Rapakon takana

Henry Kiyama: The Four Immigrants Manga

Henry Kiyama: The Four Immigrants Manga

NELJÄN siirtolaisen manga kertoo japanilaisten karusta elämästä 1900-luvun alun Amerikassa. Frederik L. Schodt pelasti Henry Kiyaman hienon historiallisen dokumentin unohduksen yöstä viitisentoista vuotta sitten.

Henry Kiyama: The Four Immigrants Manga

Neljä japanilaista nuorukaista saapuvat suurin toivein San Franciscoon.

Henry (Yoshitaka) Kiyaman (1885-1951) sarjakuva The Four Immigrants Manga – A Japanese Experience in San Francisco, 1904-1924 (Manga yonin shosei) on yksi varhaisimmista dokumentaarisista sarjakuvista. Vuonna 1931 omakustanteena valmistunut manga kertoo siirtolaisista huumoria käyttäen mutta vankkaan kokemuspohjaan nojaten.

Kiyama suunnitteli sarjakuvansa julkaistavaksi vuoden mittaisena sarjana viikkolehdessä. Niinpä se koostuu 52 kahden sivun jaksosta. Kullakin sivulla on kuusi tasakokoista ruutua, niin kuin tuon ajan sarjakuvassa usein oli. Tuntemattomasta syystä Kiyama ei päässyt sopimukseen julkaisusta minkään lehden kanssa, ja lopulta hän painatti sarjakuvan itse Japanissa.

Mangan merkittävimpiin tuntijoihin kuuluva Frederik L. Schodt törmäsi kauan unohduksissa olleeseen teokseen jo noin vuonna 1980. Mangan esipuheessa hän kertoo kuitenkin tajunneensa vasta lähes kahdeksantoista vuotta myöhemmin, miten merkittävä San Franciscon siirtolaishistorian dokumentti hänellä oli käsissään.

Pölyttynyt kovakantinen kirja löytyi Kalifornian yliopiston kirjaston kokoelmasta. Se oli siitä poikkeuksellinen kirja, että ihmiset puhuivat siinä omia kieliään: Japanilaisten väliset keskustelut oli kirjoitettu käsin japaniksi, englanniksi (huonoksi sellaiseksi) käydyt keskustelut olivat sarjakuvassa englanniksi.

Kirjaa saattoi ymmärtää oikeastaan vain Yhdysvalloissa asuva japanilainen. Schodt alkoi suunnitella sarjakuvan kääntämistä, mutta niin vahvasti dokumentaarisen teoksen kääntäminen ei ollut mahdollista ilman taustatietoja tekijästä ja hänen aikalaisistaan. Ja Henry Kiyamasta tiedettiin hyvin vähän.

Kiyaman tiedettiin olleen taidemaalari. Kongressin kirjastossa piti luetteloiden mukaan olla pieni kirjanen, joka kertoi hänen kuviensa näyttelystä Japanissa. Tuokin kirjanen oli kuitenkin kadonnut.

Schodt jatkoi jäljittämistä. Vuonna 1997 hän tapasi Japanissa Kiyaman tyttären, ja samalla matkalla hän sai nähdä Kiyaman sarjakuvan alkuperäiset piirrokset Yonagon taidemuseon holvissa. Ja lopulta vuonna 1991 huolella käännetty ja lukuisin selityksin varustettu The Four Immigrants Manga oli valmis amerikkalaisen sarjakuvayleisen luettavaksi.

Manga on valitettavasti aika huonosti saatavilla. Itse onnistuin nappaamaan sen amerikkalaisesta verkkodivarista.

Henry Kiyama: The Four Immigrants Manga

Japanilaisten siirtolaisten asema ei useinkaan ollut kehuttava.

VUONNA 1904 neljä japanilaista nuorta miestä rantautuvat San Franciscoon, haaveillen Japania vauraammasta elämästä uudella mantereella. Yksi heistä on 19-vuotias Yoshitaka Kiyama, jonka tavoitteena on taidemaalarin ura. Ura ei kuitenkaan lähde helpolla urkenemaan.

Paikallisen tavan mukaan Yoshitaka ottaa amerikkalaiseksi nimekseen Henry. Myös mangan kolme matkakumppania Fred, Frank ja Charlie perustuvat todellisiin henkilöihin.

Neljä nuorukaista kohtaavat hyvin erilaisen Amerikan kuin Etsu Inagaki Sugimoto muutamaa vuotta aikaisemmin. Inagaki tuli morsiameksi vauraaseen kauppiasperheeseen. Henry, Fred, Frank ja Charlie tulevat ilman mitään tietoa omasta paikastaan kaupunkiin, jossa kaikkien ei-valkoisten siirtolaisten syrjintä on karkeata todellisuutta.

Varsin hyvin koulutetut nuorukaiset eivät kelpaa edes useimpiin ruumiillisiin töihin. Ojankaivukin tuottaa vähävoimaisille miehille vain rakkuloita kämmeniin, riisinviljely tyssää tulvaan ja Turlockin kurpitsapelloilta valkoiset työläiset kyyditsevät japanilaiset saman tien rajan taakse.

Mangan alkuperäinen nimi Manga yonin shosei merkitsee tarkkaan ottaen ”neljän koululaisen mangaa”. Sana ”schoolboy” tarkoitti kuitenkin San Franciscossa halpaakin halvempaa siirtolaista, joita otettiin mitättömällä palkalla kotiapulaisiksi perheisiin – töihin joita yleensä pidettiin arvottomina; nimittäin miehille! Pienimmästäkin virheestä he saivat potkut; kävi käsky ”go home!”

Nimellä issei tunnetuilla japanilaissiirtolaisilla ei ollut juuri minkäänlaista asemaa. Kuten eurooppalaiset Kaukoidän lähetyskirkoista, myös he hakivat turvaa San Franciscon buddhalaisesta seurakunnasta.

Mutta oli japanilaisillakin omat halventavat nimityksensä muille roduille: Valkoihoiset olivat ketō, jonka sisältämän mielikuvan Schodt kääntää sanoilla ”hairy, ugly whites”. Aivan yhtä kielteisiä mielleyhtymiä ei sentään aiheuttanut mustaihoisista käytetty sana kuroto.

Mangan neljästä päähenkilöstä vain Fred lopulta onnistuu rikastumaan riisinviljelyllä. Henry kituuttaa sekatöissä maalaustaidetta opiskellen, ja Frankin ja Charlien vaurastumisyritykset karahtavat aina kiville.

Henry Kiyama: The Four Immigrants Manga

”Obelix” ensimmäisessä maailmansodassa: Charlie kerää muistoksi samuraimiekalla surmaamiensa saksalaisten kypäriä.

TYYLILTÄÄN The Four Immigrants Manga muistuttaa aikansa muita amerikkalaisia sarjakuvia, eikä missään nimessä ainakaan häviä niille. Vaikka manga koostuu kaksisivuisista gageista, se muodostaa myös yhtenäisen kertomuksen vuodesta 1904 aina vuoteen 1924, jolloin Henry ja Frank palaavat pitkästä aikaa Japaniin.

Manga on mainiosti piirretty ja tarkkasilmäisesti käsikirjoitettu tarina siirtolaisten arjesta Amerikassa. Siinä japanilaiset elävät Yhdysvaltojen historiaa läpi San Franciscon suuren maanjäristyksen, Kalifornian riisinviljelyksen alkutaipaleen ja ensimmäisen maailmansodan aina kieltolain alkuvuosiin.

Useimmat kaksisivuiset jaksot perustuvat todellisiin tapahtumiin. Niissä kerrotaan rotusyrjinnästä, siirtolaisia koskevien lakien muutoksista, sotilasvallasta maanjäristyksen jälkeisessä kaupungissa ja japanilaisten (turhiksi osoittautuneista) pyrkimyksistä parantaa asemaansa osallistumalla maailmansotaan.

On myös herkkiä ja nolojakin tarinoita. Nuorukaiset huomaavat olevansa amerikkalaisinkin silmin komeita, kun he espanjantaudin aikana peittävät suojanaamiolla pienet japanilaiset nenänsä. Espanjantauti oli vuosien 1918-1919 influenssapandamia, joka tappoi kymmeniä miljoonia ihmisiä.

Todellista historiaa on myös epätoivoinen yritys hankkia morsiamia Japanista – naisista kun oli siirtolaisten keskuudessa huutava pula. Kaikista hellyttävin on varmaan jakso, jossa Henry luulee että hänen pitäisi ”koulupoikana” pestä amerikkalaisen emäntänsä selkä. Tehtävä on yhtä nolo japanilaiselle miehelle kuin amerikkalaiselle emännällekin.

Manga on jopa yhteiskunnallisesti kantaa ottava. Kiyama rohkenee pilkata Yhdysvaltojen presidenttiä lihavuudesta ja kuvaa kieltolain aikaisen poliisin sakea ryystävänä opportunistina. Kristillinen vihkiminen näyttäytyy irvokkaana rituaalina.

Maailmansodassa Yhdysvaltojen puolella taisteltuaan Charlie haaveilee Yhdysvaltain kansalaisuudesta, maapalan ostamisesta ja valkoisen vaimon vihkimisestä – jotka kaikki olivat mahdottomia ja laittomia toteuttaa suurten unelmien Amerikassa. Koko tarinan pohjavireenä on japanilaisten toiveiden ja todellisuuden välinen ristiriita.

Yksi mielenkiintoinen piirre sarjakuvassa ovat silmät. Kiyama nimittäin noudattaa samaa silmälogiikkaa joka toimii japanilaisessa sarjakuvassa vielä tänäkin päivänä: Eurooppalaisten, amerikkalaisten ja japanilaisten silmät ovat pyöreitä. Kiinalaisten silmät ovat vinoja.

Pari kertaa sarjakuvan henkilöt astuvat myös sarjakuvan ulkopuolelle. Yhdessä ruudussa Fred lohduttaa toveriaan, että kyllä sarjakuvan piirtäjä korjaa asiat. Frank puolestaan yrittää lievittää Charlien sotaanlähtöä toteamalla, että ”jos et palaa elävänä, piirtäjältämme loppuvat ideat”.

Henry Kiyama: The Four Immigrants Manga

Neljän siirtolaisen mangassa vilahtaa myös metasarjakuvallisia ideoita.

This entry was posted in elämäkertamanga, Japanin historia, komediamanga, mangan historia and tagged , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s