Kuin kurpitsoita sateella

(This article is also available in English)

SE ON ehkä pieni possu, ehkä myrkkysieni, ehkä paikattu kurpitsa. Sellainen on Osamu Tezukan kaikkein sitkeimmin toistuva hahmo Hyoutan-tsugi, joka pullahtaa kerran tai pari esiin lähes kaikissa hänen sarjakuvissaan.

Hyoutan-tsugin yllättävä putkahdus oli yksi Tezukan keinoista luoda koomisia katkoja sarjoihinsa. Hahmo soveltui myös moniin muihin tarkoituksiin.

Toisinaan se korosti haikeata ja surumielistä tunnelmaa. Joskus se liittyi rajuihin tunteenpurkauksiin ja kelpasi aseeksikin. Silloin tällöin muut sarjakuvien henkilöt alkoivat suuttuessaan tai nolostuessaan näyttää Hyoutan-tsugilta.

Hyoutan-tsugin kerrotaan perustuvan Tezukan pikkusiskon lapsena tekemään piirrokseen. Nimi tarkoittaa ”paikattu kurpitsankuori”.

Tezuka itse kuvasi Hyoutan-tsugia näin: ”Sillä on liukas sileä kuori jossa on kaksi painaumaa ylhäällä, ja valkuaiset jotka vaikuttavat silmiltä kierähtävät epämiellyttävästi; se näyttää katsovan sinua ikään kuin kantaisi kaunaa. Sen pää on aivan turvonneen varren etureunassa, ja sillä on silmien alla jotain mikä muistuttaa sian kärsää.”

Tässä muutamia otuksen esiintymiä Tezukan teoksista.

Tezuka Production

Taitavasta ja omalla tavallaan eettisestä huippukirurgista kertovassa mangassa Burakku Jakku (Black Jack, 1973-1983) tämä Hyoutan-tsugi lisääntyy sateessa ja heijastelee rakastuneen naisen tuntoja.

Tezuka Production

Tämä Hyoutan-tsugi pulpahtaa sairasvuoteen äärelle lohduttamaan Tezukan varhaisessa animaatiossa Tetsuwan Atomu (Astro Boy, 1963-1966). Kuvassa myös toinen Tezukan useissa sarjoissa toistuva hahmo, isonenäinen professori Ochanomizu.

Tezuka Production

Mangassa Janguru taitei (1950-1954) Hyoutan-tsugi joutuu yllättäen lumipyryyn Afrikassa. Samasta aiheesta tehty animaatio tunnetaan englanninkielisessä maailmassa nimellä Kimba the White Lion. Disney-yhtiö käytti animaation aineksia Leijonakuningas-elokuvassaan, vaikka ei koskaan virallisesti sitä myöntänytkään.

Tezuka Production

Dororossa (1967) Hyoutan-tsugi näyttäytyy nousevan auringon valossa. Dororon nimihenkilö on orpo pikku varas, joka lyöttäytyy Hyakkimarun seuraan. Hyakkimaru kerää oman ruumiinsa osia takaisin 48 demonilta.

Tezuka Production

Hilpeässä lännentarinassa Saboten-kun (1953) harhaluodista osuman saanut Hyoutan-tsugi tippuu taivaalta.

Tezuka Production

Hi no torissa ("Tulilintu", 1967-1988) Hyoutan-tsugi poimitaan uutena kasvilajina. Tezuka suunnitteli Hi no torin oman uransa pääteokseksi, joka syleilee koko historiaa ja tulevaisuutta. Manga jäi kuitenkin kesken.

Tezuka Production

Hyoutan-tsugi esiintyy Hi no torissa myös lukuisia muita kertoja. Tässä raivostunut kuningatar Himiko heittelee hyoutan-tsugeja.

Tezuka Production

Mangassa Tsumi to batsu ("Rikos ja rangaistus", 1953) Hyoutan-tsugi vierailee kapakassa. Sarjakuva perustuu Fjodor Dostojevskin romaaniin.

Tezuka Production

Mangassa Enzeru no oka (“Enkelin kukkula”, 1960) Hyoutan-tsugilla on harvinaisen iso rooli. Taiteilijaksi itseään luuleva Akemin äiti maalaa yksinomaan Hyoutan-tsugin kuvia.

Naoki Urasawa

Koska Hyoutan-tsugi on Osamu Tezukan peruskalustoa, on luonnollista, että se vilahtaa myös Naoki Urasawan mangassa Pluto. Pluto pohjautuu yhteen Tezukan Tetsuwan Atomu -tarinoista.

This entry was posted in anime, gekiga, Osamu Tezuka, shounen and tagged . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s