Kolme Adolfia nurin

Osamu Tezuka: Message to Adolf

Osamu Tezuka: Message to Adolf

ON SÄÄLI, että Osamu Tezukan hieno manga Message to Adolf on pilattu peilaamalla. Verticalin muuten hyvin toteutettu englanninkielinen julkaisu tekee suorastaan pilkkaa vanhasta mangamestarista.

Joskus japanilainen sarjakuva on mahdollista kääntää peilikuvaksi tekemättä mainittavaa vahinkoa sen enempää kuville kuin tarinallekaan. Joskus peilaaminen suorastaan helpottaa länsimaisen lukijan elämää, kun manga ei alakaan ”väärästä päästä”.

Peilausta on tehty, koska japaninkielisiä kirjoja luetaan pääasiassa oikealta vasemmalle, päinvastaiseen suuntaan kuin länsimaisia. Kääntämällä sivut ja sivujärjestys peilikuvikseen käännösjulkaisut on saatu länsimaiseen lukusuuntaan.

Vielä 1990-luvulla kaikki japanilaiset sarjakuvat peilattiin, mutta vähitellen mangakustantajat siirtyivät käännösjulkaisujen pitämiseen alkuperäisessä asussaan. Nykyisin peilataan lähinnä sellaisia mangoja, joiden julkaisijat arvioivat kiinnostavan muitakin kuin mangan vakituisia lukijoita.

Mutta on vain kaksi järkevää tapaa tehdä peilaaminen: joko tehdä se hyvin tai jättää se kokonaan tekemättä. Osamu Tezukan (1928-1989) Message to Adolf (Adorufu ni tsugu, 1983-1985) on valitettavasti peilattu hyvin huonosti.

Osamu Tezuka: Message to Adolf

Hakaristit on fiksattu oikein päin, mutta Heil Hitler -tervehdys tehdään vasemmalla kädellä. Mikähän tämän peilaustyylin kuningasidea mahtaa olla?

EI TEZUKA ollut niin tyhmä, että hän olisi pannut länsimaalaiset kättelemään aina vasemmalla kädellä. Mutta niin saattaa aika moni amerikkalainen lukija nyt luulla.

Ei Tezuka ollut niin tyhmä, että hän olisi siirtänyt saksalaisten kirjojen etukannet takakannen paikalle. Hakaristit on peilauksen jälkeen sentään enimmäkseen vaivauduttu kääntämään takaisin oikein päin, mutta niitäkin on jäänyt vääräkätisiksi.

Ei Tezuka ollut niin tyhmä, että hän olisi tehnyt kuuluisan natsitervehdyksen ”Heil Hitler” vasemmalla kädellä. Johdonmukaisuuden puutteesta Verticalia ei tässä asiassa ainakaan voi syyttää … tervehdykseen nousee väärä käsi silloinkin, kun kuvan peilaus on muista syistä ollut pakko osittain palauttaa takaisin.

Kun samat virheet toistuvat kerran toisensa jälkeen, se saa ainakin minut lukijana pitämään julkaisun tekijöitä joko laiskoina tai typerinä. Verticalin tuoreen englanninkielisen julkaisun muut ansiot ovat mittavat, mutta tätä mielipahaa ne eivät riitä kompensoimaan.

Vasenkätinen natsitervehdys esiintyy mangan ensimmäisessä osassa yli 20 ruudussa. Mein Kampfin etukansi on takakannessa kymmenkunta kertaa. Loput peilausongelmat ovat vähäisiä: Tsurugan rautatieasemalla kello on ensin yksi yöllä, sitten muutamaa ruutua myöhemmin se on kierähtänyt takaisin yhteentoista illalla.

Osamu Tezuka: Message to Adolf

Esimerkki Tezukan hienosta elokuvallisesta leikkauksesta: Kaufmann rakastelee vaimonsa kanssa, mutta mieli palaa vastikään tehtyyn geishan murhaan.

VERTICAL julkaisee Osamu Tezukan tunnetuimpiin mangateoksiin lukeutuvan Message to Adolfin kahtena muhkeana kirjana. Niistä ensimmäinen on juuri valmistunut.

Adolf on käännetty englanniksi ennenkin, mutta Viz Median käännöstä 1990-luvulta on enää ollut hyvin huonosti saatavilla. Itse olen nähnyt sen suomalaisessa divarissa vain tasan yhden kerran.

Massiivista peilausmokaa lukuunottamatta Verticalin julkaisu on hienosti toteutettu. Se on kovakantinen. Sivukoko on suuri ja paperi ja painojälki ovat hyvälaatuisia. Käännös on laadukas, sikäli kuin tällainen englantia vieraana kielenä lukeva sitä pystyy arvioimaan.

Kuusisatasivuinen möhkäle on ehkä hieman kömpelö käsitellä. Toisaalta se on komea kirjahyllyssä ja riittää lukemiseksi pitkällekin junamatkalle.

Osamu Tezuka: Message to Adolf

Acetylene Lamp istuu hyvin Gestapon kiduttajaksi.

MESSAGE to Adolf on synkkä, raaka ja dramaattinen tarina kolmesta Adolfista. Yksi on Saksasta Japaniin paenneen juutalaisen leipurin poika Adolf Kamil. Toinen on saksalaisen lähetystövirkailijan puoliksi japanilainen poika Adolf Kaufmann. Kolmas on Adolf Hitler, joka ei esittelyjä kaivanne.

Adolf Kamil ja Adolf Kaufmann ovat lapsuudenystäviä, mutta heidän tiensä erkanevat kun Kaufmann pakotetaan Saksaan Hitler-Jugendin koulutukseen. Tarinan kertoja on japanilainen toimittaja Sohei Toge, joka itse sanoo olevansa sivuhenkilö. Hänellä on kuitenkin itse asiassa yksi mangan keskeisimmistä rooleista.

Tarina alkaa Berliinin olympialaisista vuonna 1936. Kisoja seuraamaan matkustanut Sohei Toge saa puhelun Saksassa opiskelevalta veljeltään. Veli kertoo saaneensa haltuunsa salaisia dokumentteja, jotka voivat ratkaista natsi-Saksan tulevaisuuden. Toge myöhästyy sovitusta tapaamisesta, ja veli on ehditty murhata.

Siitä alkaa monimutkainen seikkailu, johon sekaantuvat kaikkien suurvaltojen tiedustelupalvelut. Sohei Toge joutuu takaa-ajetuksi, ja hänen reittinsä risteävät kerran toisensa jälkeen kolmen Adolfin reittien kanssa.

Tezukan poliittisen trillerin ytimenä on vahvistamaton teoria, jonka mukaan Adolf Hitlerin isä olisi ollut juutalaisen isän avioton poika. Kaikki yrittävät saada haltuunsa salaisia dokumentteja, joiden pitäisi todistaa tämä natsi-Saksalle hyvin kiusallinen sukulaisuus.

Osamu Tezuka: Message to Adolf

Adolf Kaufmann haluaisi vain olla juutalaispojan ystävä …

MESSAGE to Adolf on Osamu Tezukaa kypsimmillään ja parhaimmillaan. Juoni on monimutkainen, mutta sitä pystyy seuraamaan. Tezuka kuvaa sumeilematta sitä piinaavaa tunnelmaa, joka vallitsi sotaan valmistautuvissa Saksassa ja Japanissa. Niinpä teos on myös vahvasti sodan vastainen.

Vaikka eletään 1930-luvun Saksassa ja Japanissa, eletään myös hyvin synkässä versiossa orwellilaista tulevaisuutta. Ihmisillä ei ole pienintäkään yksityisyyttä; jokaisen ympärillä näyttää pyörivän liuta pahantahtoisia urkkijoita.

Mielipiteen vapautta on korkeintaan haaveissa. Jokainen pakotetaan tukemaan ylvästä natsiaatetta tai ideaa Japanin jumalallisesta oikeudesta maailman hallintaan. Ihmisiä vangitaan, kidutetaan ja tapetaan säälittä. Jopa lapsista kasvatetaan juutalaisia vihaavia tappokoneita.

Tezukan vakionäyttelijöihin kuuluva Acetylene Lamp on saanut pahiksen roolin, ja hän selviytyy siitä loistavasti. Käärmeensilmäinen Lamp muotoutuu hyvin Mengele-maiseksi Gestapon upseeksi, joka kiduttaa ja tappaa, olipa uhri syyllinen tai syytön. Hän myös kehittää valtavan henkilökohtaisen kaunan Sohei Togea kohtaan.

Vaikka Message to Adolf on hyvin vakava tarina, Tezuka ei malta olla pelleilemättä. Tuttu kynttilä ilmestyy tuon tuosta Lampin korvan taakse. Jopa Tezukan tavaramerkki, pieni myrkkysieni-possu Hyoutan-tsugi, näyttäytyy kerran, kun Sohei Toge oikein riemastuu. Monet Togein ilmeet ovat aivan uskomattomia.

Tezukalla itsellään on pieni cameorooli taksikuskina. Myös toinen tarinan pääpahiksista on vakionäyttelijä: Hameggin roolina on olla Japanin salaisen poliisin tutkija Akabane, joka hänkin vainoaa Togea.

Osamu Tezuka: Message to Adolf

,.. mutta Hitler-nuorissa hän joutuu ampumaan ystävänsä isän.

SUOMIKIN on päässyt mukaan tarinaan. Mangan alussa Sohei Toge seuraa Berliinin olympialaisten miesten kympin juoksua. Siinä suomalaiskolmikko Arvo Askola, Volmari Iso-Hollo ja Ilmari Salminen ylsi kolmoisvoittoon.

Japanilainen Kouhei Murakoso tuli neljänneksi, mutta hän pysyi suomalaisten kovassa vauhdissa aina viime kierrokselle asti. Juoksu jäi suomalaisen urheilun historiaan Martti Jukolan radioselostuksen ikimuistoisesta lausumasta ”Murakoso jää, Murakoso jää…”

Mangan toinen viittaus Suomeen taitaa olla Tezukan maantieteellinen lipsahdus. Yhden kuvan tekstissä nimittäin todetaan, että saksalaiset joukot etenivät Puolasta valtaamaan Suomen.

This entry was posted in gekiga, Japanin historia, mangan historia, Osamu Tezuka, seinen and tagged . Bookmark the permalink.

2 vastausta artikkeliin: Kolme Adolfia nurin

  1. AriesMu sanoo:

    Peilaus ei minuakaan miellyttänyt, mutta Adolf on silti paras manga, jota olen pitkään aikaan lukenut. Uusi julkaisu oli paikallaan.

  2. HiDi sanoo:

    Kiitos tästä kirjoituksesta! Alan lukea blogiasi muutenkin.
    Olen juuri vasta löytänyt mangan ja sen kiinnostavuuden ja nyt varsinkin Tezukan ja häntä googlettamalla tämä kirjoituskin löysi luokseni.
    En voi kyllä käsittää miten tuo peilaaminen on onnistuttu feilaamaan. En muutenkaan tajua, että miksi niitä tosiaan pitää alkaa peilaamaan, mua ainakin tossa mangassa kiinnostaa sekin, kun sitä pitää lukea eritavalla mihin on suomessa tottunut.

    Ja natsimerkki toisinpäin tarkoittaa jotain aivan muuta kuin natsismia. Surkeaa idiotismia tosiaan peilaajilta, olis voineet jättää tekemättä. Mutta onko tämä siis jenkkifirma ketä tämän on kääntänyt ja peilannut? Koska sitten en ihmettele yhtään. Jenkit tekee kaiken just kuten he ite haluaa, välittämättä muista maista tai heidän kulttuureistaan mitään😦

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s