Hän tekee sen itse 2

Osamu Tezuka: Atomcat

OSAMU Tezukan manga Atomcat on oikeastaan hupimukaelma hänen suosituimpiinsa kuuluvasta sarjasta Astro Boy (Tetsuwan Atomu). Vakavan juonteen siihen tuo koulukiusaaminen.

Atomcat (Atomukyatto) ilmestyi alun perin Japanissa Niko niko komikku -lehdessä heinäkuusta 1986 helmikuuhun 1987. Tarinassa on kaikkiaan seitsemän lukua. Nyt se on juuri ilmestynyt Digital Mangan (DMP) englanninkielisenä käännöksenä.

Atomcat on yksi niistä kolmesta Tezukan teoksesta, jotka DMP julkaisee tänä vuonna englanniksi Kickstarter-joukkorahoituksen turvin. Upea täysin värillinen Unico on jo ilmestynyt, meriseikkailua Triton of the Sea (Umi no Toriton, 1969-1971) vielä odotellaan.

DMP:n käännöksen loppuun on lainattu lyhyt Tezukan esittelyteksti Kinema junpo -lehdestä maaliskuulta 1986. Siinä Tezuka kertoo, että Atomcat on hänen panoksensa Japanin mangamaailmassa tuolloin korkeana hyökyneeseen aaltoon, jossa julkaistiin uusia versioita ja muunnelmia aikaisemmista sarjoista.

Atomcat on koominen remake Tetsuwan Atomusta, mutta niin että alkuperäisellä robottisankarilla on vain pieni tarinaa kannatteleva sivurooli. Samantapainen oman suosikkisarjan hupimuunnos saatiin vastikään suomeksi Akira Toriyamalta, jonka Nekomajin pilailee Dragon Ballin kustannuksella. Se tosin on 2000-luvulta.

Atomcatin nimi on tarkoituksellisesti yhdistetty kaksimerkityksiseksi. Sen voi mielessään jakaa joko ”a tomcat” (”kollikissa”) tai ”atom cat” (”atomikissa”). Jälkimmäinen vaihtoehto viittaa suoraan Tetsuwan Atomuun, joka lännessä tunnetaan paremmin nimellä Astro Boy. Toisinaan sarjan nimi kirjoitetaan muotoon A·Tomcat, kuten on tehty myös DMP:n julkaisun kannessa.

Koulukiusattu Tsugio ihailee Tetsuwan Atomua.

ATOMCAT kertoo ujosta lukutoukasta nimeltä Tsugio, jota kiusataan niin kotona kuin koulussakin. Ainoa joka ymmärtää Tsugiota on hänen haihatteleva keksijäisänsä, jos hänen suhtautumistaan nyt voi ymmärtämiseksi sanoa. Ainakin isälle ja pojalle on yhteistä rakkaus Tetsukan Tetsuwan Atomu -sarjakuvaan.

Kotona Tsugiota höyhentää massiivinen äiti, koulussa luokan kiusanhenki Gadaffi jengeineen. Harva se päivä Tsugio palaa itkien koulusta – ja saa vielä lisää kuritusta äidiltä joka ei voi sietää pojan heikkoutta.

Eräänä päivänä Tsugio löytää jätekasasta henkihieverissä olevan kissanpennun, jonka hän ottaa hoiviinsa. Pojan sankarin mukaan kissa saa nimekseen Atom, mutta se osoittautuu melkoiseksi kiusankappaleeksi. Äiti määrää kissan vietäväksi pois, ja silloin outo kohtalo puuttuu peliin.

Kun Tsugio vie kissaa pois, hänen pyöräänsä törmää auto. Ja autoa kuljettaa tietenkin ihmisiksi naamioitunut avaruusmuukalaisten pariskunta. Pariskunta ei halua paljastua, joten he päättävät palauttaa tajuttoman pojan ja lähes kuolleen kissan ennalleen.

Kissan mielestä ja ruumiista on kovin vähän jäljellä, joten muukalaiset kaivavat tietoa kissan elvyttämiseen Tsugion muistista. Mutta pojan päässä kissa on sekoittunut Tetsuwan Atomun kanssa. Niin pieni kissanpentu saa yllättäen muukalaisten käsittelyssä kaikki robottisankarin ihmeelliset kyvyt, suihkumoottoreita ja lasertykkejä myöten.

Atomcat sisältää paljon lainauksia Astro Boysta.

LOPPU onkin sitten pojan ja kissan reipashenkisiä ja humoristisia seikkailuja. Niissä päihitetään niin koulukiusaajia, vihaisia lintuja, pahoja bisnesmiehiä kuin eläinmuumioiden armeijakin. Löytyypä molemmille hieman rakkauttakin, sillä naapurissa asuvat sievä Erica ja hänen tyttökissansa Munch.

Atomcatissa on jonkin verran suoria lainauksia Tetsuwan Atomusta, ja joissain kohdissa toisinnetaan Atomun elämänkulkua. Atomun suuria traumoja olivat vanhempien puuttuminen ja kyvyttömyys kokea ihmismäisiä tunteita. Myös Atomcat alkaa epäillä, että hänellä ei ole vanhempia. Tsugio yrittää tarjota äidinkorvikkeeksi yksinkertaista robottikissaa, lähes katastrofaalisin tuloksin.

Tezuka käsittelee omaa suosikkisarjaansa paljon enemmän silkkihansikkain kuin Akira Toriyama. Dragon Ballin Son Gokun kuvajaisena Nekomajin on ajoittain melkoinen huithapeli ja törppö.

Sen sijaan Atomcat pysyy aina hyveellisenä sankarina. Vaikka välillä sivulliset (lähinnä Tsugion isä ja äiti) saavat kärsiä, Tetsuwan Atomun ei yhtään tarvitse hävetä mallillaan syntynyttä kissanpentua. Sarjan siveettömimmässä kohdassa melkein vilahtaa Tsugion pippeli, mutta sekin peitetään sievästi mustalla laatikolla.

Atomcatin pystyy lukemaan irrallisena tarinanakin. Sen suhde Tetsuwan Atomuun on kuitenkin niin vahva, että kannattaa olla ainakin jonkin verran jyvällä alkuperäisestä sarjasta. Siitä otetut sivun tai parin mittaiset lainaukset helpottavat asiaa.

DMP on merkinnyt mangan sopivaksi kaikenikäisille. Minä en ehkä antaisi tätä aivan pienimmille, lähinnä aika julmien koulukiusaamiskohtausten vuoksi.