Lord of the Rings, tai kaksi

Sean Michael Wilson & Chie Kutsuwada: The Book of Five Rings

Sean Michael Wilson & Chie Kutsuwada: The Book of Five Rings

MUSASHI Miyamoton maineikkaasta taistelutaidon oppaasta The Book of Five Rings (Go rin no sho, 1645) on vastikään ilmestynyt englanniksi peräti kaksi mangasovitusta.

Yhden on tehnyt japanilainen Variety Artworks, joka käyttää nimettömiksi jääviä mangataiteilijoita. Yhtiö tuottaa kirjallisuuteen perustuvia sarjakuvia, jotka enimmäkseen ovat aika tylsiä. Musashin teoksen sovitus on kuitenkin varsin onnistunut. Englanninkielinen käännös on julkaistu JMangan verkkopalvelussa.

Toisen käsikirjoittaja on Japanissa asuva skotti Sean Michael Wilson ja kuvittaja Britanniassa asuva japanilaissyntyinen Chie Kutsuwada. Wilson on aikaisemmin sovittanut mangaksi muun muassa Tsunetomo Yamamoton 1700-luvun alussa saneleman samuraioppaan Hagakure ja Shoko Tendon omaelämäkerrallisen järjestäytyneen rikollisuuden kuvauksen Yakuza Moon.

En ole lukenut Musashin alkuperäistä tekstiä. Sain kuitenkin sen vaikutelman, että molemmat mangasovitukset seuraavat sitä varsin uskollisesti. Niin samankaltaisia sarjakuvat ovat asiasisällöltään.

Sarjakuvien näkökulmat Musashin opetuksiin poikkeavat selvästi toisistaan.

Wilsonin käsikirjoitus keskittyy alkuperäiseen Edo-kautiseen sotataitoon ja Japanin historiaan. Suurin painotus on, että jokaisen oppilaan on syvällisesti pohdittava opetuksia omassa elämässään ja harjoiteltava niitä jatkuvasti.

Variety Artworksin versio painottaa sitä, miten Musashin oppeja voitaisiin soveltaa nykyaikaisessa yritysmaailmassa, työelämässä, taiteessa ja urheilussa.

Sean Michael Wilson & Chie Kutsuwada: The Book of Five Rings

Musashin periaattteita Wilsonin ja Kutsuwadan esittäminä.

JAPANIN historian maineikkain miekkamies, kaksintaistelija ja palkkasoturi Musashi Miyamoto (noin 1584-1645) merkitsi oppimansa taidot talteen elämänsä lopulla. Pari viimeistä vuottaan hän kirjoitti luolaerakkona Reiganin temppelissä Kumamotossa.

Kuolinvuonnaan hän sai valmiiksi viisi kirjakääröä, jotka  tunnetaan nimellä Go rin no sho, englanniksi The Book of Five Rings.

En oikein tiedä, miten nimi pitäisi suomentaa. Mahdollisuuksia ovat esimerkiksi ”viiden kehän kirja” tai ”viiden piirin kirja”. ”Go rin” viittaa perinteisiin viiteen elementtiin: maahan, veteen, tuleen, tuuleen ja tyhjään. Musashi jakoi alkuperäisen kirjansa ja samalla opetuksensa elementtien mukaan nimettyihin kääröihin, ja molemmat mangaversiot seuraavat tätä lukujaossaan.

Musashi vakuutti, että toisin kuin monet muut oppikirjojen kirjoittajat, hän ei siteeraa tunnettuja oppineita. Kaikki mitä hän kirjoitti perustuu hänen omaan kokemukseensa.

Musashi selostaa kääröissä varsin yksityiskohtaisesti sen, mikä teki hänestä voittamattoman taistelijan. Hän myös selvittää sotataitonsa filosofisia perusteita.

Kokoelman kirjoittamiseen ilmeisesti kehotti Musashin isäntä, daimio Tadatoshi Hosokawa. Musashi opetti taistelutaitoa Hosokawan taloudessa Kumamotossa viimeiset työvuotensa ennen luolaan erakoitumistaan.

Variety Artworks: The Book of Five Rings

Navisuke yhdistää Musashin oppeja nykyaikaan.

MUSASHI voitti ensimmäisen kaksintaistelunsa jo 13-vuotiaana. Elämänsä – pääasiassa nuoruutensa – aikana hän kävi ainakin 60 kaksinkamppailua. Väitetään, että hän ei hävinnyt niistä yhtäkään. Musashi osallistui myös useisiin Edo-kauden Japanin historian ratkaisseisiin sotiin, kuten Sekigaharan taisteluun vuonna 1600.

Kun sotaisa aikakausi rauhoittui, Musashi ryhtyi ilmeisesti kiertolaiseksi. Hänen elämästään tiedetään hyvin vähän noin 30-vuotiaasta aina vuoteen 1640, jolloin hän tuli Hosokawan palvelukseen.

Nuoruutensa Musashi vietti taistellen, keski-ikänsä luultavasti hioen taitojaan yhä lähemmäs täydellisyyttä. Elämänsä loppupuolella hän opiskeli myös maalausta, kuvanveistoa, kalligrafiaa, runoutta ja teeseremoniaa. Hän löysi niistä samankaltaisia periaaatteita kuin taistelutaidosta.

Musashi ei kuollut taistelukentällä. Hän menehtyi ilmeisesti syöpään 62-vuotiaan vuonna 1645.

Vankkaa todistusaineistoa Musashin elämästä on säilynyt niukasti, joten historiaa on täydennetty monilla tarinoilla. Tunnetuimman mutta aika vahvasti väritetyn version Musashin elämästä kirjoitti Eiji Yoshikawa 1980-luvulla. Tunnetuin sarjakuvaversio taitaa ainakin nykyisin olla Takehiko Inouen manga Vagabond.

Variety Artworks: The Book of Five Rings

Variety Artworksin Musashi on jämy äijä.

MUSASHI tuli tunnetuksi taidostaan taistella kahdella miekalla yhtäaikaa. Hänen opettamastaan tyylistä käytetäänkin nimeä niten ichi-ryū, ”kaksi taivasta, yksi tyyli”. Se tunnetaan myös nimellä nitō ichi-ryū, ”kaksi miekkaa, yksi tyyli”.

The Book of Five Rings paljastaa, että kahden miekan käyttäminen oli vain yksi Musashin ajattelutavan ilmenemismuoto.

Kunnon samurain velvollisuuksiin kuului kantaa aina kahta miekkaa, pitkää katanaa ja lyhyttä wakizashia. Musashin idea on terve: kun kerran on kannettava kahta miekkaa, on myös järkevää osata käyttää molempia. Siksi kannattaa opetella käyttämään miekkaa yhdellä kädellä ja kahta miekkaa yhtä aikaa.

Tämä ei kuitenkaan ole pelkästään kahden miekan tekniikka, vaan yleinen periaate: soturin on osattava käyttää kaikkia aseitaan ja hyödyntää kaikkea sitä mitä kullakin hetkellä on saatavilla. Soturin on oltava joustava.

Musashin mukaan sotataito on ”tie” siinä missä buddhalaisuus, konfutselaisuus, teetaito, runousoppi tai parannustaito. Pohjimmaltaan monet hänen oppinsa ovat hyvin konkreettisia ja käytännöllisiä.

Hän neuvoo, mihin suuntaan miekkaa kannattaa heilauttaa missäkin tilanteessa ja miten vastataan minkinlaiseen hyökkäykseen. Hän opastaa soturia pitämään auringon selkänsä takana ja ohjaamaan vastustajan kohti hankalinta maastoa.

Hän neuvoo kenraalia käyttämään miehiään parhaalla mahdollisella tavalla. Kuten puuseppä sijoittaa erilaisia puuaineksia niille sopiviin käyttötarkoituksiin, samoin kenraalin on löydettävä miestensä vahvuudet ja heikkoudet. Musashi opettaa suhtautumaan voiman käyttöön keinona, ei itsetarkoituksena.

Variety Artworks: The Book of Five Rings / Sean Michael Wilson & Chie Kutsuwada: The Book of Five Rings

Variety Artworksin Musashin (oikealla) kielikin on maanläheisempää kuin Wilsonin Musashin.

VARIETY Artworksin mangaversiossa Musashin menetelmiä opettaa pikkuinen Navisuke-hahmo, joka tietää aika paljon Musashista. Itse Musashi on hyvin juurevan oloinen äijä, joka puuttuu puheeseen vain kun Navisuke menee hänen mielestään metsään.

Wilsonin ja Kutsuwadan versiossa opetuksesta huolehtii Musashi itse. Pääasiassa näytetään Musashia opettamassa taitojaan Hosokawan sotilaille. Kutsuwadan piirtämänä Musashi on jo ikääntyvä, hieman kuivakka mutta pitkä, hoikka ja komea mies.

Variety Artworksin opashahmo Navisuke yhdistelee Musashin oppeja melko vapaamuotoisesti nykyaikaan: ”On hyvin vähän aikoja, jolloin ei ole taistelua. Urheilu, liike-elämä, taiteet ja niin edelleen … Laveasti puhuen, ihmiset aina osallistuvat jonkinlaiseen taisteluun. Musashin elämäntyö The Book of Five Rings opettaa parhaita strategioita ylittää kriisejä ja selviytyä voittajana. Hänen opetuksensa pätevät yhä nykypäivän yhteiskunnassa.”

”Hänen työnsä sisältää kriisinhallinnan tietoisuutta, jota tukee inhimillinen kokemus päivittäisen elämän vaaroista.” ”Nykytilanteessa kirjan opetukset rationalismista ja utilitarismista ovat äärimmäisen hyödyllisiä.”

Wilson puolestaan on ottanut näyttävästi esille kohdan, jossa Musashi vertaa sotataitoa kukkaan ja hedelmään. Tämä on saattanut jäädä vähemmälle huomiolle Musashia opettavilta yrityskonsulteilta.

Musashi nimittäin piti myyntikelpoisuutta enemmän vikana kuin hyvänä ominaisuutena. Musashin mukaan monista silloisen Japanin sotataidon opeista oli tehty näyttäviä sitä varten että niitä olisi helppo myydä oppilaille. Se oli kuitenkin kuin kukan korostamista hedelmän kustannuksella; lopulta kuitenkin hedelmä on se joka ratkaisee käyttökelpoisuuden.

Kaiken kaikkiaan Variety Artworksin versio osoittautuu hieman onnistuneemmaksi kuin Wilsonin. Musashin hahmo on vakuuttavampi ja kiinnostavampi kuin Wilsonilla. Vaikka Navisuke on välillä rasittava, hän tekee mangasta helposti lähestyttävän.

Wilson on ehkä pyrkinyt liian ylevään kieleen, mikä tekee tekstistä vaikeaselkoista. Pelkät puhuvat päät saavat liian suuren osan sivutilasta, ja sarjakuva käy tylsäksi. Loppukohtaus, jossa Musashin tyhjän ajatusta yritetään esittää tyhjillä sarjakuvaruuduilla, ei oikein toimi.

This entry was posted in elämäkertamanga, Japanin historia, Japanin kirjallisuus, opetusmanga and tagged , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s