30 vuosituhatta historiaa

JAPANIN historia jaotellaan usein aikakausiin, joista useimmat ovat saaneet nimensä pääkaupunkien mukaan. Vain muutamasta uusimmasta käytetään tällöin hallitsevan keisarin nimeä.

Muitakin jakotapoja toki on. Koko Japanin kirjoitettu historia voidaan esimerkiksi jakaa (enemmän tai vähemmän) vallassa olleiden keisarien mukaan, legendaarisesta Jimmusta alkaen. Tässä kuitenkin siis tuo ”perusjako”.

Paleoliittinen kausi (kyuusekki jidai, päättyi noin 14 000 eaa)
Varhaisimmat merkit Japanin asutuksesta ovat noin 30 000 vuoden takaa olevia kivityökaluja. Nykyiset ainut ovat luultavasti näiden varhaisten asuttajien jälkeläisiä.

Jomon (noin 14 000 eaa – noin 300 eaa)
Jomon-kausi on saanut nimensä nuorakoristeisesta (joumon doki) keramiikasta, joka oli sille tyypillistä. Jomon-kauden loppupuolen tunnetuimpia hahmoja ovat dogut, saviset ihmismäiset olennot. Työkalut olivat edelleen kiveä. Tämän ajan japanilaisten perimä on yhteistä ainujen mutta myös osittain nykyisten japanilaisten kanssa.

Yayoi (noin 300 eaa – noin 300)
Kausi on saanut nimensä Tokion kaupunginosasta, josta ensimmäiset sille tyypilliset esineet löydettiin. Saviesineet olivat pelkistettyjä. Pronssi tunnettiin, ja myöhemmin myös rauta. Merkittävin uutuus oli kuitenkin riisin viljely. Väestö oli luultavasti osittain kiinalaisperäistä, ja japanilaiset merkittiin ensi kertaa historiankirjoihin Kiinassa.

Yamato (noin 300-710)
Yamato-kaudella siirryttiin kirjoitetun japanilaisen historian aikaan. Japania hallitsi Yamatossa, nykyisessä Naran prefektuurissa, sijainnut hovi. Kausi jaetaan joskus kofun-kauteen (”hautakumpu”, noin 250-538) ja Asuka-kauteen (538-710), jolloin pääkaupunki oli Asukassa. Buddhalaisuus tuli Koreasta Japaniin tällä kaudella.

Nara (710-794)
Nara-kausi alkoi siitä kun keisarinna Gemmei siirsi pääkaupungin Heijou-kyouhun, nykyiseen Naraan. Pääkaupunki rakennettiin kiinalaisen mallin mukaan. Kausi oli muutenkin kiinalaismielinen – muun muassa kiinalainen kirjoitus otettiin käyttöön.

Heian (794-1185)
Uusi kausi alkoi, kun pääkaupunkia jälleen siirrettiin; tällä kertaa Heian-kyouhun eli nykyiseen Kiotoon. Vaikka valta oli virallisesti keisarilla, käytännössä valtaa piti Fujiwaran aatelissuku.

Kamakura (1185-1333)
Kamakurasta alkoi Japanin sotilasvallan historia. Ensimmäinen sotilashallitsija (shogun) oli Minamoto no Yoritomo, joka hallitsi Kamakurassa.

Kenmu-restauraatio (Kenmu no shinsei, 1333-1336)
Kemmu-restauraatiossa valta palautui keisari Go-Daigolle, mutta vain lyhyeksi aikaa.

Muromachi (1336-1573)
Muromachin eli Ashikagan shogun-suku piti valtaa, kunnes Oda Nobunaga hääti suvun viimeisen hallitsijan Kiotosta vuonna 1573.

Azuchi-Momoyama (1573-1603)
Kausi on saanut nimensä kahden shogunin linnoituksista, Oda Nobunagan Azuchista ja Toyotomi Hideyoshin Momoyamasta. Aikaa vuodesta 1392 vuoteen 1603 nimitetään myös taistelevien valtioiden aikakaudeksi (sengoku jidai), koska se oli jatkuvaa taistelua vallasta ylimyssukujen kesken.

Edo (1603-1868)
Lopulta Tokugawan suku peri voiton ja yhdisti Japanin sotilasvaltansa alle. Pääkaupunki rakennettiin Edoon eli nykyiseen Tokioon. Edo-kaudella Japani suhtautui muuhun maailmaan hyvin varautuneesti ja rajoitti ulkomaisia yhteyksiä. Edo-kauden lopun levottomasta jaksosta 1850-luvulta lähtien käytetään nimeä bakumatsu.

Meiji (1868-1912)
Sotilasvalta päättyi Meiji-restauraatioon (Meiji ishin) vuonna 1868. Viimeinen Tokugawa-suvun shogun antautui, ja valta siirtyi keisari Meijille (Mutsuhito). Japani avautui ulkomaailmalle, ja valtion nopea länsimaistaminen käynnistyi. Uuden perustuslain myötä muodostettiin myös Japanin parlamentti, kokkai.

Taisho (1912-1926)
Keisari Taisho (Yoshihito) seurasi isäänsä valtaistuimelle vuonna 1912. Japanin demokratisointi ja länsimaistaminen jatkui.

Showa (1926-1989)
Keisari Showa (Hirohito) seurasi isäänsä valtaistuimelle vuonna 1926. Showan valtakaudella tapahtuivat Japanin viimeaikaisen historian suurimmat mullistukset; ensin laajentuminen, sitten häviö toisessa maailmansodassa ja miehitysvalta vuosina 1945-1952. Keisari menetti virallisen valta-asemansa, mutta pysyi edelleen kansakunnan keulakuvana.

Heisei (1989- )
Keisari Akihito seurasi isäänsä valtaistuimelle vuonna 1989. Hänen valtakautensa sai nimekseen Heisei (”rauha kaikkialla”), ja tästä tulee myös keisarin nimi hänen kuolemansa jälkeen. Nyt Japanissa eletään siis vuotta heisei 23.

This entry was posted in Japanin historia. Bookmark the permalink.

Yksi vastaus artikkeliin: 30 vuosituhatta historiaa

  1. Futoi yatsu sanoo:

    Korjaus: Kirjoitin tässä tekstissä virheellisesti, että pronssi olisi tunnettu Japanissa ennen rautaa. Tosiasiassa kuitenkin raudan käsittely opittiin ensin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s