Kyborgit matkalla Amerikkaan

DeSanto & Cramp & To: Cyborg 009

DeSanto & Cramp & To: Cyborg 009

VAIKKA juuret ovat suurelta osin yhteisiä, loikka japanilaisesta mangasta amerikkalaiseen supersankarisarjakuvaan on aika pitkä. Silloinkin kun loikka tehdään suurella rakkaudella ja pieteetillä.

Comixologyn verkkopalvelusta löytyy hauska tapaus, jossa voi vertailla amerikkalaista ja japanilaista sarjakuvakerrontaa.

Verkkokaupassa on saatavilla englanniksi kymmenen ensimmäistä pokkaria japanilaisen supersankarimangan suuresta klassikosta, Shotaro Ishinomorin (1938-1998) Cyborg 009:stä. Kaupalla on myös tarjota kymmenkunnan sivun maistiainen Cyborg 009:n amerikkalaisesta ”uudelleensarjakuvituksesta”, jonka on määrä valmistua heinäkuussa 2013.

Amerikkalaisen projektin takana on kustannusyhtiö Archaia Entertainment ja Ishinomorin työhön ihastunut F.J. DeSanto, yhdessä toisen käsikirjoittajan Bradley Crampin kanssa. Sarjakuvan kuvittaa Marcus To. Kaikki aineisto hyväksytetään edesmenneen Ishinomorin oikeuksia hallinnoivalla Ishimori-yhtiöllä.

Comixologyn sivuilla on myös Deb Aokin hanketta esittelevä artikkeli. Siinä DeSanto kertoo, että hankkeen tarkoituksena on säilyttää Ishinomorin työn korkea laatu ja yhteiskunnallinen sanoma.

Henkilöt ja heidän persoonallisuutensa säilytetään uudessa versiossa samoina. Sarjakuva on tarkoitus muokata muotoon jossa se on täysin ymmärrettävä nykyaikaiselle amerikkalaiselle sarjakuvan lukijalle. Tavoitellaan ennen kaikkea 10-12-vuotiaita nuoria.

Shotaro Ishinomori: Cyborg 009

Kyborgijoukkue by Shotaro Ishinomori.

DeSanto & Cramp & To: Cyborg 009

Kyborgijoukkue by DeSanto & Cramp & To.

SIINÄ onkin tavoitetta kerrakseen. Jo lyhyestä näytteestä voi erottaa joitakin japanilaisen ja amerikkalaisen sarjakuvan oleellisia eroja. Siitäkin huolimatta, että Cyborg 009:n amerikkalaisversio on säilyttänyt himpun verran japanilaista luonnettaan.

Ilmeisin ero on tietenkin se, että amerikkalainen supersankarisarjakuva on nykyisin lähes aina värillistä. Japanilaiset ”tyytyvät” mustavalkoiseen jälkeen – mustavalkoisuus on oikeastaan tärkeä osa sarjakuvakerronnan ominaislaatua.

Cyborg 009:ssä on japanilaiseksi sarjakuvaksi suhteellisen vähän tekstiä. Siitä huolimatta tekstiä on paljon enemmän kuin amerikkalaisessa näytteessä.

Cyborg 009:n ensimmäisessä taistelukohtauksessa on DeSanton ja Crampin käsikirjoituksessa yksi puhekupla. Ishinomorin käsikirjoituksessa samoilla tapahtumilla on nelisenkymmentä puhekuplaa ja ainakin saman verran äänitehosteita.

Äänitehosteita lukuunottamatta amerikkalaisessa versiossa käytetään hyvin vähän visuaalisia elementtejä, jotka eivät ole ”todellisia”, kuvan sisältöön fyysisesti kuuluvia. Ishinomorin manga on täynnä vauhtiviivoja.

Yllättäen kuvituksen näyttävyydessä ei ole mainittavaa eroa. Molemmissa versioissa käytetään sekä moniruutuisia sivuja että tehokkaita lähes koko sivun täyttäviä kuvia. Ruutusommittelu on amerikkalaisilla tehokkaampaa kuin Ishinomorilla, mutta siinä(kin) vaikuttaa myös lähes viidenkymmenen vuoden aikaero.

Shotaro Ishinomori: Cyborg 009

Cyborg 009 kohtaa taistelurobotin by Shotaro Ishinomori.

DeSanto & Cramp & To: Cyborg 009

Cyborg 009 kohtaa taistelurobotin by DeSanto & Cramp & To.

AMERIKKALAINEN supersankarisarjakuva on usein nopeatempoista. Kokonaisia tapahtumasarjoja hoidetaan muutamalla ruudulla. Vauhti on vuosien myötä vain lisääntynyt. Japanilaiset usein keskittyvät huolella ja hartaasti etenkin taistelukohtauksiin.

Maailmantilannetta taustoittavan esittelyn jälkeen Ishinomorin alkuperäinen Cyborg 009 alkaa lähes 50-sivuisella jaksolla, jossa näytetään miten kyborgeiksi muokattavat ihmiset päätyvät Mustan Aaveen saarelle. Amerikkalaisessa versiossa tämä kuitataan yhdellä unenomaisia kuvia sisältävällä sivulla.

Ishinomorin mangassa Cyborg 009 käy ensimmäistä näytöstaisteluaan jättiläisrobottia vastaan viisitoista sivua. Amerikkalaisessa versiossa homma hoituu kolmella sivulla. Amerikkalaisversiossa kyborgien pako Mustan Aaveen saarelta tapahtuu vajaassa kymmenessä sivussa. Ishinomorilla se kestää useita kymmeniä sivuja.

Kun amerikkalaiset ovat päässeet tarinassa sivulle kymmenen, Ishinomori oli jo noin sivulla sata. Amerikkalaiset aikovat mahduttaa koko tarinansa sataan sivuun. Ishinomorin mangaa kertyi vuosina 1964-1981 peräti 36 pokkarillista.

Käsikirjoitusten sanomasta on lyhyen näytteen perusteella vaikea sanoa paljoa. Näyttää kuitenkin siltä, että sodanvastainen viesti on amerikkalaisessa versiossa paljon syvemmällä rivien välissä kuin Ishinomorilla. Ishinomorin ”tezukalainen” komiikka on myös saanut väistyä.

F.J. DeSantolla on mietinnässä myös Cyborg 009:ään perustuva näytelmäelokuva. Odotan hyvin kiinnostuneena molempien hankkeiden tuloksia.

This entry was posted in actionmanga, länsimainen sarjakuva, scifi ja fantasia, shounen and tagged , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s