Edon taikakissat

Maru Nagao: Edo nekoe Jubei otogizoshi

Maru Nagao: Edo nekoe Jubei otogizoshi

HASSUSTI tukkaansa pitävä nuorukainen Jubei kiertelee vanhaa Edon kaupunkia kaksihäntäisen kissan kanssa. Elannokseen hän maalaa taianomaisia kissankuvia, jotka kykenevät karkottamaan taloista hiiret ja rotat.

Maru Nagaon draamakomediamanga Edo nekoe Jubei otogizoshi (”Seuralaiskirja Edon kissakuvien Jubeista”) on ilmestynyt japanilaisessa Nekopanchi-lehdessä vuodesta 2007 alkaen. Niin kuin nimestäkin (”Kissa-Punch”) voi päätellä, lehti on erikoistunut kissoihin.

Japanissa Edo nekoe Jubei otogizoshista on tähän mennessä koottu viisi pokkaria. Niistä neljä ensimmäistä on saatavilla englanniksi JManga.com-verkkopalvelussa.

Sarjakuvan nimessä esiintyvä sana otogizoshi (御伽草子 tai 御伽草紙, ”seuraa pitävä kirja”) viittaa lähinnä Muromachi-kaudella (1392–1573) Japanissa tehtyihin kuvitettuihin kertomuksiin. Niinpä sen käyttäminen Edo-kauteen (1600–1868) sijoittuvan tarinan nimessä on ajoituksellisesti hieman ristiriitaista. Silti sana sopii kuvaamaan Maru Nagaon mangaa.

Edo nekoe Jubei otogizoshi on mainio yhdistelmä historiaa, komediaa, tragediaa ja faabelia. Manga tuo hieman mieleen Hiroyuki Moritan Ghiblille ohjaaman animaatioelokuvan Kissojen valtakunta (Neko no ongaeshi, 2002). Tämä tarina on kuitenkin huomattavasti Kissojen valtakuntaa syvempi ja aikuisempi.

Maru Nagao: Edo nekoe Jubei otogizoshi

Jubein kissamaalaukset heräävät eloon Nitan henkäyksestä.

JUBEI on nuori maalari, jonka suhde mestariinsa Jugeniin on lämmin mutta myös hieman ristiriitainen. Jubei on etevä maalaamaan kissoja eikä halua maalata mitään muuta. Varsinkaan ihmisten kuvat eivät onnistu.

Jugen on sitä mieltä, että kunnon taidemaalarin on osattava maalata mitä tahansa. Hän joutuu joka tapauksessa työssään toteuttamaan myös sellaisia tilauksia jotka eivät miellytä. Niinpä Jugen järjestää Jubeille epämiellyttäviä työkeikkoja, kuten kauniin naisen muotokuvan tekemistä. Ja tietäähän mitä siitä seuraa. (Tietenkin Jubei ja nainen päätyvät yhdessä hoitamaan kissaa…)

Oppilaiden ja kissojen ympäröimän mestari Jugenin mallina on ollut edokautinen ukiyo-e-taiteilija Utagawa Kuniyoshi (1797-1862), Maru Nagao kertoo mangan ensimmäisen pokkarin loppuun liitetyssä taustoittavassa sarjakuvassa. Kuniyoshi rakasti kissoja, ja kissoja esiintyy myös monissa hänen puupainotöissään.

Nuori Jubei on puolestaan aika nykyaikainen hahmo. Hän on ajatuksiltaan vapaamielinen. Hän suvaitsee ja tukee hyvin monenlaisia ihmisiä. Ja kuten historiassa on niin monet kerrat tapahtunut, nuorukainen vastustaa jyrkästi aikansa aikuisten käsitystä siististä tukasta.

Nagaon kiinnostus Kuniyoshin taiteeseen näkyy myös Jubein maalauksissa. Jubein teinipojan huoneen koristukseksi tussaama tiikeri muistuttaa lähes erehdyttävästi Utagawa Kuniyoshin aikoinaan luomaa tiikeriä.

Maru Nagao / Wikimedia Commons

Vasemmalla Jubein tiikeri, oikealla Utagawa Kuniyoshin tiikeri.

VAIKKA päähenkilö on ihminen, mangassa kerrotaan ennen kaikkea kissoista, kissojen välisistä suhteista ja kissojen ja ihmisten välisistä suhteista. Eikä ihan mistä tahansa kissoista, vaan älykkäistä, neuvokkaista, ilkikurisista ja hyvin taikavoimaisista kissoista.

Jubein rinnalle tarinan toiseksi päähenkilöksi nouseekin laiska nekomata Nita. Kaksihäntäinen taikakissa matkustaa laatikossa Jubein selässä, eikä se suin surminkaan suostu kävelemään. Se myös ryypiskelee sakea ja polttelee piippua.

Vaikka Jubei saattaa höpistä asiakkailleen hyvistä suhteista temppeleihin, Jubein maalausten taika tulee Nitalta. Jubei maalaa tavallisia kissojen kuvia. Nita puhaltaa niihin hengen joka saa hiiret ja rotat kammoamaan niitä.

Mangan tarinoissa Nita ja Jubei muodostavat keskenään kinastelevan mutta yhteen hitsautuneen parivaljakon, joka tarjoaa apuaan huolten vaivaamille ihmisille. He myös kärsivät yhdessä kärsivien kanssa, niin kissojen kuin ihmistenkin.

Tarinat kertovat siitä, kuinka valtavaksi kissan ja ihmisen välinen ystävyys voi kasvaa. Esimerkiksi ensimmäisessä luvussa pieni Lumikäpälä käy joka päivä temppelissä rukoilemassa sokeutuvan isäntänsä puolesta. Lopulta jumalat suopuvat ja luovuttavat Lumikäpälän toisen silmän isännälle. Lumikäpälä kuolee onnellisena isännän näkökyvyn palautumisesta, mutta isäntä jatkaa elämäänsä murheen murtamana.

Maru Nagao: Edo nekoe Jubei otogizoshi

Nita on hyvin mukavuudenhaluinen taikakissa.

LUKU luvulta kohdataan yhä vahvempaa kissataikaa. Kohdataan kissojen hautajaissaattue ja jopa salaisella Kissavuorella elävä Kissojen kuningas. Osoittautuu, että Nita ja Jubei ovat valmiita suuriinkiin ponnistuksiin hyvien ihmisten ja hyvien kissojen hyväksi.

Yhdennessätoista luvussa pikkuinen Chibi-kissa (yhteistyössä Nitan ja Jubein kanssa) huolehtii nuoresta simpukanpyytäjä Matsukichistä, joka on isänsä kuoltua joutunut liian varhain perheen huoltajaksi. Kahdennessatoista luvussa lempeän munkin kissa Taivaansini taistelee Nitan ja Jubein avustuksella valtavaa rottahirviötä ja hänen rottalaumaansa vastaan. Kaikki kolme joutuvat taistelussa puristamaan kaikki voimansa.

Oman mielenkiintoisen lisänsä mangaan luo työläisten yhteisö, joka koostuu Jugenin oppilaista ja muista suuren talon asukkaista. Jubei on taidemaalari. Harvinaisen naistaiteilijan Shinobun lahjaksi ilmenee puun veistäminen, jopa niin pitkälle että hänen reliefiin veistämänsä kissa karkaa kuutamolla.

Nishiura on työtä etsivä isännätön samurai. Hän on karhun kokoinen soturi, mutta hän pelkää suunnattomasti kissoja. Paljastuu, että Nita on pelotellut häntä poikasena. Sasuke on muurari mutta myös taitava reliefien muovailija. Kukin vuorollaan nousee Maru Nagaon tarinoiden keskiöön.

Seitsemännessä luvussa köyhä Sasuke ihastuu lääkekauppiaan kauniiseen tyttäreen. Kiinnostus on molemminpuolista, mutta luokkaero on liian suuri. Nita ja Jubei mahdollistavat epäsäätyisen suhteen johdattamalla valtavan hiirilauman tuhoamaan kauppiaan varastoja. Sasuken kissa saa luvan toimia sankarina joka pelastaa kauppiasperheen.

Maru Nagao: Edo nekoe Jubei otogizoshi

Kissojen hautajaissaattue saapuu Kissavuorelta.

TÄHÄN loppuun en millään malta olla näyttämättä yhtä elämäni varhaisimmista piirustusopeista. Se palasi mieleen, kun mangassa Jubei neuvoi Jugenin oppilaaksi tulleelle rikkaan suvun vesalle, kuinka kissoja maalataan.

Lähes viisikymmentä vuotta sitten isosiskot opettivat minulle kaikkein yksinkertaisimman tavan piirtää kissa. Otus on nimeltään leipäkissa, ja se syntyy päällekkäin asetetuista isosta ja pienestä limpusta. Pienillä lisäkkeillä kuvaan ilmestyy kissa, tosin takaapäin.

Veli Holopainen

Vasemmalla kaksi leipää, oikealla leipäkissa.

This entry was posted in eläinmanga, Japanin taide, komediamanga, slice-of-life and tagged . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s