Ensimmäinen yhteys

Kansi: Tomoyuki Fukutome

The Ouroboros Wave on hyvin perinteikästä science fictionia.

VUONNA 2100 aurinkokunnasta löydetään pikkuruinen musta aukko. Se on vain muutaman millimetrin läpimittainen ja vain planeetta Marsin painoinen. Mistä se tuli, vai oliko se aina ollut siinä, sitä ei tiedetä.

Vaikka musta aukko on pieni, sen löytäminen johtaa ihmiskunnan historian suurimpaan projektiin. Musta aukko siirretään planeetta Uranusta kiertävälle radalle. Se ympäröidään tuhansien kilometrien läpimittaisilla rakennelmilla, jotka muodostavat keinotekoisen kertymäkiekon. Tavoitteena on ihmiskuntaa palveleva käytännöllisesti katsoen ehtymätön energian lähde.

Siinä lyhyesti japanilaisen kovan tieteiskirjallisuuden mestarin Jyouji Hayashin kirja The Ouroboros Wave (Uroborosu no hadou). Teos ilmestyi vastikään englanniksi Viz Median japanilaisen science fictionin sarjassa Haikasoru. Käännöksen on tehnyt Jim Hubbert.

The Ouroboros Wave on kovaa science fictionia valtavasta rakennusprojektista. Projekti tuo myötään ensimmäisen kontaktin ihmisten ja avaruusmuukalaisten välille. Tarinalla on merkittävä ja kirjoittajankin tunnustama velka Arthur C. Clarken teoksille. Mukana on niin hulluksi tuleva tekoäly kuin avaruushissikin.

Kovan puolensa ohella Hayashin tarinat sisältävät yhteiskunnallisen juonteen tekoälystä ja energialaitosta rakentavasta ihmisyhteisöstä. Kolmanneksi yhtenäisen juonen sitomat kuusi novellia ovat välillä varsin ovelia avaruusdekkareita.

The Ouroboros Wave on itse asiassa yksi parhaista lukemistani japanilaisista tieteiskirjoista.

JYOUJI Hayashi syntyi Hokkaidolla 1962. Hän asuu nykyisin Toyonakassa Osakan prefektuurissa. Kirjailijanimimerkki kirjoitetaan joskus myös Joji Hayashi.

Alkuperäiseltä ammatiltaan Hayashi on laboratorioteknikko, mutta hän vaihtoi kirjalliselle uralle 1995. Hän aloitti sotaromaaneilla mutta siirtyi pian science fictionin puolelle.

Hayashin ensimmäinen julkaistu tieteisnovelli oli Europa no tatsu (”Europan lohikäärmeet”) japanilaisessa SF Magazin -lehdessä toukokuussa 1999. Tämä novelli on mukana myös kokoelmassa The Ouroboros Wave. Useimmat Hayashin tieteisnovellit ovat ilmestyneet samassa lehdessä.

Kokoelman jälkisanoissa Hayashi kertoo, että The Ouroboros Waven idea syntyi jo vuonna 1988. Siitä ensimmäisen novellin valmistumiseen vierähti kymmenen vuotta. Kokoelman muodostava kuuden novellin sarja valmistui seuraavien neljän vuoden aikana, ja kokoelma Uroborosu no hadou julkaistiin Japanissa 2002.

Tieteiskirjailijana Hayashin tuotantotahti on ollut kova. Vuodesta 1999 lähtien on julkaistu parikymmentä novellia ja yli kolmekymmentä kirjaa. Hänen uusin teoksensa on viime vuonna ilmestynyt Kyaputen Ririsu to neko no uchuusen (”Kapteeni Lilith ja kissan avaruusalus”).

Mangan ja animen ystäviä kiinnostanee tietää myös se, että Hayashi on kirjoittanut useita Gundam-sarjaan liittyviä romaaneja vuosina 1999-2005.

THE OUROBOROS Waven tarinan alkaessa ihmiskunta on jo rakentanut joitakin siirtokuntia aurinkokuntamme planeetoille. Kirjan kattaman seitsemän vuosikymmenen aikana muodostuu laaja ”avaruusyhteiskunta”, jonka kulttuuri ja hallintotapa poikkeavat Maahan jääneiden ihmisten vastaavista.

Maassa on hyvin perinteinen, hyvin hierarkinen ja hyvin väkivaltainen valtarakenne. Avaruuden yhteisö rakentuu pienistä tuotantoryhmistä, jotka muodostuvat, liittyvät ja eroavat kulloisenkin tarpeen mukaan. Ryhmät ovat lähes itsenäisiä, eikä johtajia ole. Kaikki perustuu siihen, että jokainen hoitaa tehtävänsä parhaalla mahdollisella tavalla.

Kieltämättä aika utopistinen ja melkoisen naivi rakennelma, joka ei koskaan voisi toteutua tosielämässä. Hayashi onnistuu kuitenkin luomaan toimivan tuntuisen yhteiskunnan, jonka liikkeelle panevia voimia ovat yhteisvastuu ja yksilön ylpeys tekemisistään.

Hayashi on hyvä kirjoittaja, eikä hän jätä käyttämättä yhtään cliffhangeria. Älykkäimmillään hänen tekstinsä on kokoelman dekkarinomaisissa osuuksissa, joissa muun muassa selvitetään tekoälyn tekemää murhaa ja yritetään pysäyttää terroristia.

Kuuden pitkähkön novellin kokoelma muodostaa ehjän kokonaisuuden, jossa niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin kehitys etenee loogisesti. Muutamat pienet japanilaisuudet tökkäävät hieman länsimaisen lukijan silmään: anteeksipyynnön ja kasvojen säilyttämisen merkitykselle uhrataan aika monta ajatusta.

Kuvaus ensikontaktista avaruusmuukalaisiin on yksi uskottavimmista minkä olen koskaan lukenut. Olisi väärin paljastaa sen kulkua mahdollisille myöhemmille lukijoille.

Kokoelman sankariksi nousee kuitenkin lopulta terroristi-palkkamurhaaja-henkivartija Rahmya. Valitettavasti kokoelma loppuu juuri kun alkaa tuntua, että tästä taitaa tulla jotakin todella hienoa – ellei suorastaan suurta tieteiskirjallisuutta.

THE OUROBOROS Wave koostuu kuudesta novellista:

The Ouroboros Wave (Uroborosu no hadou, SF Magazin 2-3/2000)
The Riddle of Rapushinupurukuru (Shouwakusei Rapushinupurukuru no saiyaku, SF Magazin 10/1999)
Hydra’s Ice (Hidora kooriana, SF Magazin 8/2000)
The Dragons of Europa (Europa no tatsu, SF Magazin 5/1999)
The Voice of Eingana (Eingana no koe, ei lehtijulkaisua)
The Wings of Caliban (Kyariban no tsubasa, SF Magazin 2/2001)

This entry was posted in scifi ja fantasia and tagged . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s