Käännöskipuja

JAPANILAISEN sarjakuvan kääntäminen länsimaiselle kielelle ei ole ihan yksinkertainen juttu. Niin kielten kuin kulttuurienkin erot aiheuttavat kääntäjille monenlaisia päänsärkyjä. Lisäksi kääntäjiä rassaavat erilaisten lukijoiden erilaiset vaatimukset.

Alethea ja Athena Nibley pitävät Manga Life -sivustolla (joka ei enää ole toiminnassa) loistavasti kirjoitettua palstaa Words of Truth and Wisdom, jossa paneudutaan kääntämisen iloihin ja kauhuihin.

Alethea ja Athena Nibley (kaksoset, kuten nimistäkin ehkä voi arvata) tienaavat elantonsa mangan kääntämisellä, joten he tietävät mistä kirjoittavat. He ovat kääntäneet japanista englanniksi muun muassa sarjoja Fruits Basket, D.N. Angel, Kieli, Elemental Gelade, Saiyuki ja Ai yori aoshi.

Palstansa johdannossa he kertovat päätyneensä aikoinaan animen ja mangan maailmaan Sailor Moonin kautta. Siihen aikaan helpoin tapa päästä sisälle mangaan oli oppia japania.

 

PALSTAN tuorein teksti kertoo hankalasta rajanvedosta alkuperäisten japanilaisten termien käyttämisen ja niiden kääntämisen välillä. Pohjimmiltaan on kyse siitä, pitääkö kääntäjän noudattaa kiihkeimpien mangafanien toivetta ehdottoman tarkasta käännöksestä, vai onko parempi tavoitella laajaa yleisöä ja kirjoittaa hyvää englantia.

Nibleyt kannattavat itse hyvää englantia, mutta tekevät myös kompromisseja. Monissa tapauksissa japanilaisen sanan käyttäminen vaatii kirjan marginaaliin selittävän huomautuksen.

Ketään ei varmaan haittaa, jos vaikkapa sumosta tai yakuzasta kirjoitetaan niiden japaninkielisillä nimillä. Japaniin ja mangaan jonkin verran paneutuneen on helppo hyväksyä japanilaisessa asussaan myös sellaisia sanoja kuin nakama (”lähipiiri”) tai shinigami (”kuolemanjumala”).

Sen sijaan ikuista ja katkeraa kiistää käydään esimerkiksi siitä, pitäisikö poikien shounenmangan sankareiden erilaisten hyökkäysten nimet säilyttää japanilaisessa asussaan vai kääntää. Monien fanien mielestä kun ne kuulostavat kovin koomisilta käännettyinä. Tosin japania ymmärtävälle ne kuulostavat koomisilta myös japaniksi…

 

NIBLEYN kaksoset menevät pakinassaan vielä pidemmälle: Miltä käännös näyttää, jos säilytetään japanin kielisinä kaikki sanat joille ei ole täsmälleen samaa tarkoittavaa ja samansävyistä vastinetta englannissa?

Tällainen on esimerkiksi sana anata (”sinä”). Ihan tarkkaan ottaen se vaatisi seurakseen huomautuksen, että toisin kuin englannin ”you”, sana anata kertoo kuulijalle myös aika paljon henkilöiden välisen suhteen etäisyydestä.

Miltä tuntuisivat tällaiset käännösvaihtoehdot (Sarjasta My Darling! Miss Bancho, jossa sieppaaja puhuu Soukalle):

Merkitykseltään tarkka käännös: Anata’s data has kachi.

Parempaa englantia oleva käännös: Your data is valuable.

Ensimmäinen käännösyritys vaatisi kirjoittajien mielestä seurakseen kolme reunahuomautusta:

Anata: A second-person pronoun that indicates distance between the speaker and the addressee. Neither Souka nor her captor feels close enough to the other to use a more casual term.

Data: In Japan, they often use the English word data to refer to… well, data.

Kachi: Relative worth, merit or important. He’s saying that Souka’s data is valuable.

Heh?

 

MYÖS edellisessä pakinassa kerrottiin sanoista, joille ei ole vastinetta käännöksen kohdekielessä. Silloin todettiin, että joissakin tapauksissa ainoa toimiva ratkaisu on korvata yksi sana usealla. Esimerkiksi sana akarui on toisinaan parasta kääntää ”bright and cheerful”.

This entry was posted in japanin kieli. Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s