Mangakasvio

Taiyo Matsumoto: GoGo Monster (2000)

Tämä auringonkukan ja perhosen asetelma on peräisin Taiyo Matsumoton ankaran todellisesta lapsuuden kuvauksesta GoGo Monster (2000).

MANGASTA voi toisinaan bongata tuttuja kasveja. Osa niistä on epäilemättä peräisin valokuvista.

Mangan taustojen ja välikuvien piirtämisen apuna käytetään yleisesti referenssivalokuvia. Siksi ei ole ollenkaan yllättävää, että ruutuihin päätyy hyvinkin realistisia maisemia, rakennuksia, eläimiä ja kasveja.

Tässä on satunnainen valikoima japanilaisissa sarjakuvissa näkemiäni tunnistettavia kasveja. Joukossa on muutamia hyvin japanilaisia lajeja, mutta monia tavataan myös meillä luonnossa tai huonekasveina.

Takashi Kira: Sekitou erejii (2008)

Kun Japanista on kyse, yksi kasvilaji on tietenkin ylitse muiden: kirsikkapuu. Tämä varsin kaunis yksilö on peräisin Takashi Kiran herkästä rakkaustarinasta Sekitou erejii (2008).

Oh!Great: Tenjo tenge (2007)

Japanilaisista puutarhoista tuttu on myös japaninvaahtera. Tämä syysasuinen vaahtera levitteli lehtiään Oh!Greatin sarjassa Tenjo tenge vuonna 2007.

Satoshi Kon: Kaikisen (1990)

Karhunköynnös on meillekin tuttu puutarhojen sitkeänä rikkakasvina. Tämä karhunköynnös kasvaa japanilaisessa merenrantakaupungissa Satoshi Konin vastikään englanniksikin käännetyssä mangassa Tropic of The Sea (Kaikisen, 1990).

Takashi Murakami: Hoshi mamoru inu (2008)

Koska auringonkukat ovat niin hienoja, otetaan vielä toinen asetelma. Auringonkukat ja korennot ovat peräisin Takashi Murakamin mangasta Hoshi mamoru inu (2008, Stargazing Dog). Se kertoo miehen ja koiran lujasta ystävyydestä.

Takao Saito: Golgo 13 (2009)

Riisipeltoja ei japanilaisissa sarjakuvissa voi tietenkään välttää. Tämä esimerkki on Takao Saiton maineikkaasta palkkatappajatarinasta Golgo 13 vuodelta 2009.

Takashi Murakami: Zoku hoshi mamoru inu (2011)

Mutta voi mangassa olla maissipeltojakin. Tässä näyte Takashi Murakamin mangasta Zoku hoshi mamoru inu (2011).

Hisae Iwaoka: Hoshihagara Aomanju no mori (2009)

Hisae Iwaokan luontofantasiassa Hoshihagara Aomanju no mori (2009) kasvit ovat yleensä aika hämäriä, mutta kielot sentään ovat selvästi tunnistettavia. Manga on käännetty ruotsiksi nimellä Aomanjuskogen.

Takao Yaguchi: Tsurikichi Sanpei heiseiban (2005)

Takao Yaguchin suositun sarjan Tsurikichi Sanpei päähenkilö on hulluna onkimiseen. Kamtshatkan niemimaalla vieraillessaan Sanpei törmäsi muun muassa maitohorsmaan.

Mitsuhiko Yoshida: The Tortoise & The Hare

Ja löytyihän se kotoinen voikukkakin. Tämä yksilö esiintyy Mitsuhiko Yoshidan lyhyessä tarinassa The Tortoise & The Hare, joka julkaistiin 2010 englanniksi Sean Michael Wilsonin toimittamassa kokoelmassa AX – Alternative Manga.

Seizo Watase & Shinsuke Shimada: Minami no shima (2010)

Hibiskus eli kiinanruusu on meillä huonekasvi, mutta Suomea lämpimämmillä mailla sitä tavataan yleisesti puutarhapensaana. Tämä Seizo Watazen piirtämä kiinanruusu on mangasta Minami no shima (2010).

Shigeru Mizuki: Souin gyokusai seyo! (1973)

Huonekasvina tunnemme myös peikonlehden, joka on alkuperältään keski- ja eteläamerikkalainen viidakkoköynnös. Jos olen yhtään oikein ymmärtänyt, sitä ei oikeasti kasva Shigeru Mizukin mangan Souin gyokusai seyo! (1973, Onward Towards Our Noble Deaths) tapahtumapaikoilla Kaakkois-Aasian viidakoissa.

Shigeru Mizuki: Souin gyokusai seyo! (1973)

Sen sijaan samassa Mizukin mangassa esiintyvä vaaleanviolettikukkainen Ipomoea pes-caprae on oikeastikin yleinen Kaakkois-Aasiassa. Ainakin monet Thaimaassa kävijät ovat varmaan törmänneet tähän hiekkaisten rantojen luikertelijaan. Englanniksi kasvi on beach morning glory, mutta suomenkielistä nimeä en tiedä.

Hikaru Nakamura: Saint Young Men (2008)

Mikäs itäaasialainen kasvikokoelma tämä olisi, ellei tämä päättyisi lootukseen. Komea lootusasetelma on Hikaru Nakamuran hilpeästä mangasta Saint Young Men (2008), jossa seikkailevat itse Jeesus ja Buddha.

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Yksi vastaus artikkeliin: Mangakasvio

  1. Kasvitieteilijä sanoo:

    Mielenkiintoinen kirjoitus!
    Hetken googlettelu paljasti, että Ipomoea pes-caprae:n suomenkielinen nimi on dyynielämänlanka. Lähteenä: http://iljupe.nettisivu.org/solanales/

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s