Mangataiteilijan nuoruus

Jiro Taniguchi

Jiro Taniguchi: A Zoo in Winter

JIRO Taniguchin manga A Zoo in Winter on osittain maineikkaan mangataiteilijan oma elämäkerta, vaikkakin fiktiivinen. Se kertoo nuoren mangakan takkuisesta kasvusta kohti itseään arvostavaa ja taiteeseensa kaiken panostavaa ammattilaista.

Fanfare – Ponent Mon julkaisi kesällä englanniksi Jiro Taniguchin hienon sarjakuvan A Zoo in Winter (Fuyu no doobutsuen). Teos ilmestyi Japanissa vuonna 2008.

Yhtiö on aiemminkin kunnostautunut Taniguchin teosten kääntäjänä. Siltä on saatu englanniksi A Distant Neighborhood, Summit of the Gods, The Ice Wanderer, The Times of Botchan ja The Walking Man.

Jiro Taniguchi tekee pääasiassa kahdenlaista mangaa; herkkää ja maskuliinista. Summit of the Gods on miehekäs vuorikiipeilytarina, jossa voitetaan ennen kaikkea itsensä. A Distant Neighborhood on herkkä tarina, jossa mies saa yllättäen tilaisuuden palata apsuutensa maailmaan.

A Zoo in Winter on molempia. Se kertoo nuoren miehen uhosta ja päättämättömyydestä sekä mangataiteilijoiden levottomasta yöelämästä, mutta myös rakkaudesta ja oman itsensä löytämisestä.

Jiro Taniguchi

Nuoren taiteilijan askeleet vievät herkästi eläintarhaan.

JOULUKUUSSA 1966 nuori taiteilijanalku Mitsuo Hamaguchi piirtää luonnoksia Kioton eläintarhassa. Elantonsa hän tienaa töissä kangastukkuliikkeessä. Hän tekee tsupparin hommia ja joutuu esiliinaksi tehtaanjohtajan tyttärelle. Hamaguchi haaveilee kangasmallien suunnittelijan urasta.

Kun johtajan tytär karkaa kotoa Hamaguchin silmien alla, Hamaguchin suhde tukkukauppaan käy tukalaksi. Lopulta hän eroaa ja muuttaa Tokioon.

Tuttavan kautta hän löytää mangataiteilija Shiro Kondon, joka hakee uutta avustajaa. Hamaguchi aikoo oikeastaan vain käydä katsomassa, sopisiko työ hänelle, mutta hänet istutetaan muitta mutkitta piirustuspöydän ääreen.

Mangan raskas tuotantorytmi jättää niukasti vapaa-aikaa, mutta harvoina taukoina Hamaguchi vähitellen tutustuu kaupunkilaiselämän todellisuuteen Tokion ahtaissa vuokrataloissa, pikaruokapaikoissa, kapakoissa ja yökerhoissa. Kuten Kiotossa, myös Tokiossa Hamaguchin pakopaikkoina ovat puisto ja eläintarha.

Vähitellen muotoutuu ajatus omasta mangasta, mutta Hamaguchi on huono toteuttamaan haavetta. On niin paljon helpompaa ryypätä aivonsa pellolle tai murjottaa maailmalle kuin ottaa itseään niskasta kiinni. Vasta rakkaus sairaalloiseen Marikoon pakottaa Hamaguchin ryhtymään valtavalla vimmalla oman taiteensa kimppuun.

Jiro Taniguchi

Mangatateilijan studio on kiihkeä työympäristö, jossa puurtaminen jatkuu yömyöhään.

A ZOO in Winter kertoo ainakin osittain Jiro Taniguchin omasta nuoruudesta. Missä määrin tarina on totta, sen Taniguchi jättää ilmeisen tarkoituksellisesti hämäräksi. Muutamia yhtäläisyyksiä voi kuitenkin vetää.

Sarjakuvan Mitsuo Hamaguchi on syntynyt 1947 Tottorissa. Hän aloittaa työuransa kangastukkukaupassa Kiotossa. Kiotosta hän jatkaa Tokioon ja päätyy mangaka Shiro Kondon avustajaksi. Pitkän henkilökohtaisen kehitysprosessin myötä hän lopulta onnistuu pusertamaan oman esikoisteoksensa Wishing on a Star, joka julkaistaan Shonen Holiday -lehden talvispesiaalissa vuoden 1968 lopussa.

Tosielämän Jiro Taniguchi on syntynyt 1947 Tottorissa. Hän muutti ensin Kiotoon ja sitten Tokioon vuonna 1969 ja löysi työtä mangaka Kyouta Ishikawan avustajana. Oman esikoisteoksensa Kareta heya (”Kuihtunut huone”) hän julkaisi vuonna 1971 Yangu komikku -lehdessä.

Joka tapauksessa tämä ”omaelämäkerta” on hyvin erilainen kuin Yoshihiro Tatsumin A Drifting Life, jonka Drawn & Quarterly julkaisi englanniksi pari vuotta sitten. Tatsumi piirsi järkälemäisen teoksen mangan historiasta 1940-luvulta 1960-luvulle. Jiro Taniguchi piirsi parin vuoden episodin, joka kertoo yhden nuoren mangataiteilijan henkilökohtaisesta kamppailusta.

Tässäkin tarinassa vilahtelee esikuvina useita todellisia mangataiteilijoita, sellaisia kuin Takao Saito, Shinji Nakashima, Sanpei Shirato – ja Yoshihiro Tatsumi.

Jiro Taniguchi

Mangataiteilija Shiro Kondo on yhtä riippuvainen avustajistaan kuin avustajat hänestä.

MITSUO Hamaguchi on poika joka turvautuu herkästi helppoihin ratkaisuihin. Kun hänellä on kuukausi vapaata, hän ei puurra oman mangansa parissa vaan seilaa Tokion yöelämässä niin kauan kuin rahaa riittää. Kun tyttöystävä siirtyy sairaalaan kauas Tokiosta, Hamaguchin ratkaisu on juoda päänsä täyteen.

Mielenkiintoinen episodi on Hamaguchin huomattavasti vanhemman veljen vierailu Tokiossa. Veli oli Hamaguchille lapsena isän korvike varsinaisen isän kuoltua. Hamaguchi näkee veljessä ankaran suvun maineen puolustajan, joka on tullut hakemaan hänet takaisin kotiin mangataiteilijan kelvottomasta elämästä.

Paljastuu kuitenkin, että isovelikin on nuorena haaveillut mangataiteilijan urasta mutta luopunut siitä perheen hyväksi. Veli paljastuu myös ”normaaliksi” ihmiseksi, joka tulee pikkuveljeä paremmin toimeen juoppojen mangakoiden ja Tokion yöelämän kanssa. Pikkuveli saa jäädä Tokioon, ja isoveli lupaa selittää kotona kaiken parhain päin.

Yllättävä kohtaaminen Kiotosta tutun tehtaanjohtajan tyttären kanssa kääntää Hamaguchin elämän suunnan. Johtajan tytär oikeasti rakastaa miestä jonka kanssa hän pakeni kotoaan. Hän vakuuttaa myös Hamaguchille, että jos rakastaa jotakuta, se on näytettävä.

Hamaguchi saa päätettyä, että hänen on saatava uudelleen yhteys Marikoon. Samalla aukeavat aivoissa hanat oman mangataiteen tulla. Tarina päättyy hiljaiseen toiveeseen, että tosielämässä pulmat olisivat ratkottavissa yhtä helposti kuin sarjakuvassa.

Jiro Taniguchi

Niin kuin joskus käy, nuori nainen saa pojan ottamaan itseään niskasta kiinni.

JIRO Taniguchin kuvat ovat aina kauniita. Hän piirtää hyvin herkkää viivaa ja käyttää harkitusti enimmäkseen vaaleita rasterisävyjä. Jos joku pystyy mangan mustavalkoisin keinoin kuvaamaan paremmin aution talvisen eläintarhan, öisen Tokion tai trooppisen puutarhan, haluaisinpa nähdä sen.

Ihmisten piirtäjänä Taniguchi ei yleensä ole yhtä taitava. Hahmot tuppaavat olemaan jähmeitä ja seisoskelemaan ilmeettöminä poseerauksissa. A Zoo in Winter on tässä suhteessa poikkeus. Kun Taniguchi piirtää kauniin ja hauraan Marikon, hän totisesti piirtää kaunista ja haurasta.

Nuoren Hamaguchin hämmennys näkyy monissa pienissä yksityiskohdissa kasvojen viivoissa ja kätten asennoissa. Mangataiteilijan avustajaryhmän keskinäisen kannustuksen, kilpailun ja kateuden sävyttämät suhteet valkenevat vähän kerrassaan sekä tekstistä että kuvista.

A Zoo in Winter on aika tiivistä sarjakuvaa, jonka jokaisella sivulla tapahtuu paljon. Runsaaseen kahteensataan sivuun sentään mahtuu kaksi vuotta monen ihmisen elämää. Vain muutaman kerran nähdään Taniguchille luonteenomaisia viipyileviä kuvasarjoja, joissa aika ja maailma pysähtyvät.

This entry was posted in elämäkertamanga, seinen and tagged . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s