Mielikuvia peilauksista

Jiro Taniguchi: A Zoo in Winter

Esimerkki onnistuneesta peilauksesta: Jiro Taniguchin A Zoo in Winter.

MINUN mielestäni Vertical teki virheen peilatessaan englanninkielisen käännöksensä Osamu Tezukan mangasta Message to Adolf. Hyvin samantapainen tapaus on Shigeru Mizukin Onward Towards Our Noble Deaths, jonka käännöksen Drawn & Quarterly päätti jättää peilaamatta.

Minusta Drawn & Quarterlyn ratkaisu oli oikea. Jos Shigeru Mizukin manga olisi päädytty peilaamaan, siinä olisi peilauksen jälkeen jouduttu palauttamaan takaisin oikein päin valtava määrä kuva-aineistoa.

Itsestäänselvimpiä tapauksia ovat kartat. Jos ne jätettäisiin peilatuiksi, Tyynimeri olisi Australian länsipuolella. Kilteinkin lukija joko repisi pelihousunsa tai putoaisi lattialle nauramaan.

Mutta karttojen palauttaminen oikein päin ei suinkaan olisi riittänyt. Lisäksi olisi historiallisen oikeellisuuden nimissä pitänyt fiksata ainakin sotilastervehdykset ja uniformut. Myös japaninkieliset tekstit sekä laivojen ja muiden sotakoneiden tunnukset olisi pitänyt kääntää takaisin.

Yhteensä korjattavana olisi ollut satoja ruutuja. Alkuperäisen lukusuunnan säilyttäminen on ainakin halvempi ratkaisu kuin peilaaminen ja fiksaaminen.

Shigeru Mizuki: Onward Towards Our Noble Deaths

Entä jos kartatkin jätettäisiin peilatuiksi? Tämä esimerkki ei onneksi ole todellinen.

PEILAAMINEN tarkoittaa sarjakuvan sivujen ja sivujärjestyksen kääntämistä peilikuvikseen. Näin oikealta vasemmalle luettava japanilainen sarjakuva saadaan länsimaisen sarjakuvan tavoin vasemmalta oikealle luettavaksi.

Peilaamisen keskeinen tarkoitus on helpottaa länsimaisen lukijan pääsyä sisälle sarjakuvaan. Japanilaistyylinen oikealta vasemmalle lukeminen ei sekään ole kovin vaikeaa, mutta vaatii kuitenkin oman opettelunsa.

Peilaamista vastustetaan lähinnä kahdesta syystä. Ensinnäkin se on työlästä ja kallista. Toiseksi peilaaminen on suuri visuaalinen muutos sarjakuvaan.

Vielä 1990-luvulla kaikki japanilaiset sarjakuvat peilattiin, mutta vähitellen mangakustantajat siirtyivät käännösjulkaisujen pitämiseen alkuperäisessä asussaan. Nykyisin peilataan lähinnä sellaisia mangoja, joiden julkaisijat arvioivat kiinnostavan muitakin kuin mangan vakituisia lukijoita.

Shigeru Mizuki: Onward Towards Our Noble Deaths

Tämä kohtaus saattaisi toimia paremmin peilattuna.

YLEISIMMIN peilaamista vastaan käytetystä argumentista voi olla kahta mieltä, ainakin Onward Towards Our Noble Deathisn tapauksessa. Visuaalisen muutoksen perusteen voi nimittäin muotoilla niinkin, että peilattu sarjakuva ei enää ole taiteilijan tarkoittamassa alkuperäisessä asussaan.

Jos jätetään pois laskuista piintyneet mangan lukijat, länsimaiset lukijat ovat pääasiassa tottuneet lukemaan sarjakuvaa vasemmalta oikealla. Ihan samoin kuin japanilaiset ovat tottuneet lukemaan oikealta vasemmalle.

Länsimaisen lukijan mielikuvissa kohtaus on tehokkaimmin etenevä, jos kuvan tapahtumat liikkuvat vasemmalta oikealle. Siksi käännöksen peilaaminen saattaa joskus vastata paremmin taiteilijan alkuperäistä tarkoitusta kuin alkuperäiseen lukuksuuntaan jättäminen.

Tämän ilmiön voi nähdä myös Shigeru Mizukin mangassa. Erityisesti muutamat taistelukohtaukset olisivat länsimaisille lukijoille luultavasti alkuperäisiä vaikuttavampia, jos ne olisi käännetty peilikuviksi.

Myös toinen Drawn & Quarterlyn tuore Mizuki-käännös, Nonnonba, jätettiin peilaamatta. Minun mielestäni hyvä niin, mutta toisensuuntaisellekin päätökselle olisi löytynyt perusteita.

Fiksattavana olisi tässäkin ollut mm. kelloja, lippuja ja japaninkielisiä tekstejä, mutta vähemmän kuin Onward Towards Our Noble Deathsissä. Ja mangassa on lukuisia marsseja ja muita eteneviä kohtauksia, jotka olisivat saattaneet hyötyä peilauksesta.

Shigeru Mizuki: Nonnonba

Jos tämä kuva peilattaisiin, Shige-pojan iholla olevan kirjoituksen fiksaamisessa olisi melkoinen työ.

ESIMERKKI onnistuneesta peilauksesta on vaikkapa Fanfare – Ponent Monin julkaisema käännös Jiro Taniguchin mangasta A Zoo in Winter. Itse huomaan onnistumisen vaikkapa siitä, että esitellessäni mangaa vuosi sitten en kiinnittänyt peilaukseen mitään huomiota.

Tarina etenee soljuvasti, ja kaikki sellaiset elementit jotka minä kykenin huomaamaan oli fiksattu huolellisesti oikein päin. Lähinnä ne olivat japaninkielisiä tekstejä. Peilaus on perusteltua myös siksi, että kyseessä on ”yleinen” sarjakuvataiteilijan kehityskertomus. Sen lukijoiksi voi odottaa paljon muitakin sarjakuvan harrastajia kuin mangafaneja.

Tokiota hyvin tuntevat ihmiset saattavat tosin ajatella toisin. Sarjakuvan tapahtumapaikat ovat todellisia, ja osa niistä epäilemättä on väärin päin – mutta minä en sitä huomaa.

Sen sijaan Drawn & Quarterlyn päätös peilata Susumu Katsumatan teos Red Snow on minusta huono. Vaikka peilaus on tehty pääasiassa huolellisesti, tarina on niin syvällisesti ja voimakkaasti japanilainen, että sen säilyttäminen japanilaisessa asussa olisi miellyttänyt ainakin minua.

Osamu Tezuka: Message to Adolf

Miksi Message to Adolf epäonnistui: Korjattua ja korjaamatonta peilikuvaa sekaisin.

JOS Vertical olisi paneutunut enemmän Message to Adolfin editointiin, siitäkin olisi voinut tulla hyvä peilaus. Nytkin jälki oli selväti parempaa kuin Adolfin edellisessä käännöksessä 1990-luvulta. Ja kaikissa muissa suhteissa Message to Adolf on mangakäännösten parhaimmistoa.

Minua ärsytti eniten se, että historialliseksi ikoniksi muodostunut natsitervehdys tehtiin väärällä kädellä. Korjattavia ruutuja olisi ollut vain muutamia kymmeniä. Mangassa oli muutamia muitakin peilausmokia, jotka olisi ollut suhteellisen helppo korjata; esimerkiksi väärään suuntaan luettava Mein Kampf ja takaperoinen kello.

Toinen minua ärsyttävä seikka oli se, että osa peilauksen aiheuttamista ongelmista oli fiksattu, toisia ei. Samassa ruudussa saattoi olla vasenkätinen natsitervehdys ja oikeaan suuntaan kiertävä hakaristi.

Toki itse näkisin mieluiten Adolfin alkuperäisessä lukusuunnassaan, mutta ei huolella tehty peilauskaan olisi minua häirinnyt.

This entry was posted in mangan historia and tagged , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s