Tyttö ikkunassa 2

Hiromasa Yonebayashi: Marnie - tyttö ikkunassa.

Hiromasa Yonebayashi: Marnie – tyttö ikkunassa.

MARNIE – tyttö ikkunassa on lämmin ja kaunis kasvutarina lapsen yksinäisyydestä; hylkäämisestä, ystävyydestä, anteeksiannosta ja sovituksesta. Aivan Studio Ghiblin parhaiden animaatioelokuvien tasolle se ei kuitenkaan yllä.

Kaksitoistavuotias Anna (ääninäyttelijänä Sara Takatsuki) on hyvin yksinäinen tyttö. ”Tässä maailmassa on näkymätön taikapiiri. On sisäpuoli ja ulkopuoli. Nämä muut ihmiset ovat sisäpuolella. Ja minä olen ulkopuolella. Mutta minä en välitä. Minä inhoan itseäni.”

Aikuisia kohtaan Anna on hyvin kohtelias, mutta hän ei paljasta mitään tunteistaan. Toisten lasten seurassa Anna ei näytä viihtyvän ollenkaan.

Annan isä ja äiti kuolivat auto-onnettomuudessa Annan ollessa aivan pieni. Myös tytön hoidettavakseen ottanut isoäiti kuoli tytön ollessa vasta parivuotias. Siitä lähtien Anna on kokenut olevansa kaikkien hylkäämä. Anna kyllä tajuaa, että omaiset eivät kuolleet tahallaan. ”Mutta joskus tuntuu, että sitä ei voi antaa anteeksi.”

Isoäidin kuolemasta asti Anna on asunut kasvattivanhempiensa Sasakien kanssa. Perheen mies on jatkuvasti matkoilla, ja vaimo Yoriko tekee parhaansa huolehtiakseen Annasta. Eniten Annaa kalvaa yksi asia: Hän on saanut selville, että valtio maksaa kasvattivanhemmille Annan hoitamista. Ja he ovat salanneet tämän Annalta. Eihän sellainen voi olla oikeaa rakkautta?

Kun Anna saa koulussa vaikean astmakohtauksen, hänet päätetään lähettää kesäksi Yorikon sukulaisperheen luokse pieneen Kushiron merenrantakylään toipumaan. Annasta tuntuu, että Yoriko-täti haluaa hänestä eroon koska hänestä on vaivaa.

Anna kiinnostuu autiosta kartanosta vuorivesialtaan takana.

Anna kiinnostuu autiosta kartanosta vuorivesialtaan takana.

HIROMASA Yonebayashin ohjaama 思い出のマーニー (Omoide no Mānī, ”Muistoja Marniesta”) tuli Japanissa ensi-iltaan heinäkuussa 2014. Elokuva perustuu englantilaisen Joan G. Robinsonin kirjaan When Marnie Was There vuodelta 1967. Yonebayashin edellinen ohjaustyö Ghiblillä oli Kätkijät, joka myös perustuu englantilaiseen lastenkirjaan.

Englanninkieliseksi nimekseen 思い出のマーニー on saanut suoraan kirjan nimen. Myös suomalainen nimi mukailee kirjan nimeä; kirja on suomennettu nimellä Tyttö ikkunassa, ja elokuvan nimi on Marnie – tyttö ikkunassa.

Suomalaiseen teatterilevitykseen elokuva on tulossa lokakuun alussa. Elokuvaa esitetään sekä suomeksi tekstitettynä että dubattuna. Samoihin aikoihin ilmestyy myös kansainväliseen levitykseen tehty dvd/blue ray -julkaisu. Jo keväästä asti on ollut saatavilla japanilainen dvd, jossa on englanninkieliset tekstit.

Kirjan tapahtumat on siirretty Englannin Norfolkista Japanin Hokkaidoon, mutta elokuva seuraa silti kirjan tarinaa uskollisesti. Maisemat ovat japanilaisia, Prestonin perheestä on tullut Sasakeja, Peggin pariskunnasta on tullut Oiwan pariskunta, pelottava vanha tuulimylly on muuttunut pelottavaksi vanhaksi rehusiiloksi. Mutta tarina ja henki ovat samat.

Yksi pieni mutta merkityksellinen muutos on tehty. Kirjassa Annan merenrantakylässä hoiviinsa ottava Peggin pariskunta on lapseton. Heidän kasvatusperiaatteensa on, että tehköön lapsi mitä tahansa kunhan on onnellinen. Elokuvassa Oiwan pariskunnan omat lapset ovat jo aikuistuneet ja muuttaneet pois pikkukylästä. Heidän ymmärryksensä lapsista on aivan toista luokkaa kuin Peggien.

Ikkunassa näkyy salaperäinen vaalea tyttö.

Ikkunassa näkyy salaperäinen vaalea tyttö.

HILJAISESSA merenrantakylässä Anna saa juosta vapaasti, ja hänet nähdään usein istumassa yksin rantatörmällä ja piirtämässä. Toisiin lapsiin hän ei näytä haluavan ottaa kontaktia. Yhteisestä tanabata-juhlastakin hän juoksee itkien pois, kun toiset lapset eivät tajua hänen toivomustaan ”saada joka päivä elää tavallista elämää”.

Sitten Annan huomio kiinnittyy vuorovesialtaan takana sijaitsevaan autiokartanoon. Matalan veden aikaan allas muuttuu soiseksi niityksi, jonka yli pääsee kävellen. Korkean veden aikaan se on merenlahti. Annan unet ja todellisuus alkavat sekoittua. Aikuiset tietävät talon olevan asumaton. Mutta Anna näkee ikkunassa kauniin vaalean tytön, jonka hiuksia harjataan raivokkaasti.

Salaperäinen tyttö (ääninäyttelijänä Kasumi Arimura) lähettää veneen hakemaan Annan kartanoon. Tytön nimi on Marnie. Kaksi ystävää kaipaavaa yksinäistä tyttöä viettävät pian tähänastisen elämänsä onnellisinta aikaa yhdessä, vannoen ikuista ystävyyttä. Marnie haluaa oppia tuntemaan Annan, mutta hitaasti.

Vaikka Marnien elämä näyttää täydelliseltä, kaikki ei ole ruusuilla tanssimista. Hänen vanhempansa ovat aina matkoilla. Marnie asuu isossa kartanossa lastenhoitajan ja ilkeiden palvelustyttökaksosten kanssa. Lastenhoitaja harjaa Marnien tukkaa kovakouraisesti ja lukitsee tytön usein huoneeseensa. Kaksoset rakastavat Marnien pelottelua, ja uhkaavat jopa viedä hänet yksin vanhaan rehusiiloon. ”Kestän mitä tahansa, mutta en siiloa.”

Yhteinen kesä katkeaa yhtäkkiä, kun Anna ja Marnie menevät ukkosmyrskyssä rehusiiloon. Anna näkee unta että Marnie lähtee sieltä yhdessä poikaystävänsä Kazuhikon kanssa. Kun Anna herää, hän on yksin siilossa. Ikuiseksi lupautunut ystäväkin on hylännyt Annan! Sellaista ei voi antaa koskaan anteeksi – vai voiko kuitenkin?

Annasta ja Marniesta tulee pian sydänystäviä.

Annasta ja Marniesta tulee pian sydänystäviä.

TARINAN ytimessä on vaikeassa iässä olevan ja vaikeita asioita kokeneen lapsen kasvaminen. Ikuinen ystävä Marnie saattaa olla Annan mielikuvituksen tuotetta, mutta hän auttaa silti Annaa sovintoon läheistensä kanssa.

Oman osansa Annan elämän parantamisessa tekee rouva Oiwa, joka tulee vahingossa paljastaneeksi tytölle miten paljon Yoriko rakastaa Annaa. Osansa tekee myös iäkäs taidemaalari Hisako, joka kertoo Annalle vuosikymmenten takaisesta ystävyydestään Marnien kanssa. Hän kertoo myös Marnien tarinan surullisen lopun.

Oman osansa tekee Sayaka, vanhaan kartanoon muuttavan uuden perheen tyttö. Hän löytää talosta Marnien vuosikymmeniä piilossa olleen päiväkirjan, jonka kertomat tapahtumat ovat yllättäen Annalle tuttuja. Miten mielikuvitustytöltä on voinut jäädä päiväkirja?

Kuten Joan G. Robinson kirjassaan, myös Hiromasa Yonebayashi osaa elokuvassaan kertoa tarinaa lasten näkökulmasta, lasten maailmaa ymmärtäen ja kunnioittaen. Ehkä kyse on välineelle mielekkäästä ilmaisutavasta, mutta elokuvassa lasten maailma on jopa vahvempi kuin kirjassa. Kirjassa sentään valotetaan jonkin verran aikuistenkin motiiveja.

Annan unien ja todellisuuden välisen suhteen ilmaiseminen on Yonebayashilla selvästi kömpelömpää kuin Robinsonilla. Ainakin aikuiselle katsojalle on liian selvää, mikä on unta.

Onkohan tämä kohtaus lainattu Titanicista?

Onkohan tämä kohtaus lainattu Titanicista?

GHIBLILLE ominaiseen tapaan Marnie – tyttö ikkunassa on hyvin kaunis elokuva. Pilvet, auringonlaskut, kuutamot merellä ja aurinkoiset sienimetsät on toteutettu valtavalla huolella ja rakkaudella. Visuaalisesti upeinta antia ovat hämärän ja pimeän kuvaukset.

Elokuva ei kuitenkaan jotenkin tavoita sitä taianomaisuutta, joka muistetaan Ghiblin parhaimmista elokuvista, esimerkiksi Naapurini Totorosta ja Henkien kätkemästä. Tulikärpästen haudasta puhumattakaan.

Se on kaunis, ihastuttava ja viehättävä elokuva, jota voi huoletta suositella niin lapsille kuin aikuisillekin. Mutta se ei ole Suuri Animaatioelokuva.

On sääli, jos Marnie – tyttö ikkunassa todellakin jää Ghiblin viimeiseksi animaatioelokuvaksi, ainakin sellaisena kuin Ghiblin tunnemme. Elokuussa 2014 Ghibli ilmoitti lopettavansa ”väliaikaisesti” tuotantonsa ja pohtivansa tulevaa suuntaansa. Varmaa tietoa yhtiön toiminnan jatkosta ei ole.

This entry was posted in anime and tagged . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s