Melkein kuin mangaa

Copyright © 2013 Smithsonian Institution

Hokusain kuvanauha etenee pitkin virtaa (tämä on vain pieni osa gallerioiden verkkosivuilla nähtävästä pitkästä panoraamasta).

YHDYSVALTALAISTEN Freer- ja Sackler-gallerioiden verkkosivuilla on esillä loistelias kuvasarja, joka vapaasti tulkiten muistuttaa aika lailla sarjakuvaa. Katsushika Hokusain kirjankuvitus Sumidajoelta on peräisin noin vuodelta 1805.

Vaikka japanilainen taiteilija Katsushika Hokusai (1760-1849) tunnetaan parhaiten näkymistään Fuji-vuorelle ja Hokusai mangasta, määrällisesti suurin osa hänen tuotannostaan oli kirjojen kuvituksia. Pitkän uransa aikana Hokusai teki noin 250 kirjan kuvituksen.

Nuoruudessaan Hokusai kuvitti ensin aikansa kioskikirjallisuutta, rahvaalle suunnattuja kertomuksia (kibyōshi). Sitten 1700-luvun lopulla hän yleni kyōka-runoihin, jotka puolestaan olivat Edo-kauden omakustanteita. Vauraiden runouden harrastajien piirit kokosivat omia runojaan kirjoiksi, joihin tilattiin kuvituksia ammattitaiteilijoilta.

Seuraavan vuosisadan alussa runokuvitusten kysyntä laski, mutta Hokusaista tuli hyvin suosittu romaanien (yomihon) kuvittaja, Heikki Malme kirjoittaa Ateneumin näyttelyluettelossa Hokusai & Hiroshige.

YKSI Hokusain hienoista kuvitustöistä on Ehon Sumidagawa ryōgan ichiran (”Kuvakirja Sumidajoen molemmista rannoista yhtenä näkymänä”), jonka yhdysvaltalaisten gallerioiden verkkopalvelu esittelee upeana panoraamana. Teoskokonaisuuteen kuuluu kolme sidottua kirjaa.

Hokusain puupainotekniikalla toteutettu kuvakavalkadi esittelee Edon kaupungin (nykyisin Tokio) halki virtavan Sumidajoen koko mahtavuudessaan. Molemmat rannat ovat näkyvissä yhtä aikaa. Lukijan mielessä syntyy illuusio matkasta jokea ylöspäin, melkein kuin elokuva tai sarjakuva.

Kuvasarja alkaa näkymästä Edon lahdelle, jossa Fuji-vuori siintelee kaukana taustalla. Jokea pitkin seurataan edolaisten elämää läpi säiden ja vuodenaikojen vaihtumisen, kunnes lopulta tullaan Yoshiwaran ”punaisten lyhtyjen” alueelle.

Taitavasti kuvasta toiseen siirtyen taitelija näyttää joesta yhtenäisen kuvan, melkein kuin pitkän kuvakäärön, vaikka kyse on siis selattavasta kirjasta. Jos tämänkaltainen kuvasarja ei ole ainakin yksi osa nykyaikaiseen mangaan johtanutta visuaalisen ilmaisun perintöä, niin mikä sitten?

FREERIN taidegalleria ja Arthur M. Sacklerin galleria ovat Smithsonian Institutionin alainen kokonaisuus, joka on erikoistunut aasialaiseen taiteeseen. Verkkopalveluun koottu kuvakavalkadi liittyy Sacklerin näyttelyyn Hand-held: Gerhard Pulverer’s Japanese Illustrated Books, joka on avoinna 6. huhtikuuta – 11. elokuuta 2013.

Näyttelyssä ovat ensimmäistä kertaa esillä Edo-kautiset (1615-1868) japanilaiset kuvakirjat, jotka galleria hankki omistukseensa keräilijä Gerhard Pulvererilta vuonna 2007. Nähtävillä on muun muassa Hokusai manga.

Onneksi nykyisin on verkko, jossa ilmeisen kiehtovasta näyttelystä saa edes pienen maistiaisen matkustamatta Washingtoniin.

This entry was posted in Japanin taide, mangan historia and tagged . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s