Äitienpäivää

Mamoru Hosoda: Wolf Children

Mamoru Hosoda: Wolf Children

ÄIDIT taitavat mangassa ja animessa olla useammin poissa kuin paikalla. Mutta toisenlaisiakin äidin malleja löytyy. Sekä hyvässä että pahassa.

Äitienpäivän päätteksi voisi vähän vilkaista, millaisia äitejä esiintyy siinä mangan ja animen valikoimassa, johon minä olen törmännyt.

Todellinen uhrautuvan äitiyden ylistys on Mamoru Hosodan ohjaama animaatioelokuva おおかみこどもの雨と雪 (2012, Ōkami kodomo no Ame to Yuki, englanniksi Wolf Children). Siinä nuori äiti Hana antaa kaikkensa kahden lapsensa Amen (”Sade”) ja Yuki (”Lumi”) eteen. Lapset ovat tavanomaista hankalampia tapauksia, sillä he ovat puoliksi susia. Perimmäisenä tavoitteena on äidin iloista mutta myös murheista yksi kaikkein suurimmista, lasten itsenäistyminen äidistään.

Hosodan tuotannosta tavataan myös väkevä isoäiti. Elokuvassa サマーウォーズ (2009, Summer Wars) Jinnouchin suvun 90-vuotias matriarkka Sakae johtaa koko suvun maailmaa uhkaavaa pahaa vastaan. Vaikka isoäiti ei ymmärrä edes kännyköitä, virtuaalisesta pelimaailmasta saapuva paha kukistetaan.

Koominen isoäidin ja äidin parivaljakko on vaikkapa Isao Takahatan Ghiblille ohjaamassa animaatiossa ホーホケキョ となりの山田くん (1999, Hoohokeyo tonari no Yamada-kun suomeksi Naapurini Yamadat). Elokuva perustuu Hisaichi Ishiin strippisarjakuvaan Nono-chan. Yamadan perhettä kuvaa parhaiten Noboru-pojan lausunto: ”Jos yksikin teistä olisi normaali, se horjuttaisi tasapainoa.”

Jos ja kun laskemme myös muumianimaatiot animeksi, Muumimamma on tietenkin kaikista huolehtivaisin ja samalla myös sallivaisin äiti. Aika samankaltainen mammahahmo on myös Studio Pierrotin tekemässä animesarjassa しろくま カフェ (2012, Shirokuma Café eli ”Jääkarhun kahvila”). Luomukahvilaa pitävä jääkarhu huolehtii asiakaspiirin eläimistä kuin lapsista ikään.

Akiko Higashimura

Akiko Higashimura: Mama ha tenparisuto

MANGAN tunnetuin ja klassisin äiti on varmaan Machiko Hasegawan piirtämä Sazae-san, jonka tarina alkoi jo vuonna 1946. Toisen maailmansodan jälkeisessä Japanissa Sazae Fuguta oli yllättävän moderni perheenäiti, joka jopa liittyi feministiliikkeeseen. Koominen strippimanga päättyi 1974, mutta sen pohjalta tuotetaan edelleen televisioanimaatiota.

Pienen lapsen äidin elämää kuvaa hurtilla huumorilla Akiko Higashimuran manga ママはテンパリス (2007-2011, Mama ha tenparisuto, ”Äidillä on pinna kireällä”). Kolmikymppisellä yksinhuoltajaäidillä on varsin sapekas luonne, mutta pikkuinen Go-poika onnistuu tuon tuosta kietomaan hänet pikkusormensa ympäri.

Osamu Tezuka: Princess Knight

Osamu Tezuka: Princess Knight

OSAMU Tezukan tuotannossa myönteisiä äitejä on esimerkiksi shoujo-klassikossa リボンの騎士 (1953-1956 ja 1963-1966, Ribon no kishi, Princess Knight) ja sen jatkosarjassa 双子の騎士 (1958-1959, Futago no kishiThe Twin Knights). Silverlandin kuningasparin tytär Sapphire saa vahingossa syntymässään pojan sydämen. Seuraa monipolvinen ja hieman höttöinen perimyssekoilu, joka Futago no kishissä jatkuu Sapphiren kaksoslasten osalta.

Aivan toisenlaisen äidin Tezuka piirsi synkässä sukutarinassa 奇子 (1972-1973, Ayako). Iba Tenge on miehensa pahoinpitelemä vaimo, joka sietää kaiken mitä mies ja hänen sukunsa tekevät. Jopa sen, että murhan silminnäkijäksi joutunut pieni tytär vangitaan koko nuoruudekseen pimeään kellariin. Ayako on yksi mangan historian karmivimmasta japanilaisen ydinperheen kuvauksista.

Lastaan julmasti kohteleva äiti on myös Tezukan mangassa アポロの歌 (1970, Aporo no uta, Apollo’s Song). Äitinsä kieroon kasvattama Shogo Chikaishi ei kykene sietämään rakkautta. Kaikki rakkauden ilmaukset sytyttävät hänessä hirvittävän tuhoamisen vimman.

Koomiseksi kääntyvä ilkeä äiti on vaikkapa Tezukan mangassa アトムキャット (1986-1987, Atomcat). Manga parodioi Tezukan omaa Tetsuwan Atomu (Astro Boy) -tarinaa.

Taiyo Matsumoto: Sunny

Taiyo Matsumoto: Sunny

ÄIDITTÖMIÄ tai äitinsä hylkäämiä lapsia on mangassa pilvin pimein. Heitä asustaa esimerkiksi lastenkoti Tähdessä, jota Taiyo Matsumoto piirtää mangasarjassaan Sunny (2010-). Tähti on paikka, johon jätetyt lapset tuppaavat unohtumaan sinne lopuksi lapsuuttaan.

Rikkinäisten perheiden lapsia elää myös sisäoppilaitoksessa, jota Moto Hagio kuvaa tuskantäyteisessä shoujo-klassikossaan トーマの心臓 (1974-1975, Tōma no shinzō, The Heart of Thomas).

Arata Akin mangassa 宝皇学園MiSORA組 (2008-, Houou gakuen misoragumi, The Beautiful Skies of Houou High) äiti yrittää ”parantaa” vain tyttöihin ihastuvan tyttärensä sukupuoli-identiteettiä. Keino ei taida olla kovin hyvä: Äiti pakottaa tyttären vain pojille tarkoitettuun eliittilukioon. Ja tavoitekin on raadollinen: saada tytär rikkaisiin naimisiin ja päästä itse elämään löhöelämää.

Mika Kawamuran tyttökomediassa Daa! Daa! Daa! Miyun äiti lähtee astronautiksi Amerikkaan ja isä muuten vain Nasalle töihin. Tytär jää tutun munkin hoiviin Japaniin. Kun munkkikin päättää lähteä Intiaan, Miyu ja munkin poika jäävät keskenään. Sitten paikalle laskeutuukin ufo, jonka matkustajista lapset joutuvat huolehtimaan.

Komedia- ja poikamangoissa nuoret tytöt joutuvat useinkin hieman äitimäisiin rooleihin. Esimerkiksi voisi ottaa vaikkapa Love Hinan Naru Narusegawan tai Ranman Akane Tendon. Tapauksia löytyisi paljon lisääkin, mutta eiköhän tuossa jo ole äitejä yhden äitienpäivän tarpeiksi.

This entry was posted in anime, josei, komediamanga, seinen, shoujo. Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s