Animen historia – kunnolla

Kansi: Matti Mitroshin

Jari Lehtinen: Animen aika - japanilaisen animaation historia

EI VOI kuin ihailla sitä valtaisaa työmäärää, jonka Jari Lehtinen on tehnyt suomalaisten animen harrastajien hyväksi. Jo pelkästään Animen aika -kirjassa esiteltyjen animesarjojen katsomisessa on täytynyt vierähtää tuhansia tunteja.

Suomalaisen Jari Lehtisen kirjoittama Animen aika – japanilaisen animaation historia (Finn Lectura, 2011) on ensimmäinen näkemäni kunnollinen koko animen historiikki. Millään kielellä. Tosin alan japanilaista kirjallisuutta en puutteellisen kielitaitoni vuoksi tunne.

Englanniksi on julkaistu aivan laadukkaita teoksia animen osa-alueista, kuten Hayao Miyazakista tai eroottisesta animesta. Jari Lehtinen kokoaa historioitsijan ja ensyklopedistin otteella koko animen laajan kirjon, päästämättä kuitenkaan aihetta turpoamaan liian laveaksi.

Hieman erilaisesta näkökulmasta samaa yritti kirjallisuustieteilijä ja taidehistorioitsija Brigitte Koyama-Richard viime vuonna. Hänen teoksensa Japanese Animation – From Painted Scrolls to Pokémon (Flammarion, 2010) jää kuitenkin pahasti jälkeen Lehtisen työstä.

Koyama-Richard kulutti suuren osan kirjastaan varsinaista animaatiota edeltäneiden elokuvamaisten tekniikoiden esittelyyn. Hieman hämäräksi jääneen kiistan vuoksi hän myös jätti kokonaan historiikkinsa ulkopuolelle ihan merkittävästi animen historiaan vaikuttaneen studion nimeltä Ghibli.

Eikä Koyama-Richard kirjoittanut puolta sanaa lonkeropornosta ja muusta eroottisesta animesta. Vaikka niiden osuutta animesta usein liioitellaan, ei niitä asiallisessa historiankirjoituksessa pitäisi kokonaan unohtaakaan.

Lehtinen korjaa molemmat Koyama-Richardin jättämät historian aukot. Ja paljon päälle.

Toei Animation Co

Hakujaden vuodelta 1958 on yksi mahdollinen kohta nykyaikaisen animen aluksi.

ANIMEN aika kuljettaa rinnakkain kahta hedelmällistä tapaa lähestyä animen historiaa.

Ensinnäkin Lehtinen esittelee animea siihen keskeisesti vaikuttaneiden henkilöiden kautta. Mukana ovat (ainakin melkein) kaikki pakolliset nimet Seitaro Kitayamasta Osamu Tezukan, Go Nagain, Hayao Miyazakin sun muiden kautta aina Makoto Shinkaihin asti.

Mutta koska anime on ennen kaikkea ryhmätyötä, Lehtinen on ottanut toiseksi lähestymistavaksi animen kehitykseen merkittävästi vaikuttaneet teokset. Sellaiset kuin Hakujaden, Astro Boy, Taiyo no oji Horus, Devilman, Dragon Ball, Sailor Moon, Gundam, Wings of Honneamise, Tuulen laakson Nausicaa, Neon Genesis Evangelion, Cowboy Bebop, Urotsukidoji… Ja niin edelleen, päätyen 2000-luvulle ja Haruhi Suzumiyaan.

Muutamat keskeiset tekijät ovat jopa ansainneet omat päälukunsa: Osamu Tezuka, Go Nagai, Mamoru Oshii. Ghiblin huippunimet Miyazaki ja Isao Takahata esiintyvät yhteysessä luvussa. Joidenkin lukujen teema on puolestaan animen laji: poikien anime, taikatyttöanime, mecha, hentai.

Onpa oman lukunsa (aivan ansaitusti) saanut Suomen esiintyminen animessa ja animen tulo Suomeen. Kaikki muistanevat muumit ja paimentyttö Katrin.

Moomin Characters

Japanilaisten useaan kertaan yrittämät muumit ovat tärkeä osa suomalaisten animen historiaa.

TOISIN kuin Koyama-Richard, Lehtinen pitäytyy pääasiassa eli animessa. Lyhyet sivupolut esimerkiksi visual noveliin ja otakun käsitteeseen ovat välttämättömiä animen historian ymmärtämiselle.

Lehtinen pysyttelee myös historioitsijana. Hän ei arvioi animea sen ”hyvyyden” tai ”huonouden” perusteella. Arviointiperusteena on käytetty sitä, mitkä tekijät, sarjat ja elokuvat ovat merkittävimmin vaikuttaneet animen muotoutumiseen ajan myötä. Tuloksena on toimiva, kattava ja viihdyttävä kokonaisuus.

Vain yhdessä kohtaa historioitsijan ote hieman pettää. Lehtinen esittelee perin myönteisessä valossa suomalaisenkin animeharrastuksen kehitykseen merkittävästi vaikuttaneen piratismin.

Se että suurta osaa harrastuksesta ei olisi ilman piratismia ei tee piratismista automaattisesti hyvää asiaa. Mutta voi tietysti ajatella niinkin, että pohdiskelu fansubien moraalista ja laillisuudesta kuuluu johonkin muualle kuin historiankirjaan.

Jari Lehtinen on taitava kirjoittaja. (Hän on myös taitava puhuja, mutta se ei varsinaisesti kuulu tähän.) Animen ajan teksti on siis aivan muuta kuin pölyistä historiaa. Silloin tällöin houkutus hyvien kielikuvien käyttöön näyttää jopa voittaneen pyrkimyksen historialliseen täsmällisyyteen.

Comix Wave

Makoto Shinkain töiden kautta animen historia jatkuu myös tulevaisuuteen.

TIETÄMYKSENI ei likimainkaan riitä sen arvioimiseen, onko Lehtisen antama kuva animen historiasta joka suhteessa totta. Voin kuitenkin vakuuttaa, että jos virheitä on, niitä on vähän ja harvassa.

Toki jokunen nimi on kirjoitettu kahdella eri tavalla, jonkin sarjan jaksomäärästä on kahta erilaista tietoa, Brigitte Koyama-Richard on saanut nimeensä ylimääräisen ässän ja muuta pientä, mutta kokonaisuutena Animen ajan oikolukukin näyttää huolelliselta.

Animen ajassa on paljon tekstiä ja paljon hienoja kuvia. Runsaaseen kahteensataan sivuun ei silti tietenkään mahdu kaikki animesta. Valintoja on täytynyt tehdä, ja joistakin valinnoista voi olla eri mieltä.

Itse esimerkiksi lisäisin tärkeiden nimien valikoimaan Satoshi Konin. Ghiblin elokuvista olisi ehkä kannattanut mainita myös käsin tehdyn animaation kunnianpalauttaja Ponyo. Mutta nuo ovat harvoja poikkeuksia. Pääasiassa olen Lehtisen valintoihin hyvin tyytyväinen.

Yhden luvun lisää olisin halunnut. Siinä olisi esitelty kokonaisuudessaan se, miten japanilainen animeteollisuus nykyisellään toimii. Kuka tekee mitä, miten studiot työskentelevät, mitä tekniikoita käytetään, miten sarjoja kootaan tuotantokausiksi, miten sarjojen tv-kanavat ja ohjelmapaikat määräytyvät, miten anime rahoitetaan…

Sanasto kirjan lopussa olisi ollut hyvä lisä. Aivan välttämätön se ei kuitenkaan ole, koska hakemisto on kattava.

Tässä on suomalainen animen historia, jota kehtaa rinta rottingilla tarjota myös kansainvälisille käännösmarkkinoille.

This entry was posted in anime and tagged . Bookmark the permalink.

2 vastausta artikkeliin: Animen historia – kunnolla

  1. Drieth sanoo:

    Hei!
    Onko tietoa oisko tämä kirja vielä esim. Suomalaisen Kirjakaupan hyllyillä ja jotain suurpiirteistä hintaa? Olisi mielenkiintonen joululahjaidea🙂

  2. Futoi yatsu sanoo:

    Aika hyvin näyttää saavan kirjakaupoista. Itse ostin Joensuusta. Hinta liikkuu siinä 23 – 25 euron tienoilla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s