Tosimies ei mieti

Wilson & Kutsuwada: Manga Hagakure

Perinteikkään samuraioppaan mangaversion käsikirjoittaja on skotti.

SAMURAIN on oltava aina valpas, päättäväinen, ripeä ja valmis kuolemaan. Mutta nykyaikana saattaisi joutua hankaluuksiin, jos noudattaisi kaikkia Tsunetomo Yamamoton (1659-1719) moraalisia opetuksia. Perinteikäs samurain elämäntavan oppikirja Hagakure on juuri saanut varsin onnistuneen mangaversion.

Hagakuren mangaversion on käsikirjoittanut Sean Michael Wilson ja kuvittanut Chie Kutsuwada. Versio perustuu William Scott Wilsonin englannin kieliseen käännökseen Tsunetomo Yamamoton alkuperäisteoksesta.

Wilsonit eivät ole ainakaan läheistä sukua keskenään, mutta molempien suvut ovat peräisin Skotlannin pohjoisosista. William Scott Wilson on kirjoittanut mangaversioon jälkisanat, joissa käydään läpi Yamamoton elämänvaiheet.

Kaikessa komeudessaan mangaversion nimi on Hagakure – The Code of the Samurai – The Manga Edition (Kondansha International, 2010). Sen amerikkalaisen painoksen on määrä ilmestyä tammikuussa, mutta myös syksyllä valmistunut japanilainen painos on englannin kielinen. Japaniksi siinä on vain kannen vyöte. Kielestä huolimatta sarjakuva on myynyt hyvin Japanissa.

1700-LUVUN alussa syntynyt Yamamoton Hagakure (”Lehtien kätkössä”) on parhaiten lännessä tunnettu japanilainen samuraiopas. Sen teki tunnetuksi William Scott Wilsonin englannin kielinen käännös Hagakure – The Book of the Samurai vuonna 1979. Teos on julkaistu myös suomeksi Jaakko Anhavan käännöksenä Hagakure – Samurain tie (Memfis Books 2006).

Tsunetomo Yamamoto oli Nabeshiman klaanin samuraipalvelija. Hänen vastuullaan oli nuoren Mitsushige Nabeshiman kouluttaminen klassisen japanilaisen runouden alalla. Mitsushigestä tuli myöhemmin suvun päämies.

Mitsushige Nabeshima vastusti perinteistä tapaa, jonka mukaan läheisten palvelijoiden piti tehdä itsemurha isännän kuoltua. Kun Mitsushige kuoli vuonna 1700, Yamamotolla ei ollut isännän lupaa seppukuun. Niinpä hän ajeli päänsä ja ryhtyi zen-munkiksi.

Yamamoton mielestä samuraiperinne oli hänen aikanaan rappeutumassa. Japani eli suhteellisen rauhallista aikaa, ja samuraiden työt sotatantereilla olivat vähissä. Samurait olivat hukanneet arvonsa, vaurastuneet ja veltostuneet.

Yamamoto saneli nuorelle kirjurille vuodesta 1710 lähtien kokoelman kertomuksia, jotka korostavat jäyhän perinteisiä samurain arvoja. Näin syntyi Hagakure.

MYÖS manga-Hagakuren kehyskertomuksessa nuori kirjuri Tashiro Tsuramoto tulee Tsunetomo Yamamoton luo pyytämään opetusta. Yksinäinen vanhus ottaa nuorukaisen ilomielin vastaan. Hän kertoo suuren joukon tarinoita, jotka ovat esimerkkejä hyvästä tai huonosta samurain käytöksestä. Kaikissa tarinoissa on moraalinen opetus. Sarjakuvana lyhimmät tarinat ovat vain sivun mittaisia, pisin tarina yksitoista sivua.

Käsikirjoittaja Sean Michael Wilson on enimmäkseen onnistunut työssään hyvin, ja sarjakuva on sujuvaa. Hän on kyennyt välttämään turhan selittelyn, joten tekstiä on harvoin liikaa. Tosin muutamissa kohdissa tämä haittaa ymmärtämistä. Esimerkiksi kertomuksessa, jonka opetuksena on ”kosto on hyväksyttävää jos koston aiheuttanut teko oikeuttaa sen”, ei lainkaan kerrota esimerkkitapauksen koston syytä.

En ole lukenut alkuperäistä Hagakurea, joten en voi varsinaisesti väittää mitään mangaversion ja alkutekstin välisestä suhteesta. Vaikutelma on kuitenkin se, että sarjakuva on aika uskollinen alkuperäiselle.

Kuvituksessa on pyritty autenttisuuteen. Asut, rakennukset, aseet ynnä muut on tarkkaan piirretty kuvattua aikakautta vastaaviksi. Chie Kutsuwadan hieman kulmikkaaseen piirrostyyliin tottuminen vei minulta aikaa, mutta kun siihen tottui, se toimi mainiosti.

SEAN Michael Wilson on verkkoajan kansainvälinen sarjakuvataiteilija. Hän on myös yksi harvoista Japanin mangamarkkinoille päässeistä länsimaalaisista.

Wilson on syntyjään skotti Edinburghista. Hänen ensimmäinen sarjakuvateoksensa Angel of the Woods julkaistiin vuonna 2003 Yhdysvalloissa. Sen kuvitti argentiinalainen Jorge Heufemann, johon Wilson tutustui verkkokeskustelussa.

Vuonna 2004 Wilson muutti Kumamotoon Japaniin, maailman suurimman sarjakuvateollisuuden maahan. Perusteena paikan valinnalle oli se, että Kumamoto on samankaltainen vanhan linnan ympärille muotoutunut kaupunki kuin Edinburgh, Wilson kertoo Japan Timesin haastattelussa.

Wilson on julkaissut kymmenkunta sarjakuvaa yhdessä useiden kuvittajien kanssa. Niistä monet ovat sarjakuvasovituksia klassikoista – Humiseva harju, Sweeney Todd, Cantervillen kummitus, Charles Dickensin joulutarina.

Mangan alalla Wilsonin tähän mennessä merkittävin työ on underground- ja vaihtoehtomangan valikoima AX – Alternative Manga. Wilsonin englanniksi toimittama kokoelma japanilaisen AX-lehden sarjakuvanovelleja ilmestyi aiemmin tänä syksynä.

LOPUKSI hieman niitä manga-Hagakuren opetuksia, joissa on kaksi arvoa ylitse muiden: samurain kunnia ja arvojärjestyksen säilyttäminen.

Samurain keskeisiä ominaisuuksia ovat jatkuva valppaus, rohkeus, tarkkaavaisuus ja omasta hengestä piittaamattomuus. Samurai ei siedä röyhkeää käytöstä eikä pilkkaa. Mutta samurain välttämättömiä hyveitä ovat myös kosto, uhkailu ja kaulan katkaisemisen taito.

Yamamoton tarinoista käy ilmi, että viranomaisille valehteleminen on samuraille hyväksyttävää. On oikein, että vaimonsa rakastajan tappanut samurai naamioi tapon tutkintaviranomaisia varten murtovarkaalta puolustautumiseksi. On myös oikein, että samurai peittelee tekojensa jälkiä tappamalla silminnäkijöinä olleet palvelijat.

Samurai ei jää hautomaan kostoaan vaan toimii heti. Valmistautumisaikana vihan kohde saattaisi ehtiä kuolla luonnollisen kuoleman, mikä olisi suuri vahinko.

Hyvä samurai on aina valmis kuolemaan isäntänsä puolesta. Karu esimerkki on palvelija joka pelastaa Soman suvun arvokkaan sukukirjan tulipalosta. Hän estää sukukirjaa palamasta syöksymällä palavaan taloon, viiltämällä vatsansa auki ja piilottamalla kankaaseen käärityn sukukirjan vatsaonteloonsa.

Yamamotoa harmitti suuresti se, että kaulan katkaisemista ei enää opeteta nuorille samuraille. Hänen nuoruudessaan pojat pantiin viisivuotiaina katkomaan eläinten kauloja ja 15-vuotiaina teloittamaan vankeja. Samurai joka kavahtaa kaulojen katkomista on kuin mies joka vain viilaa kynsiään ja ajattelee pelkästään ulkonäköään, Yamamoto väittää.

Niinpä. Ihan kaikkea en soveltaisi nykyaikaan…

This entry was posted in Japanin historia, Japanin kirjallisuus and tagged , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s