Taidetta minun mangassani

LUETTUANI Hirohiko Arakin mangan Rohan at the Louvre aloin miettiä, minkä verran japanilaisissa sarjakuvissa esiintyy länsimaista taidetta. Sitä löytyi yllättävän vähän.

Silloin tällöin keskustellaan siitä, onko sarjakuva taidetta tai onko manga taidetta. Tuohon kysymykseen ei varmaankaan ole oikeaa vastausta, paitsi ehkä tyyliin ”joskus on, toisinaan sitten taas ei”.

Aika paljon helpompi on kysymys, onko mangassa taidetta. Mutta kun aloin etsiä länsimaisen taiteen tunnettuja teoksia mangakokoelmastani, niitä löytyi varsin vähän. Eikä nettiselailukaan tuottanut kovin kummoisia tuloksia.

Syyksi voisi arvata, että länsimaisen taiteen helmet eivät ole japanilaisille niin itsestäänselviä ikoneita kuin suomalaisille. Merkitysten tai gagien tuottaminen teosten avulla ei ole silloin helppoa.

Viikon etsiskely tuotti tämän verran esimerkkejä:

Hirohiko Araki: Rohan at the Louvre

On varsin luonnollista, että Leonardo da Vincin 1500-luvun alussa maalaama Mona Lisa on mukana Hirohiko Arakin mangassa Rohan at the Louvre. Pieni kauhutarina tapahtuu Pariisin Louvressa.

Hirohiko Araki: JoJolion

Mona Lisa näyttäytyy myös Hirohiko Arakin uusimmassa mangassa JoJolion.

Tadao Tsuge: Oka no ue de Binsento ban Gohho ha

Tadao Tsugen lyhyt manga Oka no ue de Binsento ban Gohho ha ("Vincent van Gogh kukkulalla") kertoo nuorukaisesta, joka haluaa oppia maalaamaan kuin van Gogh. Garo-lehdessä vuonna 1968 julkaistussa mangassa esiintyy muun muassa van Goghin omakuva. Tadao Tsuge on Yoshiharu Tsugen veli.

Michiyo Akaishi: P.A.

Impressionismin kehittäjiin kuuluvan ranskalaisen Pierre-Auguste Renoirin maalauksella Istuva kylpijä on varsin tärkeä rooli Michiyo Akaishin josei-mangassa P.A.

Fumiyo Kouno: Nagai michi

Fumiyo Kounon mangassa Nagai michi ("Pitkä tie") taideteosta käytetään harvinaisen tehokkaasti tunnelman luojana. Kun Michi sairastuu, maisema alkaa muistuttaa Vincent van Goghin maalausta Tähtiyö.

Hoshino Yukinobu: Professor Munakata's British Museum Adventure

Antoine-Jean Grosin maalaus Bonaparte Pont d'Arcolessa on päässyt Hoshino Yukinobun mangaan Professor Munakata's British Museum Adventure.

Osamu Tezuka: Hi no tori

Osamu Tezukan mangasta Hi no tori ("Tulilintu") löytyy Pablo Picasson tyylinen naamakuva.

Osamu Tezuka: Zero-men

Osamu Tezukan mangassa Zero-men taustalla roikkuva maalaus voisi olla katalonialaisen taiteilijan Joan Miron käsialaa.

Rumiko Takahashi: Ranma 1/2

Edvard Munchin maalaus Huuto on taidehistorian ehkä tunnetuin kasvo. Huutoa muistuttavia hahmoja näyttäytyy useita kertoja Rumiko Takahashin mangasarjassa Ranma 1/2. Samassa sarjassa vilahtaa myös Sandro Botticellin maalaus Venuksen syntymä.

Monkey Punch & Shougatsu Yamaue: Lupin III Y

Otetaan tähän vielä pari maineikasta veistosta. Ranskalaisen Frédéric Auguste Bartholdin luoma Vapaudenpatsas näyttäytyy Monkey Punchin ja Shougatsu Yamauen mangasarjassa Lupin III Y.

Osamu Tezuka: West Rush

Hilpeä mukaelma Mount Rushmoren kylkeen veistetyistä Yhdysvaltain presidenttien kuvista on peräisin Osamu Tezukan komediamangasta West Rush (Bouken kyou jidai ).

This entry was posted in gekiga, josei, mangan historia, Osamu Tezuka, shounen. Bookmark the permalink.

3 vastausta artikkeliin: Taidetta minun mangassani

  1. JoniP sanoo:

    Et varmaankaan ole erikseen tarkastellut antiikista kertovien mangasarjojen taideteosten esiintymistä? Voisi ainakin luulla että esimerkiksi Thermae Romae sisältäisi tunnettujakin antiikin veistoksia ja onhan länsimaisella taiteella kuitenkin nähtävissä selvä jatkumo antiikin Kreikkaan asti. Tätä taustaa vasten saattaisi löytyä muutama lisää, mutta taitaa olla jo aiheen venyttämistä.

    Aihe on mielenkiintoinen. Tulee äkkiseltään mieleen useampikin Ranskaan ja Italiaan sijoittuva mangasarja, joiden miljöölle uskottavuutta voisi luoda juuri tällaisilla yksityiskohdilla. Pian olisi tarkoitus lukea kaksi ensimmäistä osaa renessanssin Italiaan sijoittuvaa Cantarellaa. Saas nähdä onko taidepuolta hyödynnetty. Hieman epäilen.

    • Futoi yatsu sanoo:

      Antiikin taide jäi tällä kertaa tarkastelun ulkopuolelle. Thermae Romaeta löytyy hyllystäni, mutta en tullut tutkineeksi, onko siinä esiintyvillä veistoksilla todellisia vastineita. Tuntuisi aika todennäköiseltä, että on. Ehkäpä antiikki on joskus ihan oman tarkastelunsa väärti.
      Jätin käsittelemättä myös taiteilijoita esittelevät opetusmangat, jollainen on tehty ainakin Leonardo da Vincistä.

  2. ainurel sanoo:

    Keräilen jonkin verran historiallista, Eurooppaan sijoittuvaa mangaa, ja olen kyllä huomannut että renessanssin taiteilijoista ovat ainakin Leonardo da Vinci ja Rafael sen verran tuttuja että esiintyvät myös shojo mangassa sivuhahmoina (Chiho Saiton Kakan no Madonna, esim). Entä populaarimmat kuvittajat, lasketaanko heidät taiteilijoiksi? Monessa mangassa näkyy suoria viittauksia art nouveaun mestareihin kuten tsekkiläisen Alphonse Muchan julistetaiteeseen tai Aubrey Beardsleyn kuvitukseen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s