Aurinkoa kiertämässä

NYT KUN käymme rivakasti kohti vuoden pimeintä aikaa on hyvä kirjoittaa muutama sananen auringosta. Aurinkoa kiertävät planeetat ovat japaniksikin varsin mielenkiintoinen joukko.

Aurinko on japaniksi 太陽 (taiyou). Nimen kanjimerkeistä ensimmäinen tarkoittaa isoa tai lihavaa. Jälkimmäinen merkki viittaa yangiin, maskuliinisuuteen, myönteisyyteen, valoon ja päivään. Aika kuvaava nimi siis.

Japanin lipussa loistava suuri punainen aurinko ei kuitenkaan ole taiyou. Se on 日の丸 (hinomaru) eli ”päivänkehrä”. Symbolia on käytetty Japanissa jo ainakin 1400 vuotta, mutta Japanin valtiolippu siitä tuli vasta vuonna 1870.

Aurinkokunnan (太陽系, taiyoukei) planeetoista osalla on Japanissa kiinalaisperäiset nimet. Osa taas on saanut nimensä aika kierolla tavalla länsimaisten nimien pohjalta.

地球 (chikyuu, ”maapallo”) Maa

Maapallon japanilainen nimitys koostuu yksinkertaisesti maata ja maaperää tarkoittavasta merkistä sekä palloa tarkoittavasta merkistä. Esimerkiksi japanilaisten suosikkipeli baseball on 野球 (yakyuu).

水星 (suisei, ”vesitähti”) Merkurius
金星 (kinsei, ”kultatähti” tai ”metallitähti”) Venus
火星 (kasei, ”tulitähti”) Mars
木星 (mokusei, ”puutähti”) Jupiter
土星 (dosei, ”maatähti”) Saturnus

Viidellä helposti paljain silminkin näkyvällä planeetalla on Japanissa viiden vanhan kiinalaisen alkuaineen nimet: vesi, metalli, tuli, puu ja maa. Sarja on hieman erilainen kuin lännessä parhaiten tunnettu kreikkalaisten kokoelma tuli, vesi, maa, ilma ja eetteri.

Planeetat yhdistettiin näihin viiteen elementtiin jo muinaisessa Kiinassa. Sieltä planeettojen nimitykset ovat kulkeutuneet myös Japaniin.

Helpoiten tajuttava on tietenkin punaisen Marsin liittyminen tuleen. Tavallaan punainenhan on meidänkin käyttämämme nimitys. Mars oli muinaisten roomalaisten sodanjumala, jota Kreikassa vastasi Ares.

Kiinalaisilla oli viidelle planeetalle myös toiset, alkuainenimiä vanhemmat nimitykset. Nekin ovat periytyneet Japaniin.

Järjestyksessä Merkuriuksesta alkaen: 辰星 (shinsei, ”lohikäärmeen / eläinradan viidennen huoneen tähti”), 太白星 (taihakusei, ”suuri valkoinen tähti”), 熒惑 (keiwaku, ”kirkas hämmentäjä”), 歲星 (saisei, ”vuositähti”) ja 鎮星 (chinsei, ”levollinen tähti”).

Marsin osalle koitunut hämmennys saattaa liittyä planeetan tapaan liikkua maasta katsoen takaperin radallaan.

天王星 (tennousei, ”taivaan kuninkaan tähti”) Uranus
海王星 (kaiousei, ”meren kuninkaan tähti”) Neptunus
冥王星 (meiousei, ”pimeyden kuninkaan tähti”) Pluto

Uranus, Neptunus ja Pluto (jota ei enää edes lueta planeetaksi) on löydetty vasta viime vuosisatoina, joten sen enempää Kiinassa kuin Japanissakaan ei ole vanhoja omia nimiä. Clyde Tombaugh löysi Pluton vuonna 1930. Neptunus löydettiin vuonna 1846 ja Uranus vuonna 1781.

Näiden kolmen planeetan japaninkieliset nimet ovat eräänlaisia ”käännöslainoja” planeettojen kansainvälisistä (latinalaisista) nimistä. Kiinalaisten ja japanilaisten käyttämät nimet on johdettu takaperin kansainvälisten nimien takana olevien jumalien tehtävistä. Nimet kirjoitetaan samoin kiinaksi ja japaniksi, mutta ääntämykset ovat hyvin erilaiset.

Uranus on saanut nimensä kreikkalaisen taivaan jumalan Uranoksen mukaan. Neptunus sai nimensä roomalaiselta meren jumalalta. Nykyisen kääpiöplaneetan Pluton nimen lähde ei ole Mikki Hiiren koira vaan roomalainen Manalan jumala Pluto.

This entry was posted in japanin kieli. Bookmark the permalink.

Yksi vastaus artikkeliin: Aurinkoa kiertämässä

  1. mviolet sanoo:

    Tämä päivitys piristi kovasti Sailor Moon -fanin iltaa. Ei silti, mytologia- ja kielijutut ovat kiinnostaneet aina. Kiitos tästä!🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s