Mustan kissan tango

ISKELMÄMUSIIKIN historiassa on  kappaleita, joita toisinaan erehdytään pitämään japanilaisina. Erhe syntyy yleensä joko sanoituksesta tai ”japanilaisen kuuloisesta” sovituksesta.

Ehkäpä tunnetuin japanilaisena toistuvasti pidetty kappale on 1970-luvun lasten suuri suosikki Mustan kissan tango. Todetaanhan sen suomalaisessa sanoituksessakin, että ”se Japanista lensi tänne meillekin”.

Ihastuttavat kaksoset Jaana ja Tiina (Tynell) lauloivat Mustan kissan tangon suomalaisten sydämiin televisiossa vuonna 1971. Tekstin tarinassa mustaa kissaa tanssitetaan narun päähän sidotun paperinpalan avulla. ”Ja musta kissa tähti on television – sen tango kansainvälinen ja kaunis on.”

Kappale todellakin tunnetaan myös Japanissa nimellä Kuroneko no tango. Se nousi peräti listaykköseksi Osamu Minagawan laulamana.

Mustan kissan tango on kuitenkin alkuperältään italialainen Volevo un gatto nero (”Tahdon mustan kissan”). Se sijoittui kolmanneksi vuoden 1969 Zecchino d’Oro -lastenlaulukisassa. Sen sävelsi Armando Soricillo ja sanaoittivat Francesco ja Mario Pagano. Suomenkielinen teksti on Saukin eli Sauvo Puhtilan käsialaa.

MYÖS aivan puhtaasti suomalainen tango voi saada ”japanilaisen” leiman. Näin on käynyt Reijo Taipaleen vuonna 1963 levyttämälle Tango Humikolle. Haikean laulun kaukaisen saaren tytöstä on säveltänyt Rauni Westerholm (taiteilijanimellä Rauni Autio) ja sanoittanut (kukapa muukaan kuin) Sauvo Puhtila.

Tango Humiko kuultiin esimerkiksi viime viikonloppuna Seinäjoen tangomarkkinoiden finaalissa, jossa sen esitti Janus Hanski. Moni muistaa varmaan kappaleen myös Heikki Turusen mainioon kirjaan perustuvasta elokuvasta Simpauttaja (1975), jossa sen lauloi Imppa Ryynäsen roolissa Pekka Räty.

Humiko on ”tuo tyttö kaunein saaren kaukaisen”. ”Hän kuuluu sadun maailman, en sinne pääse milloinkaan.” Suomalainen mies jää lopulta vain laulamaan ikävissään, sillä ”kai hänet uljas samurai jo omaksensa sai”.

KAIKKEIN kammottavin esimerkki ”japanilaistyylisestä” hitistä on varmaan Anekan (Mary Sandeman) laulama diskorytkytys Japanese Boy. Bob Heatleyn säveltämä ja sanoittama kappale nousi Englannissa listaykköseksi vuonna 1981. Sen sovituksessa on kieltämättä itämaisia vaikutteita.

”Mister, can you tell me where my love is gone? He’s a Japanese boy … Oh, I miss my Japanese boy!”

Anekan Japanese Boyn esityksessä käyttämä ”japanilainen” meikki ja vaatetus muodostuivat laulajalle kiusallisen sitkeäksi tavaramerkiksi. Japanese Boy on levytetty myös Japanissa; tosin Yukano Yamaguchin laulamana kappaleen nimi oli Chinese Boy.

Kappaleen suomalaisessa tekstissä ei onneksi lauleta sanaakaan Japanista. Iltaloma-nimisen käännöksen levytti Armi Aavikko vuonna 1982: ”Rakas oma, iltaloma mulla on, jaa se kanssani mun.” Suomalaiset sanat ovat Raul Reimanin.

JAPANILAISTYYLISTÄ äänimaisemaa on myös Paul McCartneyn aika synteettisessä kappaleessa Frozen Jap vuodelta 1980. Instrumentaalikappale julkaistiin entisen Beatlen soololevyllä McCartney II, mutta kovin suurta menestystä siitä ei tullut.

Frozen Japin epäillään saaneen vaikutteita japanilaisen Yellow Magic Orchestran (YMO) musiikista. Anekan hieman myöhemmin levyttämä Japanese Boy taas muistuttaa ehkä jopa luvattoman paljon Frozen Japia…

LOPUKSI mainittakoon vielä yksi oikeasti japanilainen kappale, josta tuli hitti myös lännessä. Sellainen on Kyuu Sakamoton vuonna 1961 laulama Ue wo muite arukou (”Kävelen kasvot ylöspäin”). Kappale nousi listaykköseksi Yhdysvalloissa vuonna 1963, mutta erikoisella nimellä Sukiyaki.

Alkuperäisen tekstin on tehnyt Rokusuke Ei, ja kappaleen on säveltänyt Hachidai Nakamura. Kappale kertoo yksinäisestä laulajasta, joka muistelee rakkauttaan. Hän kävelee kasvot ylöspäin käännettyinä, jotta kyyneleet eivät valuisi. Tekstiin mitenkään liittymättömän ruokalajin nimi liitettiin kappaleeseen, jotta amerikkalaiselle yleisölle olisi jotain japanilaisen kuuloista mutta kuitenkin tuttua.

Suomeksikin kappaleen nimi oli Sukiyaki, ja sen lauloi levylle Brita Koivunen. Suomenkielinen teksti on (tietenkin) Sauvo Puhtilan.

Suomalaisessa tekstissä laulaja on ”tyttö Kiotossa”, joka suree laivan pois viemää miestä. Mutta: ”Mä olen geisha Kioton enkä itkeä saa. En olla saa mä onneton, muille lohtua jaan.” ”Koskaan ei hymyn alta tuskaa näy geishan Kioton.”

Niinpä niin. Jos tyttö on Japanista, geishahan hänen täytyy olla…

JOS blogin lukijoille tulee mieleen muita ”japanilaisia” iskelmiä, kertokaa.

This entry was posted in musiikki. Bookmark the permalink.

Yksi vastaus artikkeliin: Mustan kissan tango

  1. Tokiyu sanoo:

    Japaniin päin kurkkivista pop-kappaleista tulee tietysti ensimmäisenä mieleen Alphavillen kasarihitti Big in Japan. Myös Tom Waitsin on muuten tehnyt samannimisen biisin vuoden 1999 levylleen Mule Variations. http://youtu.be/FVdfDoXHdZc

    70- ja 80-lukujen vaihteessa taas Lontoossa vaikutti syntikkapoppibändi, joka oli nimeltään tylysti vain Japan. Tällä bändillä oli kyllä soundeissa kaikenlaista ”itämaista” fiilistä, mutta viittailut taisivat mennä enemmän Kiinan suuntaan. http://youtu.be/5PA1PUpC1Ts

    Saman aikakauden hiukan olennaisempi esimerkki on The Vaporsin hitti Turning Japanese, jossa ainakin musiikkivideolla hyppii (yllättäen) geishoja ja samuraita. Kitarakin riffailee geneeristä itämaista melodiaa välillä. http://youtu.be/gEmJ-VWPDM4

    Sanoituksien puolesta mielenkiintoinen esimerkki on Weezerin vuoden 1996 levyltä Pinkerton löytyvä Across the Sea, jossa sekoittuu laulajan hiukan fanaattinen suhtautumineen japanilaisen tytön lähettämään fanikirjeeseen ja levyn teemana toimivan Giacomo Puccinin oopperan Madama Butterflyn tapahtumat. http://youtu.be/1mxEoA3G9Wg

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s