KLASSINEN pääkallonaamari vuodelta 1970 ja pari hienoa robottisarjaa nostavat Comixologyn verkkopalvelun digitaalisten mangamyyjien kovaan kärkeen. Shotaro Ishinomori kuuluu mangan historian suuriin nimiin, ja Comixology on nyt saanut tarjolle kolme hänen mangaansa.
Kun ottaa huomioon Shotaro Ishinomorin merkityksen Japanissa, hänen tuotantoaan on julkaistu länsimaisilla kielillä kovin vähän. Ishinomori (1938-1998) on tärkeä henkilö niin mangan, animen kuin tokusatsunkin historiassa. Tokusatsu tarkoittaa erikoistehosteisiin paljon tukeutuvaa tieteis-, kauhu- ja fantasiaelokuvaa.
Ishinomorin luultavasti nimekkäin mangasarja on Cyborg 009 (1963-1981), joka oli syntyessään Japanin ensimmäinen supersankarisarjakuva. Se kertoo joukosta kyberneettisesti vahvistettuja sotureita.
Hänen kaikkein tunnetuin työnsä on kuitenkin naamioituneesta sankarista kertova Kamen Rider -tuoteperhe, joka on japanilaisen viihdeteollisuuden suosituimpia. Siihen kuuluu kymmenittäin televisiosarjoja, elokuvia ja pelejä 1970-luvun alusta tähän päivään asti.
Shotaro Ishinomori syntyi Tomessa tammikuussa 1998. Hänen syntymänimensä on Shotaro Onodera. Hänet tunnetaan myös toisella taiteilijanimellä Shotaro Ishimori.
COMIXOLOGYN palveluun liittynyt Ishimori Production myy verkossa luettaviksi Ishinomorin klassikkosarjoja Skullman (1970), Kikaider (1972-1973) ja Cyborg 009. Kikaideria ja Cyborg 009:ää on tarjolla kahden pokkarin verran, ja toivottavasti lisää on tulossa.
Skullmania on olemassakin vain yksi vajaan sadan sivun mittainen tarina. Tosin Kazuhiko Shimamoto teki sille jatkoa 1990-luvulla. Skullmanin merkitys ei ole pelkästään sarjakuvassa itsessään, sillä Skullmanin hahmosta kehkeytyi pian Kamen Rider -tuoteperhe.
Ishinomorin teosten julkaisemisen myötä Comixologyn jo viitisen vuotta olemassa ollut verkkokauppa nousi hujauksessa ainakin minun huomiokynnykseni yli. Pääasiassa amerikkalaista Marvelin ja DC Comicsin (mutta myös monen muun julkaisijan) sarjakuvaa myyvällä Comixologyllä on myös pieni valikoima japanilaista sarjakuvaa.
Paitsi tarinan merkityksen vuoksi, päädyin ottamaan Skullmanin ensimmäisenä luettavaksi myös siksi, että se on nyt ensimmäistä kertaa saatavilla englanniksi. Englanninkielinen nimi esiintyy muuten mangassa kolmessa eri muodossa: Skullman, The Skullman ja Skull Man.

Skullman noudattelee Indiana Jones -elokuvista tuttua kaavaa: Aloita valtavalla maanjäristyksellä, ja lähde siitä sitten kiihdyttelemään vauhtia…
SKULLMAN sijoittuu aikuisen gekigan ja poikien mangan eli shounenin välimaastoon. Ishinomori oli Osamu Tezukan oppilas, ja se näkyy hänen sarjakuvassaan. Skullmanin hahmosuunnittelu ja ruudutus ovat melkein kuin suoraan Tezukan kynästä.
Skullmanin hienoimpiin kuuluu avauskohtaus, jonka viidellätoista sivulla kerrotaan sanattomasti joukko raakoja veri- ja terroritekoja.
Sitten kuvaan astuu pääkallomaiseen kypärään sonnustaunut 18-vuotias salaperäinen nuorukainen, Skullman. Ilmeitä ja eleitä myöten tezukamaisen johdannon jälkeen nähdään vielä yksi terroriteko, jossa Skullman tuhoaa Mitsugata-yhtymän tutkimuslaitoksen.
Sitten tarina siirtyy poliisien näkökulmaan. Poliisit ovat jo 15 vuotta jahdanneet Skullmania, joka on parin viime vuoden aikana tehnyt ketjun toinen toistaan julmempia veritöitä. Osoittautuu, että Skullmanin elämäntehtävänä on kostaa kaikille, jotka olivat osallisia hänen vanhempiensa kuolemaan.
SKULLMANIN kumppanina on muodonmuuttaja Garo, joka tappaa niin ihmissuden, vampyyrin kuin krokotiilinkin hahmossa. Paljastuu että Garo on laboratoriossa luotu sekasikiö. Laboratoriokokeiden uhri oli myös pikkuinen Skullman, kun Garo pelasti hänet 15 vuotta sitten varmalta kuolemalta.
Enempää juonesta ei oikeastaan voi kertoa pilaamatta muiden lukijoiden nautintoa. Mutta voin vakuuttaa, että klassinen scifi-tarina toimii jälleen kerran loistavasti.
Skullmanissa Ishinomori käytti paljon Tezukan tuotannosta tuttua komiikkaa. Hyvinkin raa’an tarinan keskellä hahmot yhtäkkiä heittävät huulta ja naamat vääristyvät toinen toistaan ihmeellisempiin virnistyksiin.
Enemmän Ishinomorin omaa ovat suuret kuvat, joilla tarina välillä pysäytetään. Ne ovat melkein seesteisiä. Välillä ne ovat rakennuksia, välilä metsää, välillä puutarhaa. Mutta muutamilla viivoilla Ishinomori loi tunnelman, joka saa lukijan kihelmöivään jännityksen odotukseen.
COMIXOLOGYN kuudenkymmenen mangan joukossa on Ishinomorin teosten lisäksi muutamia muitakin laajaa yleisöä kiinnostavia tapauksia. Ainakin Hideyuki Kikuchin Vampire Hunter D ja Hidekaz Himaruyan Hetalia Axis Powers ovat luullakseni aika monien herkkua. Comixologyssä on myös tarjolla DMP-yhtiön poikarakkausmangaa, joka ei kiinnosta minua, mutta jolla on oma laaja lukijajoukkonsa.
Tähän asti pääasiassa käyttämäni japanilaisten mangakustantajien englanninkielinen sivusto JManga.com on tilauspohjainen. Siinä vähintään kymmenen dollarin kuukausimaksua vastaan saa pisteitä, joilla voi lunastaa itselleen muutaman mangan kuukaudessa. Hinnanmuodostusta monimutkaistavat jatkuvasti toistuvat erilaiset tarjoukset.
Comixologyn bisnesmalli on perinteisempi kuin JMangan. Skannattuja pokkareita myydään verkossa luettaviksi kappalehinnoilla, jotka vaihtelevat nollasta kymmeneen dollariin. Comixologyn mallin hyvä puoli on se, että siinä ei synny samankaltaisia alueellisia lisenssiongelmia kuin JMangan toiminnassa.
Shotaro Ishinomorin mangat ovat keskihintaisia, eli ne maksavat 4,99 dollaria kappale. Loppujen lopuksi varmaan Comixologyssä ja JMangassa saa samalla rahalla suunnilleen saman verran luettavaa.
NIIN JMangassa kuin Comixologyssakin ostetut mangat jäävät talteen omalle käyttäjätilille, jolta niitä voi jatkossa lukea uudelleen. Niitä ei kuitenkaan voi tallentaa itselleen, vaan lukeminen tapahtuu aina verkossa.
Molemmilla on lukuohjelmistaan selainversio ja Android-versio. Comixologyllä on jo sovellukset myös Applen laitteille ja Kindlelle, JMangalla omenasovellukset ovat vasta tulossa.
Comixologyn selainkäyttöinen lukuohjelma on hieman kömpelömpi kuin JMangan, mutta aivan riittävän toimiva. JMangan kuvanlaatu on ainakin tähänastisen kokemukseni perusteella hieman parempi kuin Comixologyn. Yhteys Comixologyn sivustoon takkuili jonkin verran.
Täytyy muistaa, että Comixologyn sovellus on tehty ensisijaisesti länsimaisen sarjakuvan lukemiseen, länsimaiseen lukusuuntaan. Skullmanin tapauksessa Comixology oli päätynyt lukusuunnan sekasikiöön, joka on hankala niin länsimaiseen sarjakuvaan kuin mangaankin tottuneelle.
Sarjakuvan sivujärjestys on länsimainen, eli sivut vaihtuvat vasemmalta oikealle. Sivuja ei kuitenkaan ole peilattu, joten sivun sisällä liikutaan japanilaiseen tapaan oikealta vasemmalle. En tiedä, onko tämä Comixologyssä yleinenkin käytäntö.
PS. Comixology on ilmeisesti juuri korjannut lukusuuntaongelman. Kun juuri äsken avasin Skullmanin, lukusuunta olikin vaihtunut kokonaan japanilaiseksi!