Rovasti paukutteli palikoita

Toivo Rapeli: Valtamerten ääriltä, SLEY 1960.

Rovasti Toivo Rapeli, kamishibaiya ja Hakodaten lapset. Pitkä mies vasemmalla on pastori Pentti Karikoski. Kuva on kirjasta Valtamerten ääriltä (SLEY 1960).

SUOMALAINEN rovasti Toivo Rapeli kohtasi matkoillaan myös japanilaisen kamishibain esittäjän. Rovasti innostui kutsumaan lapsia katuteatteriin paukuttelemalla palikoita.

”Kadulla sattui huvittava tapaus,” Rapeli kirjoitti vuonna 1959 kirjassaan Valtamerten ääriltä. Kirjan julkaisi Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys (SLEY) vuonna 1960.

”Siellä kulki muuan kaupustelija, joka näytti lapsille maalattuja tai painettuja kuvia kertoillen samalla, mitä kuvissa on.”

Katu sijaitsi Hokkaidon Hakodatessa, jossa Rapeli vieraili loppuvuodesta 1959. Vierailu oli osa pitkää Japanin-matkaa, jonka päätarkoitus oli osallistua Suomen kirkon edustajana Japanin kristillisen lähetystyön 100-vuotisjuhlaan.

Rovasti Toivo Rapeli (1903-1995) oli SLEY:n pitkäaikainen toiminnanjohtaja. Hän kirjoitti lukuisia kirjoja lähetysmatkoiltaan eri puolille maailmaa.

KAMISHIBAI eli ”paperiteatteri” oli suosittua lasten ajanvietettä Japanissa 1920-luvulta 1950-luvulle. Kun televisio tuli, kamishibai-perinne kuihtui nopeasti pois.

Paperiteatterin pyörittäjä (kamishibaiya) liikkui polkupyörällä, jolla hän raahasi laatikkomaista näyttämöään, butaita. Hän asettui kadunkulmaan ja kutsui lapset koolle paukuttamalla vastakkain kahta puupalikkaa, hiyogoshia.

Lasten iloksi hän näytti butain aukosta jännittäviä tai romanttisia kuvasarjoja. Samalla hän kertoi ääntään tarpeen mukaan muunnellen kuviin liittyvää tarinaa. Useat tunnetut mangataiteilijat tekivät nuoruudessaan näitä kuvasarjoja kamishibaiyoiden käyttöön – muun muassa Shigeru Mizuki ja Sanpei Shirato.

Elantonsa esittäjä sai myymällä lapsille makeisia. Kamishibaista voi lukea lisää vanhasta artikkelistani Draamaa paperilla.

SAADAKSEEN lapsia koolle kadulla kulkenut kaupustelija hakkasi kahta puupalikkaa vastakkain, Toivo Rapeli kertoi. ”Tulos oli huono. Menimme pastori Karikosken ja pastori Kawashiman kanssa tuon miehen luokse ja minä sanoin: – Antakaa minulle nuo palikat, autan teitä.”

Mies kumarsi kiitokseksi ja luovutti työvälineensä pitkälle muukalaiselle.

”Paukuttelin kaikella voimalla palikoita pastori Kawashiman nauraessa ja Pentti Karikosken ottaessa kuvia. Vaikutus oli valtava: lapsia alkoi työntyä joka suunnalta, kun he näkivät ulkomaalaisen tuollaisessa työssä.”

”Ukko myi karamelliä lapsille, minä paukutin ja meillä kaikilla oli hauskaa.”

 

This entry was posted in mangan historia, suomalaiset Japanissa and tagged . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s