Okayado: Monster Musume
OTETAAN saman tien toinen hilpeä uutuus Seven Seas Entertainmentilta. Rintava haaremikomedia Monster Musume alkaa löysänlaisesti, mutta sitten linnunaivoinen harpyija Papi pelastaa tarinan.
Monster Musume -mangan olemassaolon päällimmäinen tarkoitus on tissit. Tekijällä on ilmiselvä tissifetissi, tai sitten hän odottaa lukijalla olevan sellaisen. Maksimittaisista (I-kuppi) rintavarustuksista huolimatta sarja on kuitenkin virkistävä muunnelma haaremikomedian perusasetelmasta.
Kreikkalaisesta tarustosta peräisin olevat lamia-, kentauri- ja harpyijaneito yrittävät sopeutua japanilaiseen yhteiskuntaan. Viranomaiset ovat nakanneet heidät yhden ainoan japanilaisnuorukaisen riesaksi. Olentojen uhkeudesta ja halukkuudesta huolimatta seksuaalinen kanssakäyminen on kiellettyä.
Monsterineidot pyrkivät kaikin keinoin nuorukaisen suosioon. Nuorukainen yrittää välttyä suosiolta välttääkseen myös ankarat rangaistukset. Tästä seuraa monta punastuttavaa kommellusta. Huumori pyörii enimmäkseen rintojen ja navanalusten ympärillä.
Okayadon käsikirjoittama ja kuvittama manga Monster Musume – Everyday Life with Monster Girls (モンスター娘のいる日常, Monster musume no iru nichijou) alkoi viime vuonna Tokuma Shotenin Comic Ryu -lehdessä. Japanissa sarjasta on tähän mennessä koottu kolme pokkaria, ja neljäs on tulossa myyntiin lähipäivinä.
Seven Seas Entertainment on ottanut sarjan varsin tuoreeltaan julkaisuohjelmaansa. Ryan Petersonin kääntämä ensimmäinen osa ilmestyi englanniksi lokakuussa. Kääntäjä ansaitsee kiitokset sanaleikkien huolellisesta käsittelystä.
Harpyija ja kentauri täydentävät Kimihiton elämään lamian jo tuoman sekasorron.
KIMIHITO Kurusu on suhteellisen normaali ihmisnuorukainen, josta lajienvälisen kulttuurivaihdon koordinaattorin Ms. Smithin töppäyksen vuoksi tulee liminaalien ”isäntäperhe”. Eikä pelkästään yhden, vaan jo ensimmäisessä osassa peräti kolmen.
Liminaalit, tuttavallisemmin monsterit, ovat pitkään salassa pidettyjä olentoja, joilla on sekä ihmisen että eläimen ominaisuuksia. Pitkien neuvottelujen jälkeen on päästy sopimukseen kulttuurivaihdosta, jonka tavoitteena on homo sapiensien ja liminaalien sopeuttaminen toisiinsa. Sitä varten japanin kieltä opiskelleita liminaalineitoja sijoitetaan japanilaisiin perheisiin opiskelemaan maan kulttuuria.
Tarinan alkaessa Kimihiton asuntoon on jo asettautunut lamia Miia, intohimoisesti ihmisruumiin lämpöä kaipaava käärmeolento, jonka ylävartalo on naisen. Seitsenmetrisen käärmenaisen tarpeita varten asuntoon on rakennettu muun muassa valtava kylpyamme ja jättiläismäinen vessa.
Kimihito on joutunut kiihkeän Miian isännäksi täysin valmistautumattomana, sillä Ms. Smith toi hänet vahingossa väärään osoitteeseen. Miian tehokkaasta kuristusotteesta huolimatta Kimihito yrittää sankarillisesti selviytyä hengissä, pitää yllä perussiveyttä ja opastaa lamianeitoa Japanin kulttuurin pariin.
Sitten Kimihiton vähäisestä varresta kilpailemaan lehahtaa harpyija Papi, jolla on paitsi linnun jalat ja siivet myös linnun aivot. Vaikka hän näyttää pikkutytöltä, hän on linnunosiensa ohella aikuinen nainen. Ja ikään kuin se ei riittäisi, seuraavana aamuna paikalle nelistää kentauri Cerea, joka jahtaa moottoripyörällä liikkuvaa käsilaukkuvarasta. Hän kaappaa Kimihiton puoliväkisin kyytiinsä.
Niin kokoonpano on ainakin tälle erää valmis, ja kaikinpuolinen kohellus voi alkaa.
Ms. Smith on täydellinen opportunisti.
MONSTER Musumen henkilöt ovat onnistuneita. Juoneksi haaremikomediaan riittääkin se, että Kimihitoa viedään kuin litran mittaa.
Kimihito on toki tuiki tavallinen haaremikomedia tomppeli pääpoika, mutta hän istuu tehtäväänsä täydellisesti. Hänen päätyönään on olla naurettava ja nolo, ynnä saada välillä kunnollisuuden ja suorastaan sankaruuden puuskia.
Lamia Miia keskittyy liikaa seksiin ja menettää siksi uskottavuuttaan. Tarinan alkupuolen pelastaakin Papi. Papi ei oikein kykene muistamaan omaa nimeään, saati lajienvälisen kulttuurivaihdon tiukkaa säännöstöä.
Kentauri Cerea (viralliselta nimeltään Centorea Shianus) on ylettömän kunniantuntoinen ja puhuu vaikeata kohteliaisuuskieltä, juuri niin kuin kentaurin tuleekin. Heti ensi tapaamisella Kimihito päätyy ratsastamaan Cerealla. Kentaurien kunniasääntöjen mukaan se tarkoittaa, että nuorukaisesta tulee ikiajoiksi Cerean isäntä. Sitä paitsi Cerealla on vielä isommat rinnat kuin Miialla.
Hauskin henkilöistä taitaa kuitenkin olla lajienvälisen kulttuurivaihdon koordinaattori Ms. Smith, tiukkaan pikkumustaan pukeutunut täydellinen opportunisti ja omaneduntavoittelija. Mieluummin kuin myöntää tekemäänsä virhettä hän sysää Kimihiton niskoille aina uusia liminaaleja. Siinä sivussa hän pyrkii tyhjentämään Kimihiton kahvinkeittimen ja ruokakaapin.
Mangan monstereiden biologisiin yksityiskohtiin on kai vain parasta tottua. Niiden realistisuuden kanssa on vähän niin ja näin. Ei sillä että alkuperäisetkään kreikkalaisen taruston olennot olisivat mahdollisia ihan perustason biologisella tietämyksellä.
Miksi esimerkiksi lamia Miialla on (isot) naisen rinnat, vaikka 70 prosenttia hänen vartalostaan on käärmettä? Lisääntymiseen niitä ei ainakaan voi tarvita.
Entä miksi kulttuurivaihto-ohjelmaan otetaan vain nuoria liminaalineitoja? Itse asiassa mangan ensimmäisen osan perusteella näyttää siltä, että liminaalien joukossa ei juuri muita olekaan kuin naisia. Harpyijoista todetaankin, että he ovat kaikki naispuolisia. Kentaureista tosin sentään vihjataan, että heitä on (ainakin ollut) miespuolisiakin.
HUOM. Julkaisijan sarjalle antama ikäraja K16 on syytä ottaa todesta. Väkivaltaa tarinassa on suhteellisen vähän, mutta erotiikka on aika suorasukaista.
Jos isot tissit tuntuvat vastenmielisiltä, Monster Musumeen on turha tarttua, sen muista ansioista huolimatta. Jos tissit eivät haittaa tai ne suorastaan kiinnostavat, mangan parissa saa monet hyvä naurut.
Futoi yatsu 