Hana kokkaa

Hana no zubora meshi

Oi onnea! Hana nauttii yksin ruuasta.

HANA ON hieman pyylevä, viehättävä kolmikymppinen nainen. Hänellä on intohimoinen suhde ruokaan. Ja sottainen.

Hana käy osa-aikatöissä kirjakaupassa, mutta hänelle jää paljon yksinäistä aikaa odotella kotiin armasta Goro-sania. Mies on ilmeisesti jonkinlaisessa matkatyössä, sillä Hana nähdään lähes yksinomaan yksin kotona.

Koti ei ole siisteimmästä päästä, edes sen jälkeen kun Hana saa hetkellinen siivouspuuskan. Hana viettää paljon aikaa makoilemalla sohvalla tai sängyn päällä ja lörpöttelemällä puhelimessa. Enimmäkseen hän kuitenkin kokkaa.

Masayuki Kusumin käsikirjoittama ja Etsuko Mizusawan kuvittama manga Hana no zubora meshi (”Hanan holtittomat ateriat” tai ”Hanan sottaiset ateriat”) oli ehdolla tämänvuotiselle Manga Taisho -palkinnolle. Kisan voitti kuitenkin Chika Uminon teos Sangatsu no raion (March comes in like a lion), ja Hana no zubora meshi sijoittui neljänneksi.

Japanissa lyhyt, vain seitsemäntoista luvun mittainen sarja ilmestyi Akita Shotenin naisille suunnatussa Elegance Ibu -kuukausilehdessä. Sarja julkaistiin myös pokkarina tämän vuoden alussa. Ibu on nimen Eve japanilainen kirjoitusasu.

Masayuki Kusumi on sekaantunut ruokamangaan aikaisemminkin. Vuonna 1997 hän käsikirjoitti Jiro Taniguchin kuvittaman mangan Kodoku no gurume (”Yksinäisen gourmet”). Tuo yksinäisen myyntimiehen työmatkojen ravintola-aterioista kertova manga nauttii alallaan jonkinasteista kulttimainetta.

KAKSI SEIKKAA tekee Hanan tarinasta huomattavasti keskimääräistä kiehtovamman mangan.

Ensimmäinen on Etsuko Mizusawan pehmeä ja lämmin piirrostyyli, joka vie lukijan humauksessa sisälle Hanan maailmaan. Toinen on Hanan viaton intohimo, joka muuttaa jääkaapista löytyvistä rippeistäkin kootun aterian elämää suuremmaksi nautinnoksi.

Kun Hana ostaa banaanisuklaakakkua, hän valmistautuu jälkiruokaansa huolella. Hän käy kylvyssä, keittää teen ja avaa kakkulaatikon varovasti kuin kristallisen aarrearkun. Hän käy mielessään läpi kakun jokaisen ainesosan ja kerroksen, ennen kuin hän upottaa haarukan pehmeään kermavaahtoon ja pääsee onnensa kukkuloille.

Kun Hana syö korealaista kimchiä, hän ei pelkästään nappaa valmisruokapakkausta jääkaapista. Hän lisää siihen juuri oikein paistetun munan, riisin, kevätsipulin ja ties mitä innoittuneen ruuanlaiton aikana mieleen tulee. Lopuksi hän nauttii ateriansa onnen (ja tulisuuden) kyyneleet valuen ja suupielet riisissä.

Hana rakastaa Goroa, ja miehen kotiintulo on suurin onni. Mutta vaikka Hana haluaa kodin olevan siisti Goron saapuessa, siivoamiseen taito ja tarkkaavaisuus eivät tahdo riittää. Aina löytyy jostain nurkasta uusi epämääräinen tavarakasa, ja ennen pitkää ruoka vie naisen huomion.

Suomalaisittain katsoen Hanan ateriat ovat muuten sottaisuudestaan huolimatta varsin terveellisiä. Ne sisältävät runsaasti vihanneksia ja kohtuudella lihaa. Tosin maistuu Hanalle tilauspizzakin. Mitä hyötyä iPhonesta muuten olisi?

ONKO HANA no zubora meshi sitten onnellinen vai onneton sarjakuva? Vaikea sanoa. Vaikka se kertoo ruokanautinnon suuresta onnesta, se kertoo myös (puolittaisen) kotivaimon yksinäisyydestä, jota ruokaan paneutuminen lievittää.

Ehkä sitä lukiessa voi kuvitella olevansa onnellinen, vaikka ei olisikaan. Lukijallekin tulee hetkeksi hyvä mieli, kun Hana hurmiossa upottaa puikkonsa riisiin tai hampaansa vesimeloniin.

Hana no zubora meshi

Masayuki Kusumi & Etsuko Mizusawa: Hana no zubora meshi

This entry was posted in josei, ruokamanga and tagged , . Bookmark the permalink.

3 vastausta artikkeliin: Hana kokkaa

  1. Tsubasa sanoo:

    Onpa yllättävän barasuimainen piirtotyyli aiheeseen nähden.

  2. arua sanoo:

    Tästä oli yllättävän vähän kuvia tarjolla, mutta kyseessä on varmaan sarja, joka aukeaa vasta kun sen on lukenut? Jotenkin hämää tuo piirrostyyli, en tiedä miksi? ._.??

  3. Futoi yatsu sanoo:

    Minusta tässä ei oikeastaan hirveästi ole mitään minkä tarvitsisi avautua. Tämä on lämmintä, letkeää ja hieman surumielistäkin slice of lifeä ruuasta intoutuvan naisen elämästä. En usko että sillä on sen suurempia tavoitteita. Piirrostyyli on epätyypillinen, mutta istuu minusta loistavasti tarinaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s