Todellinen baarimestari

Seizo Watase: Kita no raion

Skotti tarjoilee Japanissa neljääsataa viskiä.

KOSKA viskistä on tullut kirjoiteltua viime aikoina muutenkin, otetaan tähän yksi viskiaiheinen japanilainen sarjakuva. Seizo Watasen uusin manga kertoo John R. Lionista, lempeästä skotista joka pitää viskibaaria Japanissa.

Manga Kita no raion (A Lion from the North, ”Pohjoisen leijona”) on ilmestynyt Kodanshan Morning-lehdessä syksystä 2009 alkaen. Tammikuussa koottu ensimmäinen albumi sisältää 23 lyhyttä lukua.

Tarinan leijona on pitkä, parrakas ja hillitty skotti John R. Lion. Hänen japanilainen vaimonsa Keiko on kuollut jo vuosia sitten, mutta suuri rakkaus ei koskaan pääty kuolemaan.

Mr. Lion on perustanut Japanin pohjoissaarelle Hokkaidolle pienen viskibaarin, jossa tarjoillaan peräti neljääsataa erilaista single malt -viskiä. Baarissa käy vain vähän asiakkaita, mutta sitä läheisempi on asiakkaiden ja baarimestarin suhde.

Charmikkaasti ikääntyvä skotti on täydellisen baarimestarin perikuva. Hän palvelee ja kuuntelee jokaista asiakasta yksilönä. Pitkän elämänkokemuksen ja herkkien vaistojen turvin hän ymmärtää, mitä asiakas oikeasti tarvitsee. Viskiäkin tarjoillaan, mutta harkiten.

SEIZO Watasesta (1945- ) on tullut yksi suosikeistani mangataiteilijoiden joukossa. Watase nimittäin piirtää oikeasti kaunista sarjakuvaa. Siis häikäisevän, häkellyttävän kaunista.

Sellaista sarjakuvaa, jonka kuvia voi pysähtyä ihailemaan minuuttitolkulla. Sellaista, josta melkein minkä tahansa ruudun voisi suurentaa seinälleen. Ja silti sellaista, jossa kuvat muodostavat ehjää sarjakuvakerrontaa.

Kita no raionista puuttuvat lähes kaikki usein mangaan liitetyt tuntomerkit. Watase tunnetaankin paitsi mangataiteilijana, myös kuvittajana ja kuvataiteilijana. Mangaa Watase on tehnyt 1970-luvulta lähtien, vaikka hän ryhtyikin päätoimiseksi taiteilijaksi vasta 1980-luvun puolivälissä.

Kita no raion on tehty kokonaan loistavin värein ja vahvoin tasaisin ääriviivoin. Albumi on tyypillistä mangaa isompi ja kalliimpi. Koko ensimmäisessä albumissa on vain 95 sivua.

Tarinassa ei ole väkivaltaa, ei seksiä, ei taikuutta, ei robotteja. Lämpöä siinä on siitäkin edestä.

Oikeastaan vain lukusuunta oikealta vasemmalle ja käsin tekstattu japanin kieli varmistavat, että teos ei ole eurooppalainen. Voisi sanoa, että Kita no raion on japanilaisen piirtämää BD:tä, bande dessinéetä.

Viime vuonna julkaistussa edellisessä teoksessaan Minami no shima (”Saari etelässä”) Watase oli vain kuvittajana. Käsikirjoitus oli Shinsuke Shimadan tekemä. Kita no raionissa Watase on tehnyt itse myös käsikirjoituksen. Tulos on sekä herkempi että vahvempi kuin Minami no shima.

Seizo Watase: Kita no raion

Seizo Watase piirtää kaunista jälkeä.

KITA NO raion koostuu pienistä episodeista viskibaarissa ja sen ympäristössä.

Mies tulee baariin, puhuu edesmenneestä vaimostaan. Mr. Lion ymmärtää. Vaiti hän tuo miehen viereen tuolin ja kauniin viskilasin myös vaimoa varten. Yksinäinen mies on hetken onnellinen.

Pitkä kaunis nainen tulee baariin. Baarissa highballeja kippailevat sararimanit yrittävät houkutella häntä seuraan. Nainen juo turpeisen viskin raakana ja häipyy. Sararimanit nöyrtyvät ylivoimaisen viskinymmärryksen edessä.

Hyvin pieni, suorastaan lapselta näyttävä sairaanhoitajatar tilaa viskin. Hän juo viskin ja sammuu, mutta Mr. Lion huolehtii että hänelle ei käy kuinkaan. Tyttö kokee huolenpidon häpeälliseksi ja vannoo, että ei enää koskaan palaa siihen baariin. Kohta hän tulee takaisin Mr. Lionin paikkaan, kuin kotiin.

Tarinat eivät ehkä kuulosta kummoisilta, mutta ne on toteutettu Seizo Watasen loistavilla kertojanlahjoilla. Niin kuin kaikissa todella suurissa tarinoissa, pääelementtejä ovat rakkaus ja kuolema. Viski tuo tuohon elämään oman säväyksensä.

Jokaista hyvää tekoa tehdessään Mr. Lion muistaa omaa vaimoaan. Tuska on jo pehmentynyt lempeäksi haikeudeksi.

TÄLLAINEN sarjakuva saattaisi helposti sortua tekijän viskitietämyksellä briljeeraamiseksi. Watase pitää kuitenkin viskit tiukasti tarinaa palvelevina osasina. Pehmeästi ne korostavat Mr. Lionin ja hänen asiakkaidensa suruja ja iloja.

Yksi hilpeä esimerkki engrishistä eli ”japanilaisenglannista” on sattunut Watasellekin. Mangan kansilehdessä skotlantilainen Islayn saari kirjoitetaan Isray. Virhe saattaa toki olla tahallinenkin.

This entry was posted in seinen and tagged . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s