Sotaa ja simputusta

Shigeru Mizuki: Showa 1939-1944: A History of Japan

Shigeru Mizuki: Showa 1939-1944: A History of Japan

SHOWA-mangan toisessa osassa Shigeru Mizuki seuraa vaihe vaiheelta Tyynenmeren sotanäyttämöä vuosina 1939-1944. Samalla hän piirtää itsestään kuvan, joka ei ole kovin mairitteleva.

Drawn & Quarterlyn vasta englanniksi julkaisemassa mangan toisessa osassa jatkuu sama esitystapa, jota Shigeru Mizuki käytti menestyksekkäästi ensimmäisessä osassa. Rinnakkain kulkevat historian suurten linjojen järjestelmällinen esittely ja pienen ihmisen näkökulmasta kuvattu Mizukin oman lähipiirin elämä.

Suurta kuvaa selittää ja kommentoi Mizukin Kitaro-tarinoista tuttu pahanhajuinen rottamies Ratman (Nezumi otoko). Pientä kuvaa esittelee ennen kaikkea Mizuki itse. Kuvituksen pohjana on edelleen suuri määrä autenttista valokuva-aineistoa.

Kodansha julkaisi historiallisen mangan Showa (コミック昭和史, Komikku Showa-shi, ”Sarjakuvahistoria Showa-kaudesta”) alun perin Japanissa kahdeksana pokkarina vuonna 1988. Toisin kuin useimpia mangasarjoja, Showaa ei koskaan julkaistu missään mangalehdessä. D&Q:n englanninkielisessä julkaisussa kukin muhkea osa sisältää kaksi alkuperäisen teoksen osaa, eli tulossa on vielä kaksi kirjaa.

On hienoa että manga saadaan viimein myös länsimaisten lukijoiden ulottuville. Se on yksi merkittävimmistä sarjakuvista, jotka kuvaavat sotaa siinä todella mukana olleen ihmisen näkökulmasta. Manga on ensisijaisesti historiateos, ja upea sellainen. Sodanvastaisuus on siinä enemmän rivien välissä kuin vuonna 2011 englanniksi julkaistussa Mizukin mangassa Onward Towards Our Noble Deaths (Souin gyokusai seyo!, 1973).

Toinen osa on saanut englanninkieliseksi nimekseen Showa 1939-1944: A History of Japan. Senkin on kääntänyt tehnyt Zack Davisson, joka tekee hyvälaatuista jälkeä. Tosin Japanin keisarillisen historian 2600-vuotisjuhla on vahingossa lipsahtanut 26000-vuotisjuhlaksi, mutta muita virheitä en juuri huomannut. Frederik L. Schodtin esipuhe on jälleen mainio lisä kokonaisuuteen.

Shigeru Mizuki: Showa 1939-1944: A History of Japan

Ratman haastattelee nuorta Shigerua, joka etsii mieltä kuolemaan.

VUODET 1939-1944 ovat vain pieni pätkä koko Japanin Showa-kaudesta (1926-1989), mutta niinä tapahtuu paljon. Siksi on perusteltua kiinnittää paljon huomiota näin lyhyeen ajanjaksoon. Ennen kaikkea noina vuosina käydään sotaa lähes koko Tyynenmeren alueella. Länsimainen historiankirjoitus tuntee tapahtumista varmaan parhaiten Japanin iskun Havaijin Pearl Harboriin 1941 ja toisen maailmansodan käännekohtiin myös kuuluvan Midwayn taistelun 1942.

Sotapahtuminen edetessä Japanin mainostama ”uusi itämainen järjestys” tai ”suuri Itä-Aasian yhteisen kukoistuksen piiri” osoittautuu kehnosti naamioiduksi pyrkimykseksi alistaa koko kaukoitä Japanin hallintaan. Japani valtaa maan toisensa jälkeen ja pystyttää mieleisiään nukkehallituksia. Lopulta kuitenkin Yhdysvaltain teollinen ylivoima alkaa purra, ja Midwayn taistelun myötä sota kääntyy Japanille epäedulliseksi.

Mizuki arvioi Japanin armeijan toimia hyvinkin kovasanaisesti, mutta hän muistaa myös antaa tunnustusta hyville johtajille. Sellaisille kuin Mizukin oman joukkueen johtaja, joka löi alaisiaan vain kun suuremmat herrat siihen pakottivat. Tai kuin kenraaliluutnantti Masaharu Honma, joka kunnioitti myös vihollisia ja välitti enemmän miestensä hyvinvoinnista kuin Japanin kunniasta.

Mizukin sanojen mukaan harrastajakirjailija ja taiteilija Honma oli ”traaginen hahmo”. Hänet tuomittiin sodan jälkeen kuolemaan sotarikoksista, lähinnä ”Bataanin kuolemanmarssina” tunnetusta sotavankien ja pakolaisten siirrosta. Mizuki toteaa, että oli omituista syyttää Honmaa kuolemista Filippiinien polttavan auringon alla, kun mitkään huoltoketjut eivät toimineet.

Japanin keisariin asti Mizukin kritiikki ei ulotu. Keisari vilahtaa mangassa vain muutamana varjokuvana ja huonoja uutisia vievien upseerien pelokkaina ajatuksina. Rivien välistä voi kuitenkin ymmärtää, että keisarinkaan osallisuus sodan tragedioihin ei ollut vähäinen.

Shigeru Mizuki: Showa 1939-1944: A History of Japan

Shigeru on pihalla armeijan säännöistä – ja armeija vastaa omalla tavallaan.

YKSI mangan päähenkilöistä on nuorukainen Shigeru Mizuki itse. Hän on työtä vieroksuva ja opiskelua välttelevä vetelys, jonka tärkeimmät harrastukset ovat nukkuminen, haaveileminen ja syöminen. Siinä hän on selvästi tullut sukuunsa. Kun isoisä toeaa isälle Shigerun olleen ”hukkateillä syntymästään asti”, äiti vastaa napakasti että ”teillä kahdella ei ole oikeutta puhua noin kenestäkään”.

Kuten Frederik L. Schodt kirjoittaa mangan esipuheessa, havainnot Shigeru Mizukin urasta kertovat jotain aivan muuta. Todellinen Mizuki on lähempänä työnarkomaania kuin vetelystä. Valtavan mangatuotantonsa lisäksi hän on muun muassa elvyttänyt puupainotaidetta ja kerännyt japanilaista youkai-perinnettä.

Nyt 92-vuotiaalle ja edelleen aktiiviselle taiteilijalle on omistettu kulttuurikeskus, museo ja katu hänen lapsuuskaupungissaan Sakaiminatossa. Vuonna 2010 hänelle myönnettiin Bunka kōrōsha -status (”Kulttuurisesti merkittävä henkilö”) hänen merkittävästä työstään japanilaisen kulttuurin hyväksi.

Käsittääkseni ainoat muut tämän Japanin hallituksen tunnustuksen saaneet mangataiteilijat ovat Ryuichi Yokoyama (1909-2001) ja Hayao Miyazaki (1941- ). Yokoyama on 1930-luvulla alkaneen hyvin suositun strippimangan Fuku-chan tekijä. Miyazakin ansiot ovat sen sijaan enemmän animaation kuin mangan puolella, vaikka hänen kynästään onkin lähtöisin manga Tuulen laakson Nausicaä.

Kenellekään ei liene yllätys, että taiteelliset opinnot ja harrastukset vetivät Mizukia puoleensa. Sota-aikana hän myös luki merkittäviä määriä uskonnollista ja filosofista kirjallisuutta, esimerkiksi Raamattua, Senecaa ja Goethea. Näin hän yritti etsiä elämän tarkoitusta ja suuntaa – ja oppia hyväksymään aikansa nuoria odottaneen kuoleman.

Shigeru Mizuki: Showa 1939-1944: A History of Japan

Kun muut sotilaat lähtevät bordelliin, Mizuki harhailee paikalliseen kylään.

VUONNA 1942 Mizuki sai punaisen kirjeen, määräyksen astua keisarillisen armeijan palvelukseen. Koulutuksen jälkeen hän oli mukana sodassa Tyynenmeren trooppisilla saarilla, ensin Palaulla, sitten Rabaulissa. Osa Mizukin henkilökohtaisesta historiasta on ennestään tuttua niille lukijoille, jotka ovat lukeneet mangan Onward Towards Our Noble Deaths.

Armeijassa Mizuki sai jonkinasteisen pellen roolin, ja sitä myöten hänestä tuli simputuksen tärkein kohde. Mizukille sattui ja tapahtui kaikenlaista (hän esimerkiksi sotki joukkueenjohtajan saappaat paskaan öisellä vessareissulla), eivätkä hänen puheensa esimiehille aina vastanneet armeijan kuria ja järjestystä.

Niinpä häntä mätkittiin nyrkein, sandaalein ja kepein. Ei hän siitä pitämään koskaan oppinut, mutta sietämään sentään. Vaikka Mizukin kuvaus simputuksesta on osittain koominen, se on myös hyvin karu. Olihan sotilaiden elämä enemmän kuin tarpeeksi raskasta ilmankin: rankkaa työtä kuumassa viidakossa, jatkuvaa nälkää, tauteja, ahtaita kuljetuksia, unen puutetta, epätietoisuutta, pelkoa…

Toisin kuin useimmat sotilaat, Mizuki ystävystyi Tyynenmeren saarten paikallisten asukkaiden kanssa. Ja toisin kuin useimmat sotilaat, hän ei pitänyt saarelaisia alempiarvoisina. ”Alkuasukkaista hän oli outo … mutta he pitivät hänestä ja tarjosivat hänelle ruokaa. Hänellä oli hyvä asenne, eikä häntä haitannut syödä likaisista astioista. He rakastivat hänen innokkuuttaan.”

Mangan toisen osan tullessa loppuun Mizuki joutuu yksin erilleen itsemurhatehtävän saaneesta joukko-osastostaan. Kaikki muut ovat ilmeisesti kuolleet, ja etsintäpartio haravoi Mizukia esiin viidakosta. Se on todellinen cliffhanger, sillä peloissaan Mizuki putoaa kallionkielekkeeltä veteen ja joutuu räpiköimään henkensä edestä. Kaukana Japanissa myös äiti ja isä heräävät rukoilemaan poikansa puolesta.

Shigeru Mizuki: Showa 1939-1944: A History of Japan

This entry was posted in elämäkertamanga, gekiga, Japanin historia, seinen and tagged . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s