Ruusunen ja tasa-arvoiset kaksoset

Osamu Tezuka: The Twin Knights

Osamu Tezuka: The Twin Knights

OSAMU Tezukan shoujo-manga The Twin Knights 1950-luvun lopulta on sukupuoliajattelultaan hämmästyttävän radikaali. Vaikka se on romanttista ja koomista seikkailuhömppää, siinä prinsessa ja prinssi nähdään samanarvoisina kruunun perijöinä.

Siis ihan oikeasti, 1950-luvun Japanissa. Maassa joka vasta nyt yrittää sopeutua siihen, että naisetkin saattavat haluta käydä töissä ja elää omaa elämäänsä.

Shoujo-mangan yhtenä tarkoituksena on aina ollut innostaa ja rohkaista tyttöjä. Siitä huolimatta tyttöjen ja poikien sekoittelu tässä tarinassa on silmiinpistävää. Tasasvertaisten kaksosten lisäksi tarinan pääpahiksinakin on sekä mies että nainen, Musta Ruusu ja herttuatar Dahlia.

Ehkä Tezuka oli oikeasti niin kumma äijä, että hän halusi tehdä paitsi sarjakuvallisia myös yhteiskunnallisia kokeiluja. Aikuisten miesten ja naisten suhteisiin hän palasi 1970- ja 1980-lukujen aikuisten mangoissaan, sellaisissa kuin Ayako, Barbara ja The Book of Human Insects.

Osamu Tezuka julkaisi ensimmäisen suuren suosion saavuttaneen tyttöjen sarjakuvansa (shoujo) Ribon no kishi eli Princess Knight vuosina 1953-1956. Siinä prinsessa Sapphire joutuu esiintymään prinssinä, jotta kuningassuku saisi pitää oikeutensa vallanperimykseen.

Muutamaa vuotta myöhemmin Tezuka jatkoi tarinaa nauhan ritarin Sapphiren lasten, prinssi Daisyn ja prinsessa Violettan, seikkailuilla. Jatkotarina Futago no kishi (”Ritarikaksoset”) eli The Twin Knights ilmestyi Nakayoshi-lehdessä 1958-1959.

Ensimmäinen tarina Princess Knight on julkaistu englanniksi tietääkseni kahdesti. Ensin se ilmestyi Kodanshan kaksikielisessä Bilingual-sarjassa vuonna 2001. Tuossa sarjassa kulkivat rinnakkain englannin- ja japaninkieliset tekstit. Verticalin tuore käännös on puolestaan vain parin vuoden takaa.

Nyt Vertical on tuonut englanniksi myös ritarikaksosten tarinan. Yksiosaisen mangan The Twin Knights on kääntänyt Maya Rosewood.

Osamu Tezuka: The Twin Knights

Violetta joutuu olemaan sekä prinsessa että prinssi.

PRINSESSA Sapphiresta on tullut Silverlandin kuningatar, ja hän hallitsee hyvinvoipaa maata yhdessä miehensä Franzin kanssa. Heille syntyy kaksoset Daisy ja Violetta. Vaikka prinssi Daisy on siskoaan muutaman minuutin vanhempi, heidät katsotaan tasavertaisiksi valtakunnan perillisiksi.

Sapphire ja Franz joutuvat vaikean pulman eteen: kumpi nimetään perilliseksi? Pahaksi onneksi pikkuenkeli Tink (joka Princess Knightissa antoi Sapphirelle väärän sydämen) puuttuu jälleen asiaan. Enkelihutilus arpoo perimyksen Daisyn hyväksi. Perhe ja hovi suostuvat tähän, arvaamatta seurauksia.

Herttua Dahlia ei voi kuitenkaan sietää äkkinäistä päätöstä, ja vielä vähemmän hänen pahanilkinen ja vallanhimoinen vaimonsa. Herttuatar järjestää Daisyn sieppauksen ja metsään hylkäämisen, jotta prinsessa Violetta jäisi ainoaksi perilliseksi.

Daisy on vähällä joutua metsää hallitsevan kissahirviö Slobbin suuhun, mutta kiltti kauris Papi ottaa hänet hoiviinsa ja kasvattaa häntä kuin omaa poikaansa. Papi jopa muutattaa itsensä sitä varten ihmiseksi, mutta metsän jumalatar suostuu vain yöaikaiseen muutokseen. Päiväksi Papin on aina palattava kauriin hahmoon.

Sillä välin linnassa Franz joutuu kansan painostuksesta esittelemään ”prinssi Daisyn” julkisuudessa. Hänellä ei ole muuta keinoa kuin pukea Violetta pojaksi. Siitä lähtien Violetta joutuu elämään joka toisen päivän poikana, joka toisen päivän tyttönä.

Salaisuus säilyy pitkään, mutta lopulta herttuatar urkkii sen selville. Hän pakottaa kuninkaan ja kuningattaren valtaansa uhkaamalla paljastaa, että Daisyna esiintyvä Violetta ei olekaan oikea perijä. Herttuatar myös päättää myrkyttää hallitsijaparin saadakseen vallan kokonaan itselleen. Prinsessa Violetta onnistuu pakenemaan ja liittyy mustalaiskaravaaniin.

Osamu Tezuka: The Twin Knights

Ruusujen linnaa ja sen tapahtumia on vaikea olla yhdistämättä Disneyn elokuvaan.

NIIN kuin monissa etenkin Tezukan varhaisissa tyttöjen- ja poikien seikkailumangoissa, myös The Twin Knightsissa juoni on hyvin monipolvinen ja suorastaan poukkoileva. Seurattavana on kolme pääjuonta: oikean Daisyn seikkailut metsässä, Violettan seikkailut mustalaisruhtinatar Emeraldin kanssa sekä linnan tapahtumat. Kaikissa on monta mutkaa matkassa.

Tezukan tarkoitus oli kai enemmän viihdyttää lukijoita ja pitää itsekin hauskaa kuin kertoa kovin säntillistä tarinaa. Ja kyllä juonikin pysyy kasassa sen verran, että lukija ei eksy; ei edes silloin kun Violetta ja Emerald eksyvät kangastusten metsään.

Sitten yhtäkkiä tarinan puolivälin paikkeilla ruusut saavat keskeisen aseman. Mangan tämän osan syntyessä vuosi oli siis 1959. Tuon vuoden tammikuun 29. päivänä sai ensi-iltansa Walt Disneyn tuottama iki-ihana animaatioelokuva Prinsessa Ruusunen (Sleeping Beauty).

Ritarikaksosten tarinan loppupuolella on niin paljon yhtäläisyyksiä Prinsessa Ruususen kanssa, että voisin vaikka vannoa että Tezuka on nähnyt elokuvan varsin tuoreeltaan. Hän on myös ilmiselvästi innostunut valtavasti ihailemansa Disneyn työstä.

The Twin Knigthsissa kaksosten elämään ilmestyvät kaksi ritaria, Musta ja Valkoinen Ruusu. Musta Ruusu haluaa surmata Violettan, valkoinen rakastuu häneen. Tarinassa nähdään muun muassa, kuinka ruusuköynnökset taianomaisesti valloittavat Ruusujen linnan. Mustan Ruusun muuttuminen hirviöksi on ilmiselvä toisinto Disneyn elokuvan lohikäärmekohtauksesta.

Disneyn töistä kantanevat kaikuja myös Violettan kanssa ystävystyvät linnan hiiret, jotka armeijana ryhtyvät puolustamaan hallitsijaperhettä. Hiirethän olivat Tuhkimon ystäviä Disneyn vuoden 1950 animaatioelokuvassa.

Kaurisneito Papi ei paljoakaan eroa Disneyn Bambista. Minun mielestäni Disney-mäinen on myös mustalaisruhtinatar Emerald, joka muistuttaa merkittävästi Helinä-keijua, niin ulkomuodoltaan kuin temperamentiltaankin. Helinä pyrähteli lasten sydämiin elokuvassa Peter Pan vuonna 1953.

Osamu Tezuka: The Twin Knights

Tezukalle ominainen huumori kukkii myös ritarikaksosten tarinassa. Mangataitetilija itse näyttäytyy ainakin neljä kertaa.

This entry was posted in komediamanga, Osamu Tezuka, shoujo and tagged . Bookmark the permalink.

2 vastausta artikkeliin: Ruusunen ja tasa-arvoiset kaksoset

  1. arua sanoo:

    Eikös Princess Knight ollut sukupuolirooleiltaan loppujen lopuksi aika perinteinen (välttäen lopun spoilereita mutta esim vain pojan sydämen kanssa voi olla rohkea jne), onko tämä jatko-osana jonkinlainen yritys viedä asiaa vielä pidemmälle, eli mihin alkuperäinen tarina ei syystä tai toisesta yltänyt? Siitä on tosin jo hetki kun luin Princess Knightin, mutta muistan (ehkä väärinkin) että kaikesta vallankumouksellisuudestaan huolimatta se oli vielä jonkin verran ajalleen uskollinen?

    • Futoi yatsu sanoo:

      Princess Knight on aika perinteinen sukupuolisekoilu, mutta minusta The Twin Knights menee selvästi pidemmälle. Siinä tytön ja pojan samanarvoisuus vallanperijöinä on ikään kuin itsestäänselvyys – mikä ei uskoakseni vastaa yleistä ajattelua tuon ajan Japanissa (tai Suomessakaan).

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s