Maalaisjärkeä etsimässä

Clamp

Pehmokoiran hahmossa esiintyvä demoni Ioryogi on hyvin paha suustaan.

KUVITTELIN ensin, että Clampin shoujomangassa Kobato on jotain pahasti vialla. Kaksi pokkaria luettueni päädyin kuitenkin toteamaan, että ongelma on enemmän minussa.

Kobato on niin loputtoman herttainen, että se väkisinkin partaa minulla vastaan. Ei siksi että herttaisuus olisi pahasta, eikä siksi että Kobaton herttaisuus olisi jotenkin huonosti toteutettua. Päinvastoin.

Jos Kobatolle antautuisi, tarina veisi aivan varmasti mukanaan. Mutta minä en vain osaa kunnolla edes kuvitella sen tasoista herttaisuutta.

Mangan kaksi ensimmäistä osaa ilmestyi englanniksi alkukesästä Yen Pressin kustantamina.

KOBATO Hanato on siis hyvin, hyvin herttainen tyttö. Hänen alkuperänsä ei ole selvillä, eikä hän itse näytä muistavan siitä mitään.

Jostain hän on tupsahtanut tähän maailmaan. Hänen tehtävänään on hankkia pullo. Sen jälkeen Kobaton täytyy täyttää pullo piripintaan sydämillä, joiden haavat hän on parantanut. Sitten hän pääsee jatkamaan matkaa haluamaansa paikkaan.

Kobaton seurana on koiramainen pehmolelu nimeltä Ioryogi, joka oikeasti on ilmeisesti jonkinlainen demoni. Ainakin hän on hyvin pahasuinen – siinä määrin että hän suuttuessaan syöksee tulta. Hänellä on myös demonimaisia tuttavia, joiden kanssa hänellä on jokin yhteinen salaisuus.

Ioryogin työnä on vahtia ja opastaa Kobatoa tehtävänsä täyttämisessä. Mangan kahdessa ensimmäisessä pokkarissa ei selviä, onko Ioryogin tehtävä rangaistus, vai onko hän ottanut sen omasta tahdostaan. Ilkeästä ilmisasustaan huolimatta hän kuitenkin selvästi välittää Kobatosta.

Pullon saadakseen Kobaton on toteutettava Ioryogin antamia komentoja. Hänen on osoitettava, että hänellä on riittävästi maalaisjärkeä ihmisten maailmassa selviytymiseen. Sitähän Kobatolla ei tietenkään ole, ei vähääkään. Sen sijaan hänellä on palava into tehdä hyvää kaikille ihmisille. Vaikka into johtaa usein hupsuihin tekoihin, se riittää.

Kun pullo on hankittu, seuraa sydänten kerääminen. Sen Kobato aloittaa pestautumalla apulaiseksi lastentarhaan. Samalla alkaa kivinen suhde lastentarhassa työskentelevään poikaan Kiyokazu Fujimotoon. Fujimoto on täysin haluton ilmaisemaan myönteisiä tunteita, mutta silloin tällöin ilmaisuja kuitenkin lipsahtelee.

KOBATON piirrosjälki ei ole Clampin parhaiden töiden tasoa, mutta aivan laadukasta kuitenkin.

Käsikirjoitus tuntuu aluksi omituiselta, suorastaan tylsältä. Se saa kuitenkin vähitellen vauhtia, ja toisessa pokkarissa on jo mukavasti aineksia hyvään tarinaan: Kobaton haaveista ja Iorqyogin menneisyydestä on varmaan odotettavissa mielenkiintoisia paljastuksia, ja nykyhetkessäkin kehittyy ihmissuhteita.

Tarina sisältää useita sivuhenkilöitä, jotka ovat tuttuja Clamp-ryhmän muista teoksista. Chobitsista tuttuja ovat Kobaton vuokraemäntä Chitose Mihara ja hänen kaksi tytärkään Chiho ja Chise. Mukana on myös hahmoja ainakin xxxHolicista, Angelic Layerista ja Magic Knight Rayearthista. Tirolilaistyylinen leipomo on tavattu useissa Clampin sarjoissa.

Kobato alkoi Japanissa Gekkan sandee jenekkusu -lehdessä vuonna 2005. Se taukosi välillä ja jatkui vuonna 2006 Newtype -lehdessä. Japaniksi on koossa neljä pokkaria, ja tarina jatkuu edelleen.

Mangan alkua on julkaistu myös englanniksi Newtype USA -lehdessä. Nyt Yen Press on ottanut pokkarisarjan julkaistavakseen.

Mitsuyuki Masuhara ohjasi mangan pohjalta Madhouse-studiolle 24-osaisen televisioanimen, joka pyöri Japanissa syksystä 2009 kevääseen 2010. Animea en ole nähnyt.

This entry was posted in shoujo and tagged . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s