Mechatytön yksinäisyys

Kannen kuva: Yko Shimizu

Catherynne M. Valente: The Melancholy of Mechagirl

CATHERYNNE M. Valenten tieteis- ja fantasianovellit koskettavat taitavasti japanilaista kansanperinnettä, vaikka kirjoittaja on Mainesta. Japanilla on tärkeä rooli kielen ja tunnelmien taiturin maailmassa.

Catherynne M. Valenten kokoelma The Melancholy of Mechagirl on muistaakseni Viz Median Haikasoru-tuotelinjan ensimmäinen kokonaan länsimainen teos. Haikasoru-sarjan tarkoituksena on tuoda japanilaista tieteis- ja fantasiakirjallisuutta länsimaisten lukijoiden ulottuville.

Poikkeama sarjan peruslinjasta on Valenten kohdalla paikallaan, sillä kyseessä on kokoelma nerokkaita runoja ja novelleja, joilla kaikilla on kytkös Japaniin. Joillakin se on ilmeinen, joillakin hyvin hienovarainen.

Kaikkiaan kirjassa on kolmetoista tarinaa. Lisänä on japanilaisen kirjallisuuskriitikon Teruyuki Hashimoton johdanto ja Valenten oma jälkikirjoitus. Kaksi novelleista on täysin uusia. Muut on julkaistu aiemmin lehdissä, kokoelmissa tai pienipainoksisina erikoisjulkaisuina. Novellit ja runot on kirjoitettu vuosina 2005-2012.

Yhdysvaltalainen Valente (1979- ) on vaikuttanut tieteiskirjallisuudessa 2000-luvun alusta lähtien. Hän on kirjoittanut runsaasti novelleja, mutta takana jo myös kymmenkunta romaania. Hän on voittanut melkein kaikki palkinnot joita tieteis- ja fantasiakirjailijalle kuvitella saattaa.

Hän on itse leikillisesti käyttänyt kirjoittamastaan lajista nimeä mythpunk. Wikipedia kuvaa Valenten keskittyvän folkloristisiin ja mytologisiin teemoihin, tarkastellen satuja ja lajityypin teemoja feminististen, sureralististen ja postmodernien silmalasien läpi.

VALENTEN runojen ja novellien tarinoita ei kannatta tässä yrittää toistaa. Ne ovat hienovireisiä, herkkiä ja vain vähitellen avautuvia. Niitä ei pysty tiivistämään muutamaan lauseeseen. Jokaisen lukijan on parasta kokea ne itse.

Otetaan sen sijaan pari mielikuvaa. Niiden avulla ehkä pystyy hieman hahmottamaan, millaisesta kerronnasta on kyse.

Yokosukan puhtaan maan pyhin paikka ovat pachinkohallit. Niihin toisinaan tapiirilta näyttävä uniensyöjä baku matkustaa aamukuuden jälkeen paikallisjunalla, kun yön työt on tehty.

Silloin vain kaikkein makeimmat palat unista ovat syömättä. Jokaisen bakun on opittava välttämään niiden houkutus, sillä niiden sisällä on kivi joka kykenee rikkomaan bakun.

Kyorinrin on kirjakäärö, ei oikeastaan edes kovin vanha. Se asuu hylätyssä paperisateenvarjotehtaassa yhdessä rakastettunsa Tsuman kanssa. Kyorinrinin jämerän rullan toisessa päässä on pronssinen mäyränpää, toisessa krysanteemi. Tsuma on suuresta jääkaappimainoksesta jäänyt kanjimerkki ”vaimo”. Hän on muuten musta, mutta joskus hän hohtaa reunoilta tummaa violettia.

Joka ilta Kyorinrin levittäytyy nautinnollisesti tehtaan lattialle ja kirjoittaa itseensä uuden kertomuksen. Ennen aamunkoittoa hän pesee itsensä taas aivan tyhjäksi. Mutta vaikuttavimmat merkit Kyorinrinin paperiin jäävät, kun hän rakastelee Tsuman kanssa. Silloin hän täyttyy tuhansista tsuma-merkeistä, ja hän mietiskelee niitä tarkoin ennen kuin pesee ne pois.

VALENTE tarkkailee rakkautta, seksuaalisuutta ja naiseutta tavoilla, joita minä en sukupuoleni rajoittamana ole täysin pätevä ymmärtämään. Välillä hyvin suorasukaisesti, välillä hyvin hienovaraisesti. Otetaan taas pari esimerkkiä.

”Miksi etsisit rakkautta miehen kanssa? Miten mies voisi koskaan ymmärtää sinua? Mies joka saa kakun ei voi olla  ystävä naiselle joka saa muruset.”

Kokonaan uutta sukupuolijärjestelmää rakentaa tarina Fade to White. Siinä sodat ovat tuhonneet suurimman osan Yhdysvaltojen väestöstä, ja jäljellä olevista miehistä vain 12 prosenttia on hedelmällisiä.

Syntyy hyvin mielenkiintoinen moniavioiden yhteiskunta, joka yrittää yhdistää amerikkalaista moralismia uuteen tilanteeseen. Pojan suuri unelma on olla hyvä aviomies/siittäjä mahdollisimman monelle naiselle. Tytön on vain kestettävä.

”Robots are like Mars: they need girls. / Boys won’t do; / the memesoup is all wrong. They stomp / when they shoud kiss / and they’re none too keen / on having things shoved inside them.”

”It’s just a job. / Why do boys have to make everything / sound weird? It’s not a robot / until you put a girl inside. Sometimes / I feel like that. / A junkyard / the Company forgot to put a girl in.”

Kokoelman viimeisessä novellissa Silently and Very Fast ihmisten, koneiden, tekoälyjen, paikkojen ja tarinahahmojen eroottiset ja tunnesuhteet kasvavat hyvin hämmentäviksi. En edes aio yrittää kuvata niitä.

TOISTUVA hahmo Valenten tarinoissa on Japaniin sijoitetun amerikkalaisen sotilaan vaimo. Yksinäinen, tyhjän talon vangiksi tuomittu, murheellinen mutta tiukasti päättänyt olla itkemättä.

Tämä on Valenten omakuva. Valente asui runsaat kaksi vuotta Yokosukassa Japanissa vuodesta 2003 alkaen. Hänen silloinen tuore aviomiehensä oli Japaniin sijoitettu Yhdysvaltain laivaston upseeri, joka joutui lähtemään sotaan Irakiin. Valente jäi yksin Japaniin ja sai keksiä itse selviytymiskeinonsa.

Tuon ajan perua on Valenten mittava tietämys japanilaisesta kulttuurista ja mytologiasta. Jälkisanoissaan hän toteaa perehtyneensä Japaniin lähinnä lukemalla kirjoja shintolaisuudesta ja youkai-tarinoista; eli olleensa käytännössä täysin valmistautumaton elämään sotaleskenä nykyaikaisessa japanilaisessa sotilaskaupungissa.

Unensyöjä baku pystyy myös oksentamaan ulos laivaston tyylikkääseen uniformuun sonnustautuneen miehen, jonka se on nielaissut unessa. Itsekkäästä olennosta ei kuitenkaan oikein ole yksinäisen naisen rakastajaksi.

Toinen toistuvasti esiintyvä henkilö on tieteiskirjailija, jolla on tapana ajatella asioita merkillisillä tavoilla. Ainoa raskaus päättyy veriseen keskenmenoon ja avioliitto osoittautuu vähitellen virheeksi. Lapsena hän putoaa märkään sementtiin, eikä hänellä silloinkaan ollut paljon ystäviä. Myös hän on Valenten omakuva.

Vuodet Japanissa olivat ilmeisesti raskaita Valentelle, mutta lukijoille ne olivat onni. Noiden vuosien aikana muotoutui nykyisin tunnettu kirjailija-Valente. Japani on ulkomaalaiselle Rorscach-taulu, Valente kirjoittaa. Kestää kauan ennen kuin kuvien sijasta oppii näkemään mustetahrat.

VALENTE on mestarillinen kielitaituri. Välillä on mahdotonta erottaa, onko hänen tekstinsä novellia vai runoa, eikä se kai ole tarpeenkaan.

Yksi tieteisnovellin rakentamisen maneeri Valentella on. Hyvin monet hänen novelleistaan koostuvat vain parin sivun mittaisista jaksoista. Kukin niistä tuo käsiteltävään kohteeseen kokonaan uuden näkökulman. Lukija yllättyy kerran toisensa jälkeen: tuostako olikin kysymys! Monet novellit ovatkin enemmän vähitellen rakentuvia kuvia Valenten mielen tuottamista maailmoista kuin juonellisia tarinoita.

Valenten teksti lukeminen vaatii lukijalta suurta tarkkaavaisuutta, sillä tärkeitä asioita vo paljastua hyvin pienistä yksityiskohdista. Lisäksi se vaatii huomattavasti parempaa kielitaitoa kuin englanninkielisen kaunokijallisuuden lukeminen tavallisesti.

Ainoa tarina josta en varsinaisesti pitänyt on Thirteen Ways of Looking at Space/Time. Siinä tieteiskirjailijan elämä, maailmankaikkeuden syntymytologiat ja tieteellinen tietämys maailmankaikkeuden rakenteesta lomittuvat toisiinsa. Valente sortuu kuitenkin luettelemaan suuria määriä tieteellisiä termejä, eikä tarinasta oikein hahmotu kokonaisuutta. Hiukkasfysiikkaa minua paremmin tunteva saattaa kyllä saada siitäkin melkoisia kiksejä.

Kirjan kansitekstissä kirjailija Lev Grossman toteaa Valenten olevan ”sukupolvensa Bradbury”. Se ei minusta ole ollenkaan pieleen arvioitu.

TÄSSÄ blogissa on esitelty myös muutamia muita Viz Median Haikasoru-tuotelinjan teoksia:

Sakyo Komatsu: Virus – The Day of Resurrection
Noriko Ogiwara: Dragon Sword and Wind Child
Hiroshi Sakurazaka: Slum Online
Jyouji Hayashi: The Ouroboros Wave
Hiroshi Yamamoto: The Stories of Ibis
Issui Ogawa: The Lord of the Sands of Time

This entry was posted in Japanin kulttuuri, scifi ja fantasia and tagged . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s