. Vanhin on vuodelta 1974, tuorein vuodelta 2009.

Daijiro Morohoshi: Morohoshi Daijiro nansensu gyagu mangashuu

Tohtori Dodoyama löytää reitin maailmoiden väliltä.

MUUTAMAT Morohoshin tarinoista ovat yksinomaan hauskoja.

Pieni dinosaurus asuu erään kahvilan kahvikupeissa. Se säikyttelee asiakkaita nuolaisemalla heidän neniään kesken kahvinjuonnin. Loch Nessin maineikasta hirviötä Nessietä mukaillen kahvihirviö saa nimekseen Kossie. Se saa myös peräänsä kaiken sen julkisuuden piinan minkä Nessiekin on saanut. Tarina päättyy onnellisesti, kun Kossie muuttaa pienen tytön kotiin ja asettuu asumaan pikakahvipurkkiin.

Kotiapulainen huomaa taloa siivotessaan, että hänen uudella ihmerätillään voi poistaa osia sarjakuvan kuvista. Sillä voi tarpeen tullen pyyhkäistä pois häiritsevän puhelimen tai vihaisen emännän jatkuvasti jauhavan suun. Valitettavasti se pyyhkäisee lähes olemattomiin myös apulaiseen ihastuneen isännän. Mutta kaikki kyllä tulee ulos liinasta, kun sitä sopivasti ravistetaan…

Daijiro Morohoshi: Morohoshi Daijiro nansensu gyagu mangashuu

Nälkäinen mies vaeltaa kaupungilla.

MUTTA suurimmassa osassa lyhyistä sarjakuvista on mukana karmiva särmä. Osassa ei muuta olekaan.

Nuori mies menee ravintolaan. Hän viittaa tarjoilijalle viereiseen pöytään, todeten että tuo näyttää hyvältä. ”Otan sellaisen.” Pian hänelle tuodaan tarjottimella viereisen pöydän asiakas salaattipedillä.

Kadulta löydetään miehen ruumis, jolla on korkki päässä. Korkki avataan, ja huomataan että päästä voi kaataa viiniä. Kun sitten murhaaja löydetään, etsivät juhlistavat tilaisuutta ryhtymällä kallistelemaan uhria.

Oman sarjansa muodostavat viisi tohtori Dodoyaman merkillistä seikkailua. Niissä tohtori ystävineen joutuu päällään seisovien apinaihmisten maailmaan ja matkustelee ulottuvuuksien välillä vesiämpärin kautta. Hän myös rakentaa uudelleen Baabelin tornin ja löytää liitonarkin. Liitonarkki paljastuu arkulliseksi ei-toivottuja lahjaesineitä.

Dodoyaman seikailut huipentuvat tarinaan mutaatioita aiheuttavasta meteoriitista. Yksi sen luomista hirviöistä on jättiläismäinen lapamato. Lopulta se ammutaan valtavan rotanloukun ja avaruussukkulan avulla aurinkoon, mutta sekään ei ole lapamadon loppu.

Daijiro Morohoshi: Morohoshi Daijiro nansensu gyagu mangashuu

Jättiläisloinen iskee.

KOKOELMA on mainio näyteikkuna Morohoshin merkillisten maailmoiden ja piirrostyylin kehitykseen. Omituiset tilanteet ja olennot ovat olleet koko ajan mukana Morohoshin töissä. Lyhyet sarjakuvat ovat kuitenkin muuttuneet vuosi vuodelta synkemmiksi ja ahdistavammiksi.

1970-luvulla Morohoshi saattoi piirtää mangaa salakapakasta, johon urinaalit ja vessanpytyt kokoontuvat öisin ryyppäämään ja pelaamaan. 2000-luvulla nähdään komediaa ketjumurhasta tai nälkäisestä ja janoisesta miehestä joka epätoivoissaan yrittää saada ruokaa aution kaupungin kolikkoautomaateista.

Samalla Morohoshin piirrokset ovat muuttuneet selkeäviivaisista harmaasävyisiksi, varjostetuiksi ja suorastaan lyijykynämäisiksi.

Yksittäisten pilapiirrosten tekijänä Morohoshilla näyttää olevan jonkin verran yhteistä Gary Larsonin Harhaman (Far Side) kanssa. Ainakaan tämän kokoelman esimerkkien perusteella pilakuva ei kuitenkaan ole Moroshoshin vahva laji.

Daijiro Morohoshi: Morohoshi Daijiro nansensu gyagu mangashuu

Daijiro Morohoshin mielikuvitus on tuottanut valtavan määrän surrealistisia olentoja.

DAIJIRO Morohoshi (1949- ) on julkaissut mangaa vuodesta 1970 alkaen. Hänen ensimmäinen työnsä oli COM-lehdessä ilmestynyt Junko kyoukatsu (”Junko – kiristystä”). Vuonna 2000 hän sai yhden kaikkein arvostetuimmista tunnustuksista jonka mangaka voi saada, Osamu Tezukan kulttuuripalkinnon.

Hänen tunnetuimpia sarjakuviaan ovat Kabe otoko (”Seinämies”) sekä kahden tytön merkillistä seikkailuista kertova sarja Shiori to Shimiko. Hänen töitään ei ole julkaistu englanniksi, mutta Shiorin ja Shimikon seikkailuja on saatavilla ranskaksi.

(Kuvitusta lisätty 1.8.2012)

This entry was posted in alternative, komediamanga and tagged . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s