Pelistä lukeminen on tylsää

toi8

Hiroshi Sakurazaka: Slum Online

ON EHKÄ väärin sanoa Hiroshi Sakurazakan kevytromaania Slum Online (Suramu onrain) science fictioniksi. Kirja tapahtuu kokonaan nykypäivän maailmassa, ja kaikki tekniikka on tällä hetkellä mahdollista.

Sakurazaka tunnetaan kuitenkin ensisijaisesti tieteis- ja fantasiakirjailijana. Lisäksi Slum Online on julkaistu englanniksi Viz Median Haikasoru-sarjassa, jonka tarkoituksena on levittää länteen japanilaisen science fictionin ja fantasian parhaimmistoa. Niinpä kirja saa mennä tässäkin scifiksi luokiteltuna.

Hiroshi Sakurazakalta (1970- ) on ilmestynyt Haikasoru-sarjassa kaksi kirjaa, Slum Online ja All You Need Is KILL. Jälkimmäinen teos on selkeästi tieteisromaani.

Sakurazaka siirtyi järjestelmäinsinöörin työstä kirjailijanuralle vuonna 2002 kevytromaanilla Mahou tsukai no netto (”Taikurin verkko”). Kirja sai Shueisha-kustantamon vuoden parhaan tulokkaan palkinnon. Aihe laajeni myöhemmin kevytromaanisarjaksi Yoku wakaru gendai mahou (”Hyvät tiedot nykyaikaisesta taikuudesta”), jossa on jo kuusi teosta.

Vuonna 2004 Sakurazakan novelli Saitama cheensoo shoujo (”Saitaman moottorisahatyttö”) äänestettiin japanilaisen S-F Magazin -lehden vuoden parhaaksi.

ETSURO Sakagami on melkein kahdenkymmenen ja puurtaa läpi ensimmäistä vuottaan Tokion yliopistossa. Slum Onlinen päähenkilön tosielämä ei luista kovin hyvin.

Etsuro roikkuu luennoilla vain pakollisen minimimäärän. Tyttöystävän tapainen Fumiko saa huomiota vain silloin kun hän ei häiritse pelaamista. Ainoa miespuolinen ystävä vajosi liian syvälle pelimaailmaan, palasi kotiinsa Hokkaidoon ja linnoittautui huoneeseensa.

Mutta kun Etsuro kirjautuu Versus Townin virtuaalisen taistelumaailmaan, hän alkaa elää karatekana nimeltä Tetsuo. Tetsuo on nouseva nuori tähti Versus Townissa, jossa lähes ainoa asia mitä voi tehdä on taistella toisten pelaajien hahmoja vastaan.

Etsurokin on niin paneutunut pelimaailmaan, että hän tosielämänkin puolella kuulee ääniefektejä ja näkee tekstuureja. Kun on valittava virtuaalitaistelun ja Fumikon tarjoaman syntymäpäiväjuhlan välillä, virtuaalimaailma voittaa.

Tetsuo haluaa olla Versus Townin paras taistelija. Mutta valikoituvatko parhaat järjestäytyneissä mestaruusotteluissa areenalla vai kahdenkeskisissä kahakoissa Versus Townin pimeillä syrjäkujilla? Tarinan edetessä Tetsuokin joutuu miettimään taistelemisen mielekkyyttä, kun hän kohtaa tiedon hankkimiseen erikoistuneen ninja Hashimoton.

KIRJAN kirjoittaminen pelistä on vaikea laji. Siitä ei pääse mihinkään, että itse pelaaminen on paljon mielenkiintoisempaa kuin pelaamisesta lukeminen. Itse asiassa en tiedä yhtään täysin onnistunutta kirjaa, joka kuvaisi pelaamista – sen enempää reaalimaailman pelejä kuin tietokonepelejäkään.

Hiroshi Sakurazaka melkein onnistuu. Slum Online on toimiva tarina oikeiden ihmisten ja virtuaalihahmojen ihmissuhteista ja asioista joita liikkuu ihmisten päiden sisällä. Etsuron ja hänen peliminänsä Tetsuon suhde on uskottava. Etsuron suhtautuminen virtuaali- ja reaalimaailman väliseen juopaan kehittyy vakuuttavasti.

Mutta varsinaiset pelikohtaukset ovat kuolettavan tylsiä.

Ainakaan minulla ei riittänyt kärsivällisyys edes yrittämään kuvitella sitä, miltä tekstissä kuvatut potkut, kierteet ja syöksyt näyttäisivät oikeassa pelissä. Mieluummin loikin pelikuvausten yli. Tarkistin vain lopusta, kumpi voitti.

Kirjan kirjoittaminen virtuaalisesta pelimaailmasta on vaikeaa toisestakin syystä: teksti vanhenee hyvin nopeasti. Slum Online on kirjoitettu vuonna 2005, ja se näkyy.

Etsuron pelinäyttönä on massiivinen 25 tuuman kuvaputki. Virtuaalimaailmassa ihmisten kasvot ovat pelkkiä ilmeettömiä tekstuureja. Suurin osa virtuaalimaailman esineistä on kaksiulotteisia kuvia, joten esineitä ei voi ”oikeasti” käsitellä.

Voi olla, että uusimpia pelejä pelaavien lukijoiden on vaikea eläytyä Versus Townin alkeellisuuteen. Kirjan loppuun on lisätty vuonna 2010 kirjoitettu jatkotarina, jossa sentään näytöt ovat vaihtuneet litteiksi.

This entry was posted in ranobe, scifi ja fantasia and tagged . Bookmark the permalink.

Yksi vastaus artikkeliin: Pelistä lukeminen on tylsää

  1. arua sanoo:

    Peli toimii pelinä. Rasitti aina kuulla siitä, miten joku peli X on kuraa koska siitä tehty elokuva oli huono.

    Luokittelu on kyllä hassua. En vieläkään tiedä, miksi Jonathan Carrollin kirjaa The Land of Laughs ei julkaistu Suomessa fantasiana.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s