Poika tulevaisuudesta

Tezuka Prod.

Osamu Tezuka: Super Taiheiki

SUPER Taiheiki (スーパー太平記, Suupaa Taiheiki) on yksi Osamu Tezukan lusikoista 1950-luvulla syntyneen dramaattisen gekiga-mangan sopassa. Tezuka sekoittaa kuitenkin mukaan aikamatkailua, modernia tekniikkaa ja jopa oman Godzillansa.

Aikamatkaileva ydinperhe 2100-luvulta saapuu 1800-luvun Japaniin ihaillakseen Edon kaupunkia. Tohtori Kagamin, hänen vaimonsa ja heidän sylivauvansa laskeutumispaikka on huonosti valittu, sillä massiivinen aikakone tömähtää keskelle temppeliä ja hajottaa suuren kellon.

Nuoripari juoksee innoissaan katsomaan historiallista kaupunkia, mutta sillä aikaa temppelin noviisi näpelöi aikakonetta. Kone imaisee tohtori Kagamin ja vaimon takaisin toiseen aikaan, mutta äidin epätoivoisesta kurottelusta huolimatta vauva jää kyydistä.

Edo-kauden japanilaiset pelkäävät vauvaa kuin paholaista, mutta huonomaineinen nainen Konyaku no Oden ottaa hänet hoiviinsa. Koska löytöpojan nimi ei ole tiedossa, nainen antaa hänelle nimen Komasuke. Tulevaisuuden poika kasvaa tietämättä mitään taustastaan, samalla kun äiti yrittää tehdä parannusta.

Reilua vuosikymmentä myöhemmin Komasuke lähtee etsimään töitä. Poika joutuu tappelun keskelle ja on vähällä päästä hengestään. Hänen vanhempansa aikakoneineen materialisoituvat kuitenkin juuri oikealla hetkellä ja pelastavat hänet. Vanhemmat yrittävät suostutella Komasukea palaamaan heidän mukanaan tulevaisuuteen. Komasuke ei usko heidän juttujaan ja jää kasvattiäitinsä luokse.

Vanhemmat luovuttavat, mutta he jättävät teräväpäisen Komasuken käyttöön tulevaisuuden tekniikkaa esittelevän kirjan. Tuon kirjan kanssa Komasuke seikkailee Edon valtataistelujen välissä, ja tuon kirjan avulla poika tekee monta ”keksintöä”, jotka hämmästyttävät Edo-kauden japanilaisia.

Tezuka Prod.

Sanpei Shirato on muuten minulle sukua...

OSAMU Tezuka (1928-1989) sijoitteli mielellään tarinoihinsa paitsi itsensä myös manga-alan sisäisiä vitsejä. Yhdessä Super Taiheikin ruudussa samurai Gessori Umon kerskuu, että sekä Osamu Tezuka että Sanpei Shirato ovat hänelle sukua.

Itse asiassa Super Taiheiki on kokonaisuudessaan esimerkki siitä, miten Tezuka sekaantui 1950-luvun lopulta lähtien suosituksi tulleen gekiga-mangan kehitykseen. Gekiga tarkoittaa ”dramaattisia kuvia”. Se oli todentuntuisempaa, rajumpaa ja verisempää kuin siihenastinen, pääasiassa lapsiyleisölle tarkoitettu japanilainen sarjakuva.

Keskeinen syy gekigan kehitykseen oli tietenkin se, että ensimmäisistä mangaa lukeneista lapsista oli kasvanut nuoria aikuisia. Taiteilijoiden oli joko luovuttava näistä lukijoista tai tarjottava heille aikuista sarjakuvaa.

Sanan gekiga otti käyttöön Yoshihiro Tatsumi. Yksi suosituimmista dramaattisten ninja- ja samuraitarinoiden piirtäjistä oli Sanpei Shirato, joka julkaisi esikoisteoksensa Kogarashi kenshi (”Talvituulen miekkamies”) vuonna 1957.

Suhteessa ”vaihtoehtoiseen” gekigaan Tezuka edusti valtavirtaa. Kaikkea kokeilevan tapansa mukaisesti Tezuka alkoi kuitenkin nopeasti ottaa töihinsä myös gekigan piirteitä. Super Taiheikissa nähdään shiratomaista miekkailutaitoa ja akrobatiaa, mutta myös Tezukalle ominaisinta poikamaista ilkikurisuutta ja seikkailua. Verta ja suolenpätkiä ei näy, poikatarinastahan kuitenkin on kyse. Ja rehti ja reipas Komasuke päätyy tietenkin vaikeuksien kautta voittoon.

Super Taiheikin kokonaisuus onkin aika hajanainen tappelusta toiseen etenevä seikkailu. Samuraitarina, poikaseikkailu, tieteistarina aikamatkoineen ja huonon naisen kehitystarina eivät muodosta ehjää kokonaisuutta.

Tezuka Prod.

Komasuke kukistaa kovasti Godzillalta näyttävän robottihirviön.

GEKIGAN lisäksi Super Taiheiki sai aineksia aikansa elokuvasta. Kilpailevien klaanien välisessä sodassa käytetään aseena ulkomailta salakuljetettua kauko-ohjattavaa robottihirviötä. Sellaiset olivat poikien mangassa varsin tavallisia, tosin pääasiassa nykyaikaan tai tulevaisuuteen sijoitetuissa tarinoissa. Tällä kertaa hirviön yhdennäköisyys Godzillan kanssa on kuitenkin huomattava.

Jättiläislisko nähtiin ensimmäisen kerran elokuvassa Godzilla vuonna 1954. Ishiro Hondan ohjaaman elokuvan erikoistehosteet loi japanilaisten elokuvahirviöiden kuningas Eiji Tsuburaya. Elokuvia kertyi lopulta pitkä sarja, ja Godzilla on edelleen Japanin tunnetuin hirviö. Niinpä Godzillan hahmo oli myös Super Taiheikin aikalaislukijoille välittömästi tuttu.

Super Taiheikin herkullisinta aineistoa ovat Komasuken ”taikakirjastaan” tekemät keksinnöt ja niiden kanssa ajettavat romurallit. Suurista puutynnyreistä rakentuu panssarivaunu, joka järkyttää 1800-luvun samuraita pahanpäiväisesti.

Tarinan robottihirviö kukistetaan pommilla, jonka Komasuke kuljettaa hirviön kitaan omatekoisella lentokoneella. Lentokone näyttää suoraan Mikki Hiiri -animaatioista reväistyltä.

Tezuka Prod.

Komasuken panssarivaunu karkaa käsistä.

SUPER Taiheiki ilmestyi Shounen gahousha -poikienlehdessä heinäkuusta 1958 kesäkuuhun 1959. Tuoreena painoksena tarina on saatavilla sarjassa Tezuka Osamu – The Complete works (Tezuka Osamu bunko zenshuu).

Tietääkseni sitä ei ole käännetty japanista millekään muulle kielelle. Siitä ei liioin koskaan tehty animea, vaikka panssarivaunu- ja lentokonekohtaukset olisivat herkullista ainesta animointiin.

Mangan nimi Super Taiheiki viittaa vanhaan japanilaiseen historiankirjoitukseen. Alkuperäinen Taiheiki (太平記) on 1300-luvun loppupuolella valmistunut kertomus sodista Japanin hallinnasta tulloin kilpailleiden pohjoisen ja eteläisen valtaistuimen kesken. Nimi tarkoittaa suunilleen ”suuri rauhankertomus”.

This entry was posted in gekiga, Osamu Tezuka, shounen and tagged . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s