Vaikuttavaa

VIIME postaukseni jälkeen tuli hieman keskustelua mangoista, jotka ovat vaikuttaneet tosielämään. Tässä muutamia minun mieleeni tulleita tapauksia, joissa mangalla tai animella on ollut vaikutuksia reaalimaailmaan.

Kuten jo tuli kerrottua, Tadashi Agin ja Shu Okimoton manga The Drops of God (Kami no shizuku) on näkynyt merkittävästi maailman viinimarkkinoilla.

Tomoko Ninomiyan manga Nodame Cantabile (2001-2009) taas innosti japanilaisia nuoria klassisen musiikin pariin. Yllättävästi musiikkiin keskittyvä tarina toimi sarjakuvanakin, ja päähenkilöiden intohimoinen suhde musiikkiin välittyi lukijalle. Eikä ole ihme, että suositun sarjan pohjalta tehtiin kolme animaatiosarjaa, kaksi näyteltyä televisiosarjaa ja kaksi elokuvaa.

Monet mangat ja animet ovat saaneet ihmiset matkailemaan tarinoiden tapahtumapaikoille. Washinomiyan shintolainen pyhäkkö Saitamassa sai valtavasti nostetta Lucky Star -sarjan kevytromaaneista, mangasta ja animesta.

Tunnetuin matkailukohde on varmaan Totoron metsä lähellä Tokiota. Sayaman metsäalue oli mallina metsälle Hayao Miyazakin elokuvassa Naapurini Totoro (Tonari no Totoro). Arvokasta metsää on myös innostuttu suojelemaan.

Opetusmangassa pyritään aivan tietoisesti vaikuttamaan todellisuuteen: tekemään vaikeita asioita kiinnostaviksi ja ymmärrettäviksi sarjakuvan keinoin. Tällä saralla englanniksi tunnetaan parhaiten No Starch Pressin Manga Guide -sarja. Siinä on ilmestynyt johdatuksia muun muassa suhteellisuusteoriaan, biokemiaan, tilastotieteeseen ja integraalilaskentaan.

Ohba & Obata: Death Note

Shinigami Ryuk jättää maailmaan tappavan vihkon.

IKÄVIÄ vaikutuksia todellisuuteen on ollut ainakin Tsugumi Ohban ja Takeshi Obatan mangalla Death Note (Desu nooto).

Vuosina 2003-2006 ilmestyneen mangan ”päähenkilö” oli shinigamin maailmaan jättämä kirjanen Death Note. Kun siihen kirjoitti jonkun henkilön nimen, tämä henkilö kuoli pian. Kyllä, sellaista voisi periaatteessa käyttää hyvään, maailman puhdistamiseen pahoista ihmisistä. Mutta vain periaatteessa.

Death Noten ilmestymistä seurasi lähinnä koululaisten enemmän tai vähemmän piloillaan tekemien kuolemankirjojen ryöppy, mutta myös ainakin yksi vakava rikos. Belgian ”mangamurhassa” vuonna 2007 murhatun miehen viereltä löydettiin kaksi Death Note -mangaan viittaavaa lappua. Paloittelumurhaan osallisina olleet neljä henkilöä saatiin kiinni syksyllä 2010. Tekijät olivat mangafaneja.

Eri puolilla Yhdysvaltoja takavarikoitiin nuorten jäljitelmiä tappavasta vihkosesta. Kiinassa Shenyangin kouluviranomaiset kielsivät Death Noten levittämisen ”viattomia lapsia harhaan johtavana”, ja kielto levisi myös muihin kaupunkeihin. Kielto johtui siitä, että koululaiset muokkasivat vihkojaan Death Noteiksi, joihin he kirjoittivat vihamiestensä ja opettajiensa nimiä.

Sanpei Shirato: Kamui den

Kamui tahtoisi vain elää omaa elämäänsä, mutta hän joutuu taistelemaan kaikkia vastaan.

SANPEI Shiraton mangat Ninja bugeichou (1959) ja Kamui den (1964-1971) olivat tärkeitä 1960-luvun radikaalille opiskelijaliikkeelle Japanissa.

Kamuin legenda kertoo alhaista syntyperää olevasta nuoresta ninjasta, jonka hänen klaaninsa hylkää. Kamui joutuu pakenemaan niin omiaan kuin vallanpitäjiäkin.

Kamui selviytyy vain uskomattomien ninjataitojensa ansiosta, vaikka oikeastaan hän vain haluaa elää rauhassa. Hän myös puolustaa muita vähäosaisia. Kamuin seikkailuja kertyi jatko-osineen kaikkiaan yli 15 000 sivua.

Kerrotaan, että mielenosoituksista palattuaan vasemmistolaiset opiskelijanuoret uppoutuivat lukemaan Shiraton sarjakuvia. Ne olivat loistavia innoittajia, sillä ne kertoivat sorrettujen nuorukaisten kapinoinnista historiallisen Japanin tiukassa luokkayhteiskunnassa.

Moomin Characters

Japanilaisten useaan kertaan yrittämät muumit ovat tärkeä osa suomalaisten animen historiaa.

MUUMI-animella oli epäilemättä merkittävä rooli japanilaisten Suomi-kiinnostuksen kehityksessä. Japanilaiset ovat yrittäneet Tove Janssonin muumitarinoiden animoimista peräti kolme kertaa.

Ensimmäinen yritys vuonna 1969 oli ilmeisesti liian tosikkomainen yritys seurata Tove ja Lars Janssonin Muumi-sarjakuvien sisältöä seuraamatta niiden henkeä. Se ei kelvannut Tovelle eikä kansainväliseen levitykseen. Kuten Jari Lehtinen kertoo kirjassaan Animen aika, epäonninen sarja teki kuitenkin Tove Janssonista kuuluisuuden Japanissa.

Toinen anime muumeista tehtiin vuonna 1972. Vasta kolmas yritys Tanoshii Muumin ikka vuosilta 1990-1992 on se nykypolven tuntema siloinen Muumi, joka meilläkin pyörii tuon tuosta uusintoina.

Toki japanilaisten innostuksella Suomeen on muitakin syitä. Sellaisia kuin japanilaisille rakkaat revontulet ja Marimekko. Revontulien näkeminen tuottaa japanilaisen uskomuksen mukaan niin paljon hyvää onnea, että sen takia kannattaa lähteä melkein toiselle puolelle maapalloa.

Vähätellä ei liioin sovi suomalaista musiikkia, Jean Sibeliuksesta Apocalypticaan. Eikä suomalaisten onnistunutta diplomatiaa Japanissa ensimmäisen maailmansodan ajoista lähtien.

Kun tulee mieleen muita vaikuttajia, kertokaa!

This entry was posted in anime, gekiga, seinen. Bookmark the permalink.

5 vastausta artikkeliin: Vaikuttavaa

  1. Vahvin sanoo:

    Rohkenen esittää epäilyni siitä kuinka paljon Death Note vaikutti tuohon murhaan. Tekijät ja uhri asuivat yhdessä eli Suomessa tuo olisi tavallinen ”vahinko” ryyppyporukassa. Viestien jättäminen ei ole mitenkään epätavallista, toki ne yleensä viittaavat kuuluisimpiin tappajiin kuten Jack The Ripper tai Zodiac.

    Jos vaikuttavuudesta puhutaan niin haluisin nähdä Dr. Pepperin myyntitilastot silloin kun Steins;Gate tuli tiedetiistaisin.

  2. arua sanoo:

    Kai sitä voi sanoa että sarja vaikuttaa esim silloin, jos sen lukijalle tulee hyvä mieli, hän kiinnostuu jostain uudesta asiasta ja hänen elämänlaatunsa paranee (tai joissain tapauksissa pahenee), mutta tässä kai haetaan sellaista vaikuttamista, joka on laajempaa ja jonka vaikutukset voi nähdä suoraan.

    Ekana tuosta Death Note-tapauksesta (taustoja tuntematta) tulee mieleen että tyypit olivat ehkä sekaisin jo valmiiksi, ja se ehkä oli syy miksi he tykkäsivät sarjasta eikä toisinpäin. Tai että vaikutteet olisivat voineet tulla mistä tahansa, ja mangaharrastuksen takia nyt valikoitui juuri Death Note. Sitä voi kyllä pitää selvästi negatiivisena että tappovihkojen tekemisestä tulee hauska vitsi(?).

    Toisinaanhan on hankala sanoa muokkaako sarja mielipiteitä vai ruokkiiko se vain niitä jotka ovat olemassa jo entuudestaan. Tai tarkemmin että onko vaikutus muuta kuin hetkellinen (esimerkiksi kun lukee jotain piristävää/masentavaa ja on hetken pirteä tai ihan yhyy). Tekisi kyllä mieli sanoa että BL-harrastus on vaikuttanut jonkun verran niin että se näkyy – mutta mikä siinäkään on syy ja mikä seuraus?

  3. Rieska sanoo:

    Oletan myös, ettei tähän lasketa esimerkiksi Naruton ja Hetalian tapaisia buumeja, jotka näkyvät conien aikaan katukuvassa. Tai purjonpyöritys, joka sai ihmiset ostamaan kaupan tyhjäksi purjoista. Tosin on kai joissain kouluissa jouduttu kieltämään heittotähdet.

    Olen myös kuullut arveluja, että Hopeanuoli olisi saanut sukupolvellisen nyt nuoria aikuisia Suomessa pelkäämään karhuja. En sinällään ihmettele, nyt kun olen päässyt sarjaa lukemaan, sillä kyllä ne karhut melkoisen demonimaisia ovat. Eivätkä nykylapset enää oikeita karhuja näe.

  4. tatti sanoo:

    Vaikkei manga olekaan niin ehkä tässä yhteydessä voisi mainita vähän vastaavan tapauksen kun Etelä-Korealainen draama Winter Sonatan suosio auttoi laskemaan ainakin jossain määrin Japanilaisten ennakkoluuloja ja rasismia korealaisvähemmistöään kohtaan ja lisäsi jopa kaupankäyntiä Etelä-Korean ja Japanin välillä. Korean kielen opiskelun suosio lisääntyi ja niin myös kiinnostus Korealaiseen historiaan ja alueen matkailuun (tai sen eteläiseen puoleen ainakin). Ohjelma on osaltaan ollut luomassa hanryu (Etelä-Korealainen pop kulttuuri) ilmiön suosiota koko Aasiassa.

    Vähän vastaavaa ilmiötä on ollut Euroopassakin kun Turkkilaisten saippuaoopperoiden suosio on vähentänyt rasismia turkkilaisia kohtaan Bulgariassa. Saippuasarjat tekevät maailmasta paremman paikan elää, kukapa olisi arvannut😮 .

    Winter sonatan vaikutuksista akateemista tekstiä jos jotain kiinnostaa: http://www.mediacom.keio.ac.jp/publication/pdf2007/pdf/Min%20Wha%20HAN.pdf

    Onpa myös mangan vaikutuksista sosiaalisiin trendeihin tehty etnografista tutkimusta, mutta sitä ei pääse lukemaan ellei halua maksaa 15 euroa 17 sivun tekstistä:/ . Joka tapauksessa tämmöinen löytyy: Manga makes a difference/Dave McCaughan, Mai Ohno .

  5. tatti sanoo:

    Hmm… Tatti myös sanoo, että kansallisuudet kirjoitetaan aina pienellä vaikka omasta näppäimistöstä ne jostain syystä tulevatkin aina suurena . Ei se mitään, carry on!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s