Herkkä hetki pommin varjossa

Fumiyo Kouno

Fumiyo Kouno: Town of Evening Calm, Country of Cherry Blossoms

FUMIYO Kouno soittaa hyvin herkkiä kieliä. Japanilaisille lukijoille ne ovat varmasti vielä paljon herkempiä kuin suomalaisille, mutta kyllä suomalainenkin tästä jotakin ymmärtää.

Kounon manga Town of Evening Calm, Country of Cherry Blossoms (Yuunagi no machi sakura no kuni) ilmestyi Japanissa jo vuonna 2004 ja englanniksikin Last Gaspin kustantamana 2009.

Käännös loppui kuitenkin tuolloin verkkokaupoista niin nopeasti, että en ehtinyt saada sitä käsiini. Nyt löysin ainokaisen kappaleen lontoolaisesta Gosh!-sarjakuvakaupasta.

Fumiyo Kouno

Hiroshiman tunnetuin maamerkki on pommin jäljiltä ainoana pystyyn jäänyt kupoli.

MANGATAITEILIJA Fumiyo Kouno ei ole hibakusha (atomipommin uhri), eikä edes hibakushan lapsi. Hän on kuitenkin syntynyt Hiroshimassa, jonne ensimmäinen sodassa käytetty atomipommi pudotettiin 6. elokuuta 1945.

Mangan jälkisanoissa hän kertoo vältelleensä pommiaihetta opiskeluajoista asti; siitä alkaen hän oli useita kertoja ollut vähällä pyörtyä Hiroshiman tuhoja esitelleissä tilaisuuksissa. Vähitellen tuo välttely alkoi kuitenkin tuntua luonnottomalta ja vastuuttomalta.

Lopulta Kounon mangaeditori houkutteli hänet käymään käsiksi Hiroshimasta kertovaan sarjakuvaan. Hyvä niin, sillä Town of Evening Calm, Country of Cherry Blossoms on upea manga.

Se on saanut paljon tunnustusta myös Japanissa, jossa se voitti sekä Osamu Tezukan kulttuuripalkinnon (2005) että Japan Media Arts Festivalin pääpalkinnon (2006).

Fumiyo Kouno

Lyhyen elämän lyhyt onni.

YUUNAGI on japania, ja se tarkoittaa lyhyttä tyyntä illan hetkeä meren rannikolla. Sitä hetkeä, kun merituuli on jo lakannut puhaltamasta, mutta maatuuli ei ole vielä alkanut puhaltaa.

Kounon sarjakuvakirjan aloittaa vain runsaan 30 sivun mittainen manganovelli Yuunagi no machi, joka kertoo samankaltaisen lyhyen hetken ihmisen elämästä.

Vuosi on 1955. Midori on nuori nainen, joka on lapsena kuin ihmeen kaupalla selviytynyt hengissä Hiroshimasta. Kuoleman, tuskan ja oman voimattomuuden muistot painavat raskaina Midorin harteilla. Midorista tuntuu että hänellä ei ole oikeutta edes olla elossa, saati rakastaa.

Työtoveri Uchikoshi on ihastunut Midoriin, mutta Midori ei päästä häntä lähelle. Vähän kerrassaan Uchikoshi onnistuu murtamaan muurin, ja Midorin elämä saa hetkeksi oikeutuksen: ”Kiitos että selviydyit hengissä.” Samaan aikaan pitkään piilossa pysynyt säteilysairaus murtaa Midorin hennon ruumiin…

Sakura no kuni on kaksiosainen tarina, joka tapahtuu ensin vuonna 1987, sitten vuonna 2004. Nanami on poikatyttö, joka kokee elämänsä hyvin tylsäksi, kunnes isä alkaa käyttäytyä hajamielisesti ja tehdä outoja retkiä. Vähitellen paljastuu rakkaustarina isän nuoruudesta Hiroshimassa.

Fumiyo Kouno

Tsuki ga tottemo aoi kara (Koska kuu on niin kirkas) oli suosittu laulu vuonna 1955.

FUMIYO Kounon herkkä piirrostyyli sopii loistavasti yhteen käsikirjoituksen kanssa. Kahden aikajanan – Nanamin nuoruuden ja hänen isänsä nuoruuden – kertominen lomittain hyvin hennolla ja hieman tummemmalla jäljellä on suorastaan nerokas ratkaisu.

Minulla ei tietenkään ole mitään omakohtaista kokemusta Hiroshimasta, eikä sitä ole edes Fumiyo Kounolla. Kouno kertoo jälkisanoissaan, että atomipommi oli hänen lapsuudessaan asia joka vaikutti ”toisten perheiden” elämässä.

Näistä tietämyksen rajoista huolimatta väitän, että Town of Evening Calm, Country of Cherry Blossoms tarttuu kaikkein oleellisimpaan sodankäynnissä. Siihen, miten sota musertaa tavallisia pieniä ihmisiä ja rikkoo heidän elämänsä, vielä vuosikymmeniä sodan jälkeenkin.

Atomipommin uhrienkaan kärsimykseksi ei riittänyt nopea tai hidas kuolema. Sen lisäksi heitä kartettiin koska he olivat merkittyjä, ja säteilysairauden jopa epäiltiin tarttuvan. Ja kaiken kukkuraksi he saivat seurata kuinka heidän läheisensä yksi toisensa jälkeen murtuivat.

Nanamin isoäidin sanoin: ”En halua enää nähdä yhdenkään tuntemani ihmisen kuolevan pommin takia.”

This entry was posted in Japanin historia, josei and tagged . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s