Akselivallat vallattomina

Hidekaz Himaruya / Gentosha

Saksa, Italia ja Japani muodostavat akselivallat.

TÄMÄ manga ei ihmeemmin esittelyjä kaivanne. Jokainen blogini lukija on varmasti ainakin kuullut Hetalia Axis Powersista. Useimmat tuntenevat sen paljon paremmin kuin minä. Aion esitellä sen silti.

TokyoPop on tänä vuonna kunnostautunut laadukkaan lyhyen komediamangan julkaisemisessa. Kesällä alkoi englanniksi Kenji Sonishin strippimanga Neko Ramen. Nyt on vuorossa pukuilijoiden suursuosikki, Hidekaz Himaruyan Hetalia Axis Powers.

Kyseessä ei tietenkään ole Himaruyan alkuperäinen vuonna 2003 alkanut verkkosarjakuva, vaan Gentosha Comicsin vuodesta 2008 alkaen julkaisema paperiversio. Sitä on Japanissa tähän mennessä julkaistu kolme tankoubonia.

Animeharrastajien kansainväliseen tietoisuuteen Hetalia ponkaisi pari vuotta sitten alkaneen ja jo neljänteen kauteen ehtineen animeversion myötä. Animen kaksi ensimmäistä kautta ovat juuri ilmestyneet englanniksi Funimationin kahdella dvd-paketilla. Hetaliasta on myös tehty animaatioelokuva Paint it, White (Shiroku nure!).

TOKYOPOPIN perustaja Stu Levy ja Hetalian englannin kielisen laitoksen toimittaja Cindy Suzuki kertovat pokkarin jälkisanoissa olevansa erinomaisen tietoisia Hetalian poikkeuksellisen laajasta ja kiihkeästä fanijoukosta länsimaissa. Koska tämä joukko on helposti myös ärsytettävissä, sarjakuvan käännöksessä on tehty hyvin huolellista työtä.

Hetalian idea on gijinka, antropomorfismi. Maailman valtiot ovat saaneet poikien ja nuorten miesten hahmot. Ainoa poikkeus ensimmäisessä pokkarissa on Unkari, joka on tyttö. Sarjakuvassa risteillään ajassa edestakaisin Euroopan historiaa. Pojat liittoutuvat ja sotivat, hallitsevat ja alistuvat, rehentelevät ja häpeilevät ihan kuin valtiot konsanaan.

Nimi Hetalia on muodostettu japanin sanasta hetare (”kehno, kyvytön”) ja Italiasta. Yksi tarinan keskeisistä hahmoista on viehättävä mutta vetelä Italia. Ensimmäisen pokkarin pääjuonne on maailmansotien välinen tilanne, jossa Saksa, Italia ja Japani muodostavat akselivaltoina tunnetun liittoutuman. Toisin kuin todellisuudessa, Hetaliassa sopimus Japanin tulosta mukaan liittoutumaan sovitaan kotatsun alla.

Käsittääkseni Hetalian suuri suosio perustuu lähinnä kahteen asiaan. Ensinnäkin maahahmojen sotilaspuvut ovat (kuin) tehtyjä cosplayta varten. Toiseksi komedian asetelma antaa rajattomasti mahdollisuuksia miettiä hahmojen välisiä parisuhteita.

LOPUTTOMASTI hypetettyihin sarjoihin on aina arveluttavaa tarttua, sillä hyvin usein ne osoittautuvat pettymyksiksi. Hetalia ei onneksi kulu tähän lajiin. Se osoittautui ihan oikeasti harmittoman hauskaksi.

Hidekaz Himaruyan tapa käsitellä historiaa on niin rento, että se saavuttaa Monty Python -maista riemastuttavaa älyttömyyttä. Hieman suttuinen piirrostyyli sopii mainiosti yhteen käsikirjoituksen kanssa. Tosin manga olisi vielä hieman parempi ilman lyhyttä värijaksoa, joka on visuaalisesti paljon muuta tarinaa kehnompi.

Hetalian maahahmot ovat äärimmäisen stereotyyppisiä, mutta mitä muuta ne voisivat tämän tyyppisessä komediassa ollakaan?

Saksa komentelee, äyskii, valloittaa ja syö wurstia. Amerikka ahmii hampurilaisia ja donitseja ja kuvittelee olevansa koko maailman sankari. Ranska rakastaa itseään ja rakastamista ja muistelee ylvästä historiaansa. Italia rakastaa pizzaa ja pastaa, eikä missään lajissa yllä mahtavan isoisänsä Rooman tasalle. Japani pitää itseään poikkeuksellisen normaalina mutta ei voi ymmärtää vapaamielistä eurooppalaista pukeutumista.

Historialliset tiedot ovat enimmäkseen oikeita, mutta sekalaisia, sattumanvaraisia ja sekavassa järjestyksessä. Mutta kuka nyt komediamangaa historian oppikirjana lukisikaan? Reunahuomautuksia viljellään kyllä välillä kyllästyksiin asti.

This entry was posted in komediamanga and tagged . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s