Vuoden parhaita

Zack Davisson: Yūrei – The Japanese Ghost

VUODEN 2015 aikana blogini on ollut aika hiljainen, koska se oli tauolla puolisen vuotta. Kokosin kuitenkin tähän parhaita vuoden aikana kohtaamiani teoksia. Nämä ovat siis minun henkilökohtaisia valintojani, ja rajoittuvat siihen aineistoon jonka olen lukenut tai nähnyt.

VUODEN paras tietokirja on ilman muuta Zack Davissonin Yūrei – The Japanese Ghost. Kirja on sekä ulkoasultaan poikkeuksellisen kaunis että sisällöltään poikkeuksellisen vankka.

Japanilaiset kummitukset (幽霊, yūrei) noudattavat tarkkoja sääntöjä ja lainalaisuuksia. Niitä sitoo vuosisatainen perinne. ”Ja useimmille japanilaisille yūreit ovat hyvin, hyvin todellisia,” Davisson kirjoittaa.

Kirja on perinpohjainen analyysi japanilaisten kummitusten historiasta ja nykypäivästä. Se on myös hauskaa luettavaa. Loppuun on vieläpä koottu joukko käännöksiä keskeisistä kummitustarinoista.

Shigeru Mizuki: Showa 1944-1953 – A History of Japan

ZACK Davisson on mukana myös vuoden parhaassa mangassa: Hän on kääntänyt englanniksi Shigeru Mizukin muhkean sarjan Showa – A History of Japan (コミック昭和史, Komikku Showa-shi, ”Sarjakuvahistoria Showa-kaudesta”). Drawn & Quarterly julkaisi neliosaisen sarjan kaksi viimeistä osaa vuoden 2015 aikana.

Marraskuun lopussa edesmennen Mizukin Showa on yksityiskohtainen ja raakakin kuvaus Japanin historiasta koko keisari Showan (Hirohito) valtakaudelta vuodesta 1926 vuoteen 1989.

Mizuki on koonnut valtavan määrän historiallista aineistoa sarjakuvaeepostaan varten, ja muokannut paitsi merkittävän historiateoksen, myös merkittävän sodanvastaisen teoksen. Valtakunnan historian ohessa Mizuki kertoo harvinaislaatuisen rehellisesti omaa henkilökohtaista historiaansa.

Hiromasa Yonebayashi: Marnie – tyttö ikkunassa.

AINOA ja siksi myös paras vuoden aikana katsomani japanilainen animaatioelokuva on Hiromasa Yonebayashin ohjaama Marnie – tyttö ikkunassa (思い出のマーニー, Omoide no Mānī, ”Muistoja Marniesta”). Studio Ghiblin elokuva perustuu englantilaisen Joan G. Robinsonin kirjaan When Marnie Was There vuodelta 1967.

Marnie on hyvin kaunis ja lämmin elokuva, mutta aivan Ghiblin parhaiden elokuvien tasolle se ei yllä. Hiromasa Yonebayashi ei ehkä ole Isao Takahata tai Hayao Miyazaki, mutta hänen nimensä kannattaa edelleen pitää mielessä. Vuonna 2010 valmistuneesta Kätkijöistä (借りぐらしのアリエッティ, Karigurashi no Arietti) hänen jälkensä on jo merkittävästi parantunut, eikä Kätkijätkään huono elokuva ollut.

Drawn and Quarterly – Twenty Five Years of Contemporary Cartooning, Comics, and Graphic Novel

VUODEN paras kokoomateos on kanadalaisen Drawn & Quarterly -kustantamon 25-vuotisjuhlansa kunniaksi julkaisema teos, joka on massiivinen sekä sisällöltään että nimeltään: Drawn and Quarterly – Twenty Five Years of Contemporary Cartooning, Comics, and Graphic Novel.

Kokoomateoksessa on yhtiön ja sen julkaisujen historian lisäksi valtava joukko näytteitä yhtiön ”talliin” kuuluvilta sarjakuvataiteilijoilta, Tove Janssonista Yoshihiro Tatsumiin. Kirjan parasta antia ovat kuitenkin yhtiön taiteilijoiden ja yhtiön henkilökunnan lyhyet henkilökohtaiset tekstit.

Drawn & Quarterly on kunnostautunut muun muassa muumisarjakuvien ja laatumangan julkaisijana. Se on tutustuttanut englanninkielisen yleisön muun muassa Shigeru Mizukiin, Oji Suzukiin ja Imiri Sakabashiraan.

Hajime Isayama: Titaanien sota

PARHAAN suomenkielisen mangajulkaisun valintaa mietin jonkin aikaa. Päädyin lopulta Sangatsu Mangan julkaisemaan Titaanien sotaan (進撃の巨人, Shingeki no kyojin eli Attack on Titan). Hajime Isayaman hyvin suosittu sarja kertoo ihmiskunnan rippeiden epätoivoisesta taistelusta merkillisiä ihmissyöjätitaaneja vastaan.

Titaanien sota on varsin raaka manga, jonka koukuttavin elementti on titaanien salaisuuksien vähittäinen paljastuminen. En tosin uskalla veikata, miten pitkään se jaksaa pitkittyessään kantaa – kokemus osoittaa, että mangasarjat pystyvät joskus elämään käsittämättömän kauan.

Suomenkielinen julkaisu on hyvälaatuinen, ja Antti Kokkosen suomennosjälki on lähes aina priimaa. Japaniksi sarjaa on tähän mennessä ilmestynyt 18 pokkaria, suomeksi viisi.