Kuolemansairaus

Hikaru Asada & Takahiro Seguchi: Sickness unto Death

Hikaru Asada & Takahiro Seguchi: Sickness unto Death

This article is also available in English.

MANGA Sickness unto Death poimii vaihteluksi ajatuksia 1800-luvun tanskalaiselta teologilta ja filosofilta Søren Kierkegaardilta. Psykologisessa tragediassa aloitteleva psykologian opiskelija yrittää terapoida vakavasti sairasta vuokraemäntäänsä.

Tarina alkaa psykologian professoriksi edenneestä Kazuma Futabasta. Hän vie kukkia syrjäiselle haudalle ja alkaa muistella uransa ensimmäistä potilastapausta. Se oli myös hänen elämänsä suurin rakkaus.

Hikaru Asadan käsikirjoittama ja Takahiro Seguchin kuvittama manga Sickness unto Death (死に至る病, Shi ni itaru yamai) ilmestyi Japanissa Hakusenshan Young Animal -lehdessä vuosina 2009-2010. Sarja julkaistiin myös kahtena pokkarina vuonna 2010. Vertical on nyt julkaissut mangan ensimmäisen pokkarin englanniksi. Kääntäjän nimeä ei mainita. Mangan ikäsuositus on K-16.

Kun nuori Kazuma Futaba saapuu kaupunkiin opiskelemaan psykologiaa, hän kohtaa ensimmäiseksi kadulla toivottomassa paniikissa huutavan Emiru Arigan. Hän pysähtyy auttamaan neitosta. Hieman myöhemmin paljastuu, että Emiru emännöi suurta tyhjää kartanoa, johon Kazuma on menossa asumaan vuokralle. Hänelle on jo kerrottu etukäteen, että hän joutuu asumisensa ohessa toisinaan auttamaan sairaalloista vuokraemäntäänsä.

Nyt 18-vuotiaan Emirun vanhemmat ovat kuolleet, kun Emiru oli neljän vanha. Emiru asuu kartanossa kahdestaan Arigan suvun iäkkään hovimestarin Kuramoton kanssa. Emiru on kalpea ja heikko, hänen pulssinsa on hidas sekä verenpaineensa ja ruumiinlämpönsä matala. Sairautensa vuoksi hän on joutunut lopettamaan opiskelun.

Kuramoto kertoo Kazumalle, että Emirun painajaismaiset oireet ovat psykosomaattisia. Fyysisetkin oireet tuottaneen ahdistuksen ja paniikkihäiriön taustalla on kuolemaan johtava hengen sairaus, epätoivo. Emiru osoittaa luottavansa Kazumaan. Niukasta kokemuksestaan huolimatta Kazuma joutuu selvittämään epätoivon syytä.

Hikaru Asada & Takahiro Seguchi: Sickness unto Death

Nuorta Emirua riivaa lapsuudesta nouseva kummitus.

EPÄTOIVON käsite ja myös mangan nimi on tuotu tanskalaisen Søren Kierkegaardin (1813-1855) uskonnollis-psykologisesta teoksesta Kuolemansairaus (Sygdommen til døden) vuodelta 1849. Kirjan koko pitkä nimi on Sygdommen til døden: En christelig psychologisk Udvikling til opbyggelse og opvækkelse. Af Anti-Climacus eli J.A. Hollon suomennoksena vuodelta 1924 Anti-climacus: Kuolemansairaus: Kristillis-psykologinen kehitelmä mielenylennykseksi ja herätykseksi.

Kierkegaardin mukaan epätoivon syy on ihmisen vääristynyt suhde jumalaan. Ihminen on tiedostaen tai tiedostamattaan epätoivoinen, jos hän haluaa elää itsensä varassa, ei uskon varassa. Uskon lisäksi ihmisen itsen toteutumiseen tarvitaan, että ihminen haluaa olla oma itsensä. Kuolemansairaudessa päähenkilö Anti-Climacus vajoaa aina yhä syvempään epätoivoon, jossa hän lopulta uhmaa jumalaa.

Lisää Kierkegaardin ajattelusta voi lukea esimerkiksi Janne Kylliäisen artikkelista Kiergegaard: Keskeiset teokset ja ajatukset Filosofia.fi-sivustolla.

Kuolemansairautta ei voine parhaalla tahdollakaan pitää nykyaikaisen psykologian tai psykoterapian keskeisenä oppikirjana. On kuitenkin ihan mielenkiintoista nähdä, miten syvälle manga jatkossa etenee Kierkegaardin filosofian suhteen, ja miten vakavasti filosofin kristilliset ajatukset otetaan. Ensimmäisessä pokkarissa nuori päähenkilö jää lukemaan Kuolemansairautta, jonka hän on saanut psykoterapiakurssinsa opettajalta.

Muuten, eurooppalaista filosofian historiaa koskettelee myös Shuzo Oshimin manga The Flowers of Evil, jossa lähtökohtana on Charles Baudelairen runkokoelma Pahan kukat. Ranskalainen Baudelaire (1821-1867) oli Kierkegaardin aikalainen. Hän käsitteli ihmisenä olemisen kauheuksia hieman toisenlaisesta näkökulmasta kuin Kierkegaard.

Hikaru Asada & Takahiro Seguchi: Sickness unto Death

Kazuma ryhtyy terapeutiksi aika köykäisin eväin.

ON AIKA vaikea kuvitella tosielämässä psykologia tai psykiatria, joka yrittäisi terapoida asiakasta Kierkegaardin ajatuksiin nojautuen. Kovin todelisuuspohjainen mangan asetelma ei siis ole. Kun tästä epätodellisuuden kynnyksestä pääsee yli, tarina on kuitenkin mielenkiintoinen. Ehkä on jopa hyväksi, että vaikeiden mielen ongelmien käsittelyä etäännytetään todellisuudesta.

Vielä kaksi vuotta sitten Emiru on ollut iloinen ja reipas opiskelija. Sitten hän alkoi yhtäkkiä kuihtua pois. Häntä vaivaa painajaisissa lapsuuden kummitus, jonka kidutusta Emiru ei tahdo enää kestää. Epätoivo syntyy, kun ihminen on nähnyt kuolemaankin pelottavampia asioita, ja kuolemakin olisi helpotus. Takahiro Seguchin piirrosjälki kuvaa hienosti Emirun kauneutta ja kalvakkuutta.

Kazuma tekee kaikki virheet jotka aloitteleva terapeutti voi tehdä. Ihan kuin Søren Kierkegaardin siteeraaminen ei riittäisi, hän ryhtyy muitta mutkitta terapoimaan Emirua, vaikka tietämystä on psykologian oppikirjasta löytyneen terapian etenemiskaavan verran. Tapahtuu luonnollisesti myös se, mitä ei koskaan saisi tapahtua: terapeutti ja potilas rakastuvat toisiinsa. Kun nuori mies yrittää pelastaa rakastettuaan, ollaan jo perin kaukana ammattitaitoisesta terapiasta.

Kaikesta kömpelyydestään huolimatta Kazuma kuorii vähän kerrassaan esiin Emirun sisälleen lukitsemaa salaisuutta, joka on hänen epätoivonsa syynä. Sen verran mangan ensimmäisessä osassa paljastetaan, että salaisuus liittyy Emirun ja hänen isänsä väliseen suhteeseen.

Ehkä siellä on jotain samantapaista kuin Mitsuru Hattorin mangassa Sankarea, ehkä jotain muuta. Joka tapauksessa odotan mangan toista osaa varsin kiinnostuneena.

This entry was posted in gekiga, josei, seinen, slice-of-life and tagged , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s