Sohjoa kyntää

Mio Mamura: @Twiitataan, #rakkaani

Mio Mamura: @Twiitataan, #rakkaani

HIEMAN shoujon kliseisimpiä peruspiirteitä liioittelemalla Mio Mamuran mangasta @Twiitataan, #rakkaani on tullut ihan kelvollisesti raikastettu.

Ivrea on juuri julkaissut suomeksi Mio Mamuran yksiosaisen kokoelman lyhyitä mangatarinoita. @Twiitataan, #rakkaani (Jun ai twitter) sisältää viisi tarinaa, jotka ovat hyvin puhdasta shoujoa, lähes sellaisena kuin se tunnettiin 10 – 20 vuotta sitten. Toki shoujon lukijakunta ei ole enää aikoihin rajoittunut teinityttöihin.

Kokoelmaa lukiessa iski aina välillä epäilys, että täytyyhän tässä jokin juju olla. Ei kai kukaan enää tee noin shoujoa shoujoa. Mutta ei siinä mitään jujua ollut, tai sitten minä en huomannut sitä. @Twiitataan, #rakkaani on perus-shoujoa ilman koukkuja tai kiemuroita. Oikeastaan hyvin virkistävää.

Mio Mamura on nuori mangataiteilija, joka on tehnyt ahkerasti romanttista shoujoa vuodesta 2006 alkaen. Tarkkaa tietoa Mamuran iästä ei minulla ole, mutta jotain voi päätellä siitä, että kokoelman välihuomautuksissa hän kertoo juuri muuttaneensa yksin asumaan.

Mamuran debyytti oli Shogakukanin Sho-Comi (Shoujo komikku) -lehdessä julkaistu Sweet, Love Fake. @Twiitataan, #rakkaani -kokoelman manganovellit on nimitarinaa lukuunottamatta julkaistu Sho-Comissa vuosina 2009-2010. Ne koottiin yhteen vuonna 2010.

Mio Mamura: @Twiitataan, #rakkaani

Mamura sijoittelee ”mangasilmiä” joskus aika mielenkiintoisiin paikkoihin.

TWITTER sopii oikein hyvin shoujon aiheeksi. Siinähän ujompikin nuoripari pääsee puheväleihin keskenään. Ja siinä myös on sopivasti se mahdollisuus, että keskustelukumppani ei olekaan se joksi häntä luullaan. Niinpä kokoelman nimitarina @Twiitataan, #rakkaani on perinteikäs ”tyttö ihastuu väärään poikaan, mutta kyllä se oikeakin lopulta löytyy” -kuvio.

Muut kokoelman tarinat eivät onneksi kerro twiittaamisesta, mutta ne ovat muuten ihan mukavia nuoria rakkauskertomuksia. Sellaisia, joiden juonen voisi karkeistaen kuvata tähän tapaan: ”Olen ihastunut tuohon, mutta en kehtaa sanoa. Jos nyt kuitenkin kehtaisin. No nyt minä nolasin itseni, mutta hyvinhän tässä kävi.”

”Vanhan ajan shoujon” kaksi keskeistä ominaisuutta ovat ujo rakkaus ja isot silmät. Mio Mamura pistää molemmat hieman överiksi, mutta ei niin paljoa että vaikutelma olisi (ainakaan pelkästään) koominen. Tulos on itse asiassa raikas.

Jättiläismäisiä, kosteita ja räpsyviä silmiä on tietenkin tyttöjen naamoissa. Sen lisäksi niitä on poikien naamoissa ja jopa irrallisina kuvaelementteinä. Luen aika vähän shoujoa, joten en tiedä onko Mamura ainoa, joka käyttää silmiä tällä tavalla. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta kun minä törmään moiseen.

Ujoon rakkauteen kuuluvat tietenkin kohtaukset, joissa tyttö ja poika päätyvät vahingossa nolosti päällekkäin. Mutta kun ujostelu loppuu, suudelmat ovat tässä kokoelmassa tavallista intohimoisempia.

Mio Mamura: @Twiitataan, #rakkaani

Mamuran Twitter-tietoiskuista aika on ajanut kovasti ohi.

IVREAN julkaisu on ihan ok, samoin Anna Elon suomennos. Espanjassa teetetty painotyö on jopa laadukkaampaa kuin monet suomalaiset peruspokkarit – ennen kaikkea hyvälaatuisen paperin ansiosta. Värisivut ovat tietenkin harmaasävyiksi muutettuina aika tuhruja.

Huolimattomuusvirheitä esiintyy tässäkin. Esimerkiksi Mio Mamuran nimi kirjoitetaan kerran Mio Marura. Tuo virhe tosin saattaa olla peräisin alkuperäisestä painolaatasta.

Mitähän järkeä oli at-merkin ja hashtagin lisäämisessä suomenkieliseen nimeen? Ja käytetäänköhän missään uudelleentwiittauksesta oikeasti suomalaisista sanoista tehtyä lyhennettä UT?

Plussaa pokkarin mahtumisesta reilusti povitaskuun.

This entry was posted in shoujo and tagged . Bookmark the permalink.

2 vastausta artikkeliin: Sohjoa kyntää

  1. arua sanoo:

    UT… eipä ole tullut vastaan. Tuli jostain syystä tuosta mieleen, miten meille opetettiin kurssilla itsepintaisesti sanoja kuten ”nyckelbild”, vaikka käytännössä alalla käytetään lähinnä englantia. Kaikki puhuvat keyframeista, inbetweeneistä …ja retwiittauksista.

  2. Mighty sanoo:

    Aika runsaasti shoujoa kuluttaneena sanon, etteivät nuo shoujosilmät keskellä taivasta kamalan epätavallista ole. Tai siis, en ole niin paljon asiaan kiinnittänyt huomiota, että osaisin tarkkaa arviota niiden yleisyydestä heittää, mutta kyllä tuollaistakin on tullut nähtyä. :3

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s