Päiväkirja tulevaisuudesta

Sakae Esuno: Mirai Nikki

Sakae Esuno: Mirai Nikki

POIKA saa kännykkäänsä taianomaisen päiväkirjan, joka kertoo tapahtumia tulevaisuudesta. Mutta sitten hyvää ideaa käytetäänkin vain aika tylsänoloisen tappopelin rakentamiseen.

On pakko myöntää, että Sakae Esunon manga Mirai Nikki (”Tulevaisuuspäiväkirja”) on maineeseensa nähden hienoinen pettymys. Saattaahan se tästä vielä kehittyä, mutta ainakin ensimmäisen suomennetun pokkarin perusteella se on varsin suoraviivaista perus-shōnenia. Ivrea on juuri alkanut julkaista sarjaa suomeksi.

On myös pakko myöntää, että manga tuo liian helposti mieleen muutamaa vuotta aikaisemman Tsugumi Ohban ja Takeshi Obatan mangan Death Note. Siinähän nuorukainen sai haltuunsa yliluonnollisen muistikirjan. Kun siihen kirjoitti jonkun ihmisen nimen, tämä ihminen oikeasti kuoli. Death Note päättyi muutamaa kuukautta ennemmin kuin Mirai Nikki alkoi.

Mirai Nikki ilmestyi Japanissa vuosina 2006-2010 Kadokawan Shōnen Ace -lehdessä. Lehtipainoksen jälkeen se julkaistiin kahtenatoista pokkarina. Edesmennyt Tokyopop ehti julkaista sarjaa englanniksi kymmenen pokkarin verran.

Mirai Nikki on tekijänsä Sakae Esunon ylivoimaisesti tunnetuin manga. Esuno on tehnyt myös neljä Mirain Nikkiin liittyvää sivumangaa. Nyt Esunolla on työn alla sarja nimeltä Biggu oodaa (”Big Order”), joka alkoi Shōnen Ace -lehdessä vuoden 2011 lopulla.

Sakae Esuno: Mirai Nikki

Mirai Nikki on väkivaltainenkin, mutta välillä ilmeiden liioittelu ei oikein vastaa tilannetta.

YUKITERU Amano on hiljainen koulupoika. Arkuuttaan hän jättäytyy kaveripiirin ulkopuolelle, vaikka oikeasti hän haluaisi olla mukana. Sen sijaan hän naputtelee jatkuvasti kännykkäänsä päiväkirjaa, joka kertoo yksityiskohtia tylsänpuoleisesta elämästä.

Yukiterulla on merkittäviä mielikuvitusystäviä: Mahtava ajan ja tilan valtias Deus ex Machina ja hänen söötti palvelijansa Murumuru. Mutta eräänä päivänä nuo mielikuvitusystävät näyttävät heräävän henkiin. Deus luovuttaa Yukiterulle kännykän, jonka päiväkirja näyttää yksityiskohtia tulevaisuudesta seuraavien kolmen kuukauden ajalta.

Se totisesti tuo jännitystä Yukiterun tylsyyteen. Kyseessä on nimittäin kahdentoista pelaajan peli. Kullakin pelaajalla on oma tulevaisuuspäiväkirjansa, ja heidän tehtävänään on tappaa toisensa. Toisia voi tuhota rikkomalla heidän kännykkänsä. Kun vain yksi on jäänyt henkiin, hän perii Deusin valtaistuimen.

Päiväkirjat ovat suureksi avuksi taistelussa, mutta kunkin pelaajan tulevaisuuspäiväkirjat ovat hieman erilaisia. Yukiterun päiväkirja näyttää tulevaisuuden tapahtumia sivullisen näkökulmasta, aivan samoin kuin Yukiteru on tarkkaillut koulun elämää. Yksi pelaajista on luokan kaunotar Yuno Gasai, joka on salassa ihastunut Yukiteruun. Niinpä hänen päiväkirjansa näyttää tarkkaan Yukiterun elämää.

Yunolla on vahva halu suojella Yukiterua. Silti heidän äkilliset pussauskohtauksensa tuntuvat tarinassa jotenkin perustelemattomilta.

Hyvää Mirai Nikkissä on reuhakas piirrosjälki ja tarinan vauhdikas eteneminen. Hyvää on myös tapa jolla Esuno ennakkoluulottomasti sekoittaa ison ja pienen tarinan aineksia. Vaikka Deus on vain koulupojan mielikuvituksen tuotetta, hän on oikeastaan paljon mahtipontisemman taruston olento.

Aineksista ei kuitenkaan synny kovin ehjää kokonaisuutta. Mirai Nikki on nopeatempoinen ja väkivaltainen seikkailu, mutta ei oikeastaan muuta. Näin ainakin lukemani ensimmäisen pokkarin perusteella. Toivottavasti jatkossa käytetään tarinan hyviä aineksia paremmin hyödyksi.

Sakae Esuno: Mirai Nikki

Pannaan pussauskoppiin.

MIRAI Nikkin suomennoksen loppuun liitetty parin sivun mittainen taustoittava teksti on hyvä. En tiedä, onko se suomenkielisen laitoksen kääntäjän Emma Myllysen vai toimitussihteerin Saana Santalahden käsialaa. Teksti esittelee mangan tekijän ja historian sekä asettaa mangan yhteyksiinsä. Se myös kertoo pari suomennospäätöstä.

On hyvä tietää, että mangan nimen kääntämättä jättäminen ei johdu laiskuudesta, vaan se on harkintaan perustuva päätös. Ivrea perustelee päätöstä sillä, että Mirai Nikki ”tunnetaan niin hyvin harrastajien keskuudessa sen alkuperäisellä japaninkielisellä nimellä, joka on myös suomalaiselle helposti lausuttavissa”.

Perustelu on ihan järkevä, vaikka itse ehkä olisin kääntänyt nimen. Suomeksihan se olisi yksinkertaisesti ”Tulevaisuuspäiväkirja” tai ”Päiväkirja tulevaisuudesta”.

Ivrean päätös kertoo, että yhtiö tarkoittaa mangan ensisijaisesti niille, jotka tuntevat nimen ennestään – lähinnä animen tai visual novelin perusteella. Uusia manganharrastajia Mirai Nikkillä ei edes yritetä tavoitella.

Myllysen suomennos suoraan japanista on kohtuullinen, vaikka kielellisiä kömpelyyksiä esiintyykin. Sellaisia kuin ”enpä arvannut, että joku olisi niin tyhmä yrittääkseen estää minua”.

Ivrean julkaisun asu on suomalaisten mangajulkaisujen joukossa varsin laadukas. Manga on painettu hyvälaatuiselle paperille, siinä on erillinen kiiltävä kansipaperi, ja värisivujakin on muutamia. Valitettavasti mustavalkoinen painojälki on paikoitellen suttuista. Osa sivuista on myös nyrjähtänyt muutaman millin liikaa sisäsaumaa kohti.

Ikäraja K13 on ihan paikallaan.

This entry was posted in shounen and tagged . Bookmark the permalink.

3 vastausta artikkeliin: Päiväkirja tulevaisuudesta

  1. arua sanoo:

    Harmi, olen välillä toivonut että suomeksi tulisi joku itseä kiinnostava manga. Tosin olen hyvin epäilevä shounensarjojen suhteen, erityisesti jos ne ovat ilmestyneet Shounen Jumpissa. Useampaan kertaan on käynyt niin että lupaava sarja alkaa yhtäkkiä junnata, aivan kuin siitä olisi hiottu täydellinen tuote jonka on tarkoitus jatkua ikuisesti. Jos edes ensimmäinen pokkari ei toimi niin loppukin jää helposti lukematta.
    Sinänsähän sitä toivoisi että Ivrea saisi julkaisuja markkinoille, varsinkinkin kun Egmontkin häipyi lähes tyystin kuvioista. (Ivreankin kautta kun voisi teoriassa tulla muutakin kuin kliseisintä teinihöttöä, mitä suurin osa suomijulkaisuista on ollut)

    Vaikka tämä ei suoraan liity kyseiseen sarjaan, sanon tämän silläkin uhalla että joku kommentteja lukeva ärsyyntyy Väärästä Mielipiteestä: mielestäni Japanissa on hiottu mangaa hieman liikaa, mainstream-tekijöillä ei tunnu olevan edes mahdollisuutta tehdä jotain valmiista muotista poikkeavaa… Olen joko lukenut liikaa mangaa tai sitten olen vain liian vanha. Todennäköisesti kumpaakin. Kaikkein kliseisin teiniviihde ei enää useinkaan jaksa kiinnostaa jos ikää on yli 20. Hyvin tehty teiniviihde sen sijaan voisi kiinnostaa kaikkia…

    • Futoi yatsu sanoo:

      Onneksi sentään joskus poikkeaviakin mangoja päätyy valtavirtaan. Hyvä esimerkki tästä on minusta Attack on Titan, joka itse asiassa on piirrosjäljeltään suorastaan ruma.

      • arua sanoo:

        Itseä ei haittaisi edes kliseinen piirrosjälki, jos manga olisi muuten hyvä. Mutta liian usein joutuu toteamaan että tää on taas tätä samaa hieman eri kuosissa… Animessa se pistää vielä enemmän silmiin, kai syy on sitten siinä että ne rahoitetaan mainonnalla… silloin pitää pelata varman päälle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s