Tezukan elämää, mangaa ja animea

Frenchy Lunning (toim.): Tezuka's Manga Life

Frenchy Lunning (toim.): Tezuka’s Manga Life

MINNESOTAN yliopiston julkaisema artikkelikokoelma Tezuka’s Manga Life (Mechademia 8) sisältää valtavan kirjon tutkijoiden näkemyksiä Osamu Tezukasta ja hänen tuotannostaan. Osa on tylsiä mutta osa myös hurjan mielenkiintoisia.

Laajaa ja heterogeenistä tutkimusartikkeleiden kokoelmaa on mielestäni mahdotonta käsitellä kokonaisuudessaan yhdessä pienessä blogiartikkelissa. Niinpä poimin Mechademia 8:sta tähän vain muutamia Osamu Tezukaan liittyviä näkökulmia, joiden arvelen saattavan eniten kiinnostaa mangan ja animen harrastajia.

Mechademia on yhdysvaltalaisen Minnesotan yliopiston julkaisusarja, jossa ilmestyy uusi osa kerran vuodessa. Julkaisuihin kootaan mangaa, animea ja muuta japanilaista visuaalista kulttuuria käsitteleviä artikkeleita. Sarjan päätoimittaja on tohtori Frenchy Lunning. Kirjoittajat ovat puolestaan japanilaisen kulttuurin tutkijoiden kärkikaartia.

Sarjan yhdeksäs osa Origins on juuri ilmestynyt, mutta minulla on käsissäni vuosi sitten ilmestynyt kahdeksas osa, Tezuka’s Manga Life. Sen teema on tähänastisista julkaisuista selkeimmin rajattu, sillä se keskittyy yksinomaan toisen maailmansodan jälkeisen mangan ”jumalan” ja televisioanimen kehittäjän Osamu Tezukan (1928 – 1989) tuotantoa koskevaan tutkimukseen.

Tezuka’s Manga Life sisältää parikymmentä artikkelia yhtä monelta kirjoittajalta. Mukana on myös kolme lyhyttä sarjakuvaa, Fujio Akatsukan Tokiwasu Story, Moyoco Annon pastissi Unico ja sokerina pohjalla Tezukan itsensä Diary of an Insect Shōjo’s Vagabond Life. Mangataiteilijoiden lisäksi viisi kirjoittajaa työskentelee Japanissa, loput pääasiassa Yhdysvalloissa.

 

YKSI merkittävimmistä Osamu Tezukan ”keksinnöistä” animen alalla on se mitä kutsutaan myös Tezukan kiroukseksi: Hän määritteli animejakson hinnan paljon alle realististen tuotantokustannusten, kun hän myi ensimmäisen animesarjansa Astro Boyn (Tetsuwan Atomu) Fuji TV:lle naurettavan halvalla.

Tästä seurasi, että tuotantoyhtiöiden oli pakko kerätä tuloja monesta muustakin lähteestä kuin japanilaisilta televisioyhtiöiltä; muun muassa kansainvälisistä levityssopimuksista ja oheistuotteiden markkinoinnista. Astro Boyn hahmo ilmestyi tarroihin, joilla melkein mistä tahansa tavarasta saattoi tehdä ”Astro Boy -tuotteita”, aina huonolaatuisia sukkia myöten.

Tezukan tavoitteena oli hinnallaan päihittää kilpailevat yhtiöt, mutta nepä mokomat seurasivat perässä. Ja keinoista tuli alan jokapäiväistä leipää.

Myös tuotantokustannukset oli puristettava mahdollisimman alas. Animaation ”riisuminen” johtui kuitenkin toisaalta myös viikottaisen televisioanimaation vaatimasta ennennäkemättömästä kuvamäärästä.

Uudenvuodenpäivänä 1963 alkanut Astro Boy oli Japanin ensimmäinen televisioanime. Kun sitä ryhdyttiin valmistelemaan, laskettiin että kaikki Japanin ammattitaitoiset animaattorit yhteensä pystyisivät tuottamaan vain viisi minuuttia täysimittaista animaatiota viikossa. Jotain oli pakko muuttaa, jotta saataisiin aikaan 25 minuuttia animaatiota joka viikko.

Animaatiosekunnin sisältämä kuvamäärä laskettiin kahdeksaan, ja kutakin kuvaa näytettiin kolme kertaa. Huulisynkronista luovuttiin. Puhe näytettiin kahdella vaihtuvalla kuvalla, joista toisessa suu oli auki, toisessa kiinni. Käytettiin paljon liikkumattomia lyhyitä otoksia. Käytettiin kuvia joissa vain esimerkiksi silmät ja suu animoitiin. Kuvista koottiin kirjasto josta niitä käytettiin mahdollisuuksien mukaan uudelleen.

Ja niin edespäin. Juuri mitkään näistä keinoista eivät kuitenkaan olleet Tezukan keksimiä. Niitä oli käytetty animaatiossa paljon ennenkin. Tezukan bisnestajun tuotteeksi voi ehkä laskea sen, että kaikkia keinoja käytettiin aikaisempaa systemaattisemman. Monet näistä keinoista ovat edelleen japanilaisen animaation tunnusomaisia piirteitä.

 

TEZUKA sai jo varhain tuta sen, että yhdysvaltalainen ja japanilainen televisiomoraali olivat erilaisia. Merkittävä tulonlähde ensimmäistä Astro Boy -sarjaa tehtäessä oli amerikkalaisen NBC Enterprisesin kanssa tehty levittämissopimus, jonka myötä sarjaa näytettiin pienillä amerikkalaisilla tv-kanavilla.

Mangaan verrattuna Tezuka laimensi tarinaansa jo japanilaista levitystä varten, jotta se kelpaisi suuremmalle japanilaiselle yleisölle. Englanninkielisessä käännöksessä animea laimennettiin edelleen.

Yhdysvaltalaiset tarkastajat hylkäsivät peräti kuusi Astro Boyn kahdestatoista ensimmäisestä jaksosta. Lokalisoinnin ohjaaja Fred Ladd onnistui ”pelastamaan” kolme jaksoa ankaralla uudelleenleikkauksella, mutta kolme jäi hyllylle. Hylätyistä jaksoista yhdessä näytettiin eläinten leikkelyä, toisessa oli taustalla alastomia naisia, ja kolmannessa raaputettiin viesti Kristus-patsaan silmään.

Vuonna 1964 Tezuka pääsi sitten NBC Enterprises -yhtiön kanssa sopimukseen uuden värillisen animaationsa Janguru taitein (Jungle Emperor/Kimba the White Lion) levityksestä. Jotta lokalisaatio-ongelmilta vältyttäisiin, amerikkalaisyhtiö saneli joukon ehtoja tuotannolle.

Sarja ei esimerkiksi saanut olla juonellisesti jatkuva, jotta jaksoja voitaisiin tarvittaessa tiputtaa pois. Sarjassa ei saisi esiintyä mustaihoisia hahmoja. Sarjassa ei saisi näyttää julmuutta eläimiä kohtaan. Ja tarina sentään kertoi muun muassa suurriistan metsästyksestä Afrikassa!

Kun sopimusta aikansa väännettiin tekijöiden kanssa, NBC Enterprises sentään suostui muutamaan helpotukseen: Villieläimet saisivat olla sarjassa ilman vaatteita. Mustaihoisiakin hahmoja saisi esiintyä, kunhan he olisivat ”sivistyneitä”; pahisten oli kaikkien oltava valkoisia.

 

MECHADEMIA 8:n aihevalikoima on lavea, alkaen Tezukan henkilökohtaisesta nuoruudesta, ulottuen Tezukan oman tuotannon kautta hänen vaikutuksiinsa mangan ja animen kehitykseen.

Kiehtovia ovat esimerkiksi kuvaukset Tezukan nuoruuden kiinnostuksesta hyönteistutkimukseen. Siltä suunnalta saivat nimensä hänen käyttämänsä nimimerkki Osamushi Tezuka sekä tuotantoyhtiö Mushi. Sieltä saivat vaikutteita monet hänen mangansa, kuten esimerkiksi The Book of Human Insects (Ningen konchuuki, 1970). Hyönteisharrastusta lienee myös osittain kiittäminen Tezukan piirustustaidon kehityksestä: Nuoruudessaan mangataiteilija piirsi valtavat määrät yksityiskohtaisia lajikuvia.

Hurjan mielenkiintoinen on myös Patrick W. Galbraithin kuvaus Tezukan osuudesta moen syntyyn. Samoin Renato Rivera Ruscan artikkeli Tezukan animaatiosta Phoenix 2772. Anime oli vuonna 1980 käännekohta, jossa Tezuka pyristeli irti luomastaan animaatioperinteestä. Se sai vaikutteita esimerkiksi Avaruusseikkailu 2001:sta ja Ralph Bakshin Taru Sormusten Herrasta -animaatiosta.

Aivan omaa luokkaansa on Eiji Ōtsukan analyysi Sergei Eisensteinin vaikutuksesta Osamu Tezukan animeen ja mangaan. Ōtsukan mukaan Tezuka loi ”epäpyhän liiton”, jossa yhdistyivät Walt Disneyn tyyliset hahmot ja Eisensteinin dramaattinen elokuvakerronta. Eisensteinin ideat suodattuivat jo varhain Tezukalle saksalaisen Leni Riefenstahlin ja japanilaisten sodanaikaisten propagandaelokuvien kautta.

Samalla paljastuu, että Tezuka toi elokuvamaista kerrontaa mangaan jo yleisesti uskottua aikaisemmin. Ensimmäinen elokuvamainen manga ei ollut Shin takarajima (”Uusi Aarresaari”) vuonna 1947, vaan useita vuosia aikaisempi varhaistyö Shōri no hi made (”Voiton päivään saakka”). Teos löydettiin vasta vuonna 2011.

Muutamat Mechademia 8:n artikkeleista ovat maallikon silmissä täysin turhanaikaista teoreettistä pyörittelyä. Manganäytteet on käännettäessä ikävästi peilattu. Onneksi kiehtoviakin näkökulmia on aivan riittämiin. Teosta voi siis huoletta suositella kaikille, jotka haluavat syventää tietämystään mangan ja animen suurmiehestä.

Mechademia 8 -kokoelman kirjoittajat:

Osamu Tezuka
Fujio Akatsuka
Moyoco Anno
Thomas Lamarre
Mary A. Knighton
G. Clinton Godart
Verina Gfader
Christine L. Marran
Fusanosuke Natsume
Renato Rivera Rusca
Yorimitsu Hashimoto
Ryan Holmberg
Hideaki Fujiki
Jonathan Clements
Frederik L. Schodt
Eiji Ōtsuka
Patrick W. Galbraith
Hikari Hori
Alicia Gibson
Toshiya Ueno

This entry was posted in anime, mangan historia, mangan tutkimus, Osamu Tezuka and tagged , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s