Tuuli kävi heidän ylitseen

James Delgado: Kamikaze

James Delgado: Kamikaze - History's Greatest Naval Disaster

VENETSIALAINEN tutkimusmatkailija Marco Polo kehui muistelmissaan Kublai-kaania (1215-1294) kaikkien aikojen mahtavimmaksi hallitsijaksi. Itse asiassa kuitenkaan edes kaikki mongolit eivät hyväksyneet Tshingis-kaanin pojanpoikaa johtajakseen.

Kublai-kaani valloitti kyllä Kiinan ja loi sinne mahtavan valtakunnan, mutta hänen kaksi sotaretkeään Japaniin olivat katastrofeja. Nuo katastrofit synnyttivät Japanissa legendan kamikazesta, ”jumalten tuulesta”, joka suojeli saarivaltakuntaa.

Kanadalainen meriarkeologi James Delgado on koonnut uusimman tutkimusaineiston kiehtovaan kirjaansa Kamikaze – History’s Greatest Naval Disaster (Vintage, 2010).

Kirja paljastaa, että Japanin säästyminen mongolien valloitukselta ei juurikaan johtunut jumalien suosiosta. Enemmän oli kiittäminen mongolien huonoa valmistautumista ja japanilaisten sitkeää ja taitavaa puolustusta.

KUBLAI-kaani ei ollut jonossa ensimmäisenä perimässä isoisänsä valtakuntaa. Hän oli Tshingis-kaanin nuorimman pojan Toluin toinen poika. Nuorena ruhtinaana Kublai sai läänityksen läheltä Kiinan rajaa.

Tshingis-kaanin (1162-1227) kuoltua mahtavan mongolivaltakunnan johtoon nousi ensin hänen kolmas poikansa Ögedei, sitten Ögedein poika Güyük. Sen jälkeen Ögedein pikkuveljen Toluin leski Sorghagtani juonitteli valtaan oman poikansa Möngken. Möngke vei pikkuveljensä Kublain sotaretkelle Kiinan valloittamiseksi, koskapa Kublai tunsi maan kieltä ja tapoja.

Kun Möngke sitten vuonna 1259 kuoli Kiinassa, Kublai tarttui tilaisuuteen ja äänestytti itsensä mongolien suurkaaniksi. Saman teki kuitenkin Karakorumissa hänen nuorin veljensä Ariq Böke.

Seurasi monivuotinen veljessota, joka johti mongolivaltakunnan jakaantumiseen neljään käytännössä itsenäiseen alueeseen. Kublai hallinnoi itäistä osaa Kiinan rajoilla. Vuoteen 1279 mennessä Kublai-kaani onnistui kukistamaan Kiinan Song-dynastian ja sai koko Kiinan valtaansa. Hänestä alkoi Kiinan hallitsijoiden Yüan-dynastia, joka kuitenkin kesti vain vajaan vuosisadan.

Kublai johti Kiinaa pääasiassa hyvin: hän edisti maataloutta ja kauppaa sekä rakensi mahtavan pääkaupungin paikalle jossa nyt on Peking. Hän myös otti käyttöön paperirahan ja perusti postilaitoksen. Pari vuosikymmentä Kublain enemmän tai vähemmän vapaaehtoisena vieraana viettänyt Marco Polokin ihastui hänen valtaansa ja rikkauksiinsa.

VUONNA 1274 Kublain ensimmäisen Japanin-sotaretken tarkoituksena oli heikentää Kiinaa. Song-dynastian varat tulivat pääasiassa valtamerikaupasta, ja yksi keskeisistä kauppakumppaneista oli Japani. Japanin kukistaminen riistäisi kiinalaisilta merkittävän osan tuloista ja edistäisi siten Kublain Kiinan-valloitusta.

Kublai aloitti Japanin valloituksen mahtipontisella kirjeellä ”Japanin kuninkaalle”: ryhtykää suuren mongolivaltakunnan vasalleiksi tai kärsikää seuraukset. Japanin keisari lähetti Kublain sanansaattajan kotiin ilman vastausta. Hän kehotti myös heti vahvistamaan Japanin puolustusta.

Japanissa valta oli jo tuolloin jakaantunut keisarihuoneen ja sotilasjohdon (bakufu) kesken, vaikka Edo-kauden kaltaista sotilasvaltaa ei vielä ollutkaan muotoutunut. Sotilaat hallitsivat maallisia asioita, keisari hengellisiä ja diplomaattisia.

Keväällä 1273 Kublai lähetti viisi tuhatta mongolisotilasta Koreaan ja vaati vasalliaan Korean kuningasta varustamaan laivaston hyökkäämään Japaniin. Korealla oli myös oma lehmä ojassa: se halusi kurittaa rannikkoaan vaivanneita japanilaisia merirosvoja.

Vuotta myöhemmin syksyllä laivasto lähti liikkeelle. Mukana oli lähes lähes 30 000 sotilasta ja merimiestä Mongoliasta, Koreasta ja Kiinasta.

Laivasto valloitti nopeasti Tsushiman ja Ikin saaret Japanin ja Korean välisillä vesillä. Kun se saapui Japanin eteläisen pääsaaren Kyushun rannikolle, ennakkovaroituksen saaneet samurait olivat sitä vastassa. Seurasi ankara taistelupäivä, jona kauppasatama suurimmaksi osaksi tuhoutui. Illan tullen hyökkääjät palasivat laivoihinsa lepäämään.

Kun aamu koitti, laivastoa ei näkynyt missään.

Vielä tänäkään päivänä ei tiedetä varmaksi, mitä tapahtui. Ehkä yöllä noussut ankara myrsky puhalsi hyökkääjät takaisin merelle. Ehkä korealaiset kenraalit totesivat, että Japania ei niin pienellä joukolla valloiteta, ja lähtivät kotiin.

Wikimedia Commons

Japanilaiset samurait käyvät pikku veneessään mongolilaivaa vastaan. Kuvakäärö 1290-luvulta.

VUONNA 1275 Kublai-kaani lähetti uuden uhkavaatimuskirjeen Japaniin ja 1279 vielä yhden. Japanissa viestintuojien kaulat katkottiin. Samalla valmistauduttiin kuumeisesti uuteen sotaan: bakufu ryhtyi rakennuttamaan puolustusmuuria Kyushun rannikolle, kokoamaan laivastoa ja muodostamaan asevelvollisuusarmeijaa.

Mutta myös nöyryytetty Kublai-kaani valmistautui. Hän vaati korealaisilta tuhat laivaa ja 20 000 miestä. Hän itse lähettäisi nyt kokonaan valloitetusta Kiinasta 100 000 miestä ja 3 500 laivaa. Näiden kahden laivaston oli määrä kohdata Japanin rannikolla kesällä 1281 ja vallata yhdessä vahva sillanpääasema Kyushulta.

Toisin kävi. Koreasta lähtenyt laivasto saapui paikalle ensin. Se valloitti nopeasti saaria ja voiton huumassa nousi yksin maihin Hakatassa. Vastassa oli suojamuuri ja taisteluvalmis japanilaisarmeija. Korealaiset joutuivat vetäytymään takaisin laivoihinsa.

Japanilaiset olivat oppineet käymään sotaa mongoleja vastaan. Vuoden 1274 sodassa samurait yrittivät kunniakkaita kaksintaisteluita, mutta nyt he tiesivät miten mongoleille pärjää. Keskeisiä taistelussa olivat nyt tarkka-ampujat ja laivoja tuhoamaan lähetetyt palavat itsemurhaveneet.

Kun Kiinasta lähtenyt laivasto tuli paikalle, se ei kahden viikon julmasta taistelusta huolimatta onnistunut saamaan sillanpääasemaa rannikolta. Armeijan ja sen hevosten huolto alkoi tökkiä. Mongolit kokosivat laivansa suureksi lautaksi Takashiman saaren lähelle, ja kuluttava taistelu jatkui pari kuukautta.

Elokuun 15. päivänä nousi taifuuni, joka hajotti mongolilaivaston tuhannen päreiksi. Japanilaiset auttoivat tulella, ja rannikolle paenneet hyökkääjät tapettiin. Vain pieni osa mahtavasta valloitusarmeijasta palasi kotiin.

VIIME vuosina Japanin rannikolta on sukellettu esiin jäänteitä mongolilaivastosta. Tutkimus on paljastanut, että laivat olivat kiireellä ja huonosti rakennettuja – kaikkea muuta kuin Kiinan pitkän laivanrakennushistorian helmiä. Jos ne olisi rakennettu niin kuin kiinalaiset laivat perinteisesti, ne luultavasti olisivat kestäneet myrskyn.

Kublai-kaanilla oli yksinkertaisesti ollut liian kiire päästä Japaniin. Hän hutiloi valmisteluissa, vaati laivanrakentajilta mahdottomia ja sai sekundaa. Hän ei liioin ollut varautunut japanilaisten huolelliseen valmisteluun ja omasta hengestä piittaamattomaan puolustustahtoon.

Voi suorastaan olla, että myrsky pelasti Kublain kasvot uuden tappion edessä. Hän jäi suunnittelemaan kolmatta sotaretkeä Japaniin, mutta se ei koskaan toteutunut. Kublai-kaani kuoli sairaana ja masentuneena (tosin lähinnä vaimonsa kuolemasta) vuonna 1294.

Suuri legenda kamikazesta, ”jumalten tuulesta”, syntyi vasta paljon myöhemmin. Aikalaismuistiinpanoissa taifuuni mainitaan kyllä, ja muuan temppeli vaati kunniaa siitä että oli rukouksillaan saanut sen aikaan. Keisarin rukousten kerrottiin myös olleen maata pelastamassa. Mutta myöhempi sotilasvalta ei halunnut muistella moisia.

Vasta 1800-luvulla Japanin kansallismieliset palauttivat mieliin tarinan jumalten tuulesta. Silloin amerikkalaiset ja eurooppalaiset pakottivat Edo-kauden suljettuna ollutta Japania avautumaan. Nationalistit tahtoivat saada kansan uskomaan, että jumalten suojeluksessa oleva Japani on ennenkin pystynyt vastustamaan valloittajia. Tuona aikana syntyivät myös mongolisotia kuvaavat maalaukset, jotka ovat iskostuneet japanilaisten mieliin.

SEURAAVAN kerran muistavat kaikki. Siltä muistolta kamikaze on edelleen lännessä yksi parhaiten tunentuista japanin kielen sanoista.

Toisen maailmansodan epätoivoisessa loppuvaiheessahan kamikazet olivat nuoria itsemurhalentäjiä, jotka vapaaehtoisesti murskasivat pommeilla lastatut koneensa amerikkalaisiin sotalaivoihin. Edes jumalten tuuli ei silloin pystynyt pelastamaan Japania.

This entry was posted in Japanin historia and tagged . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s