Helvetinmoinen lemmenkomedia

Reiji Suzumaru: Love in Hell

Reiji Suzumaru: Love in Hell

REIJI Suzumarun manga Love in Hell on väkivaltainen ja rivo, mutta myös sopivasti visto ja oikeasti hauska. Julkaisijan asettama ikäraja K16 on ihan paikallaan. Kukkahattutädit älkööt vaivautuko.

Rintaro Senkawa oli 27-vuotias nuori mies, himokas ja halukas kyllä, mutta vielä neitsyt. Silloin hän juovuspäissään liukastui, löi aivonsa mäsäksi, kuoli – ja vastoin omia odotuksiaan joutui Helvettiin.

Rintaro oli varma, että hän ei ollut eläessään tehnyt pahaa. Niinpä hän olisi oikeutettu pääsemään Taivaaseen, bilettämään koko kuolemanjälkeisen ajan. Mutta Helvettiin tuomari Yama on hänet tuominnut. Häntä vastassa on 17-vuotias varsin viehättävä demonityttö Koyori, joka on määrätty hänen valvojakseen.

Koyorin ohjauksella Rintaro tutustuu Helvetin ankaraan todellisuuteen. Veri roiskuu, suolet ja päät lentävät, kuuma laava polttaa ja ihmiset petkuttavat petkuttamasta päästyään. Paljasta ja vielä paljaampaa pintaakin nähdään.

Love in Hell (Jigokuren – Love in Hell) ilmestyi Japanissa Futabashan Web Comic High! -lehdessä (WEBコミックハイ!) vuonna 2011. Sarjaa on olemassa kolmen pokkarin verran, ja niistä ensimmäinen on juuri saatu englanniksi Seven Seas Entertainmentin julkaisemana.

Hieman hämmentävästi Reiji Suzumarusta ei löydy mitään henkilötietoja. Hän on tosin mukana Twitterissä. Tilin esittelytekstin mukaan hän on ”korkeakoulun luennoija ja satunnainen mangataiteilija”. Hänen nimissään ei ilmeisesti ole muita teoksia kuin Love in Hell.

Reiji Suzumaru: Love in Hell

Love in Hell on varsin verinen. Mangassa näytetään myös, mitä Rintaro ja Koyori näkevät.

REIJI Suzumarun Helvetti on perustaltaan samankaltainen kuin vaikkapa Dante Alighierin (1265-1321) Jumalaisen näytelmän tai Hieronymus Boschin (1450–1516) maalausten Helvetti. Sem maisemat ovat yhtä ankeita kuin Gustave Dorén (1832-1883) kuvituksissa Jumalaiseen näytelmään, tai voisivat ne olla J.R.R.Tolkienin (1892-1973) Mordoristakin.

Helvetti on monikerroksinen synkkä paikka, jossa syntiset kärsivät hirmuisia tuskia. Kärsimyksellä he vähitellen maksavat takaisin maanpäällisiä pahoja tekojaan. Muunnelma ensisijaisesti keskiaikaisesta roomalaiskatolisesta Helvetistä on siis kyseessä. Osittain se on myös puhdistava Kiirastuli, sillä periaatteessa sieltä voi päästä pois kun kaikki pahat teot on sovitettu.

Tuolle perustalle Suzumaru on rakentanut hyvin toimivan Helvetin maailman. Helvetissä on kaupunkeja ja kauppoja niin kuin ihmisten maailmassakin. Siellä on raha jolla voi ostaa ruokaa ja tavaroita. Demonit ovat siellä töissä, vieläpä heikosti palkattuina.

Ennen kaikkea Helvetissä on tuskaa ja kärsimystä. Syntisten kylpylässä veden sijalla on kiehuvaa laavaa. Kokonaisia huoneistoja on omistettu ihmisten kiduttamiselle. Kaikesta vilpistelystä ja riettaudesta rangaistaan hyvin ankarasti ja hyvin fyysisesti. Jotta kärsimys voisi jatkua, kaikki päivän aikana aiheutuneet vammat korjautuvat yöllä.

Rahaa helvetissä tienataan kärsimyksellä. Pienin rahayksikkö on sata vexiä, ja vexit ovat suunnilleen samanarvoisia kuin Japanin jenit. Pienistä kärsimyksistä ei saa edes yhtä kolikkoa. Siksi Helvettiin tuomitut saavat kortin, johon he voivat kerätä leimoja. Esimerkiksi pään katkaisusta saa kolme leimaa. Kymmenellä leimalla saa kokonaisen sadan vexin kolikon.

Reiji Suzumaru: Love in Hell

Helvetissä rangaistaan niin maanpäällisistä kuin Helvetissä tehdyistäkin töppäyksistä.

HELVETIN tuskallisen kerroksen päällä Love in Hell on myös lemmenkomedia. Se kertoo Koyorista, kömpelöstä aloittelevasta demonista, sekä Rintarosta, suurieleisestä mutta itse asiassa täysin kokemattomasta miehestä.

Rintaro lähtee jokaisen lyhythameisen tai hameettoman perään, olipa hän sitten Helvettiin tuomittu ihminen tai siellä työskentelevä demoni. Koyori rankaisee häntä parhaansa mukaan, mutta on myös usein ylen herttainen ja lepsu.  Hän jopa tarpeen tullen pelastaa Rintaron joiltakin kärsimyksiltä. Niinpä ensimmäisen pokkarin päättyessä Rintaron tilillä on enemmän pahoja tekoja kuin Helvettiin tullessa.

Tämä puoli tarinasta voisi siis mangana olla aika tavallinen lukiokomedia. Mutta ei se ole. Hyvä ympäristö ja kekseliäät hahmot tekevät siitä omanlaisensa tarinan.

Paljolti tarina toimii henkilöiden varassa. Rintaron riettauden ja kokemattomuuden yhdistelmää hyödynnetään täysimittaisesti. Koyori on erinomainen uuden sukupolven demoni, samoin hänen sempainsa Momone. Sivuhenkilöinä on suuri joukko hauskoja ja vakavia demonihahmoja, ja tarinan alkupuolella kohdattava ahne ukkeli on myös mainio.

Jos Love in Hell on oikeasti tekijänsä (ainakin toistaiseksi) ainoa manga, se on ällistyttävän valmista tavaraa. Se on hyvin käsikirjoitettu ja vakuuttavasti kuvitettu. Siksi herää pieni epäilys, että kyseessä voi myös olla jonkun suhteellisen kokeneen taiteilijan nimimerkki.

MUISTUTETTAKOON vielä kerran mangan ikärajasta. Vaikka Love in Hell -mangassa Helvetti on koominen paikka, se on myös oikeasti Helvetti. Siellä tapahtuu erittäin raakaa väkivaltaa. Myös seksuaalinen kuvasto on varsin estotonta. Tässä esittelyssä olevat kuvat ovat kaikkein miedointa lajia.

Siispä K16, ehkä jopa K18.

This entry was posted in ero & guro, komediamanga, seinen and tagged . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s