KUN EI muuta tule kirjoitettua, laitetaanpa taas pieni kokoelma twitternovelleja. Ne ovat lyhyitä katkelmia ihmiselämästä, joka on joskus synkkä ja ikävä.
Twitternovelli on tarina, jonka pitää mahtua 140 merkkiin eli yhden twiitin mittaan. Mittansa vuoksi se jättää aika paljon mielikuvituksen varaan.
Aikaisempia novellejani löytää halutessaan tämän blogin Omat tuotokset -kategoriasta. Kaikki tarinat on jo aiemmin julkaistu Facebookissa ja/tai Twitterissä.
Jotain vailla
1. Mauno seisoi munasillaan Anna-Marin haarassa ja yritti näyttää ihanalta. Hilja ajoi ohi vilkaisemattakaan.
2. Kuuden kaljan jälkeen Mauno äkkiä tajusi, ettei hänellä ollut eukossa mitään valittamista. Eihän sellaista kehdannut sanoa.
3. Aamuyön tunteina Mauno saattoi istua valveilla ja murehtia. Ihan vain noin yleisesti ottaen, ilman sen tarkempaa kohdetta.
4. Pimeällä pihalla Mauno yritti löytää Otavan, mutta usva tai kaihi tai jokin oli tiellä. Nuoruus oli hukassa ja itku likellä.
Persmäkeä
5. Kirkonmenojen vedellessä viimeisiään Mauno lasketti jo sarkahousut uhraten Nilsiän kirkonmäkeä. Ja ehti ensimmäisenä asemabaariin.
6. Kun elämä oikein korpesi, Maunon teki mieli vain kiljua. Toisina iltoina ei riittänyt väkevämpikään.
7. Mauno tommasi kossupulloa kaulasta ja halasi oikein sydämen kyllyydestä. Sillä ilman rakkautta maailma olisi ankea paikka.
8. Karhu osui Maunon tislaamolle juuri ennen nimismiestä. Illansuussa kolmikko heräsi sylikkäin. Kukin luikki nolona taholleen.
9. Nettiriippuvuuden äidyttyä pahaksi lääkäri käski niellä tabletin päivässä. Maunohan söi, ja elektroniikkamyyjä oli iloinen.
10. Kun peilissä ei ollut kolmeen aamuun näkynyt ketään, Mauno alkoi vilkuilla pulloa pelonsekaisella kunnioituksella.
Välisoitto: Norjalainen villapaita
11. Hiljainen pieni mies kantoi sieluaan juuttisäkissä. Auringon noustessa meren rannalla hän päästi sen hetkeksi tuulettumaan.
12. Kumpi lie risaisempi, mies vai villapaita. Mies haisi rankille, villapaita kuselle ja hielle. Elämänkokemusta kummallakin.
13. Läppävikaisia olivat sekä mies että soitin. Itkevä huilu katkesi juuri ennen kuin aurinko alkoi loistaa sieluun.
Joulu Dickensin hengessä
14. Joulukuulle tultaessa Mauno harjoitteli halkovajan takana. Mahaa oli jo ja parransänkeäkin. Punainen nenä löytyi pullosta.
15. Myöhään aatonaaton iltanana Mauno yritti paketoida Hiljalle edes jotakin. Sama se mitä, sanomistahan siitä kuitenkin tulisi.
16. Tuvan penkin päässä Mauno yritti näyttää vakavalta vaikka haisi viikolta putkassa. Lapset eivät partajermuun enää uskoneet.
17. Samalla kun sulloi saaviin jouluna syntyneitä kissanpentuja Mauno rupatteli mukavia ovenrakoon jähmettyneille ipanoille.
18. Mauno kääri rotanraadon sanomalehteen ja jemmasi povelleen. Ei parasta herkkua, mutta saisi siitä loppiaispaistin kolmelle.
Jos ei erota poliisi
19. Lähestymiskiellon vihdoin loputtua Mauno ja Hilja järjestivät lähestymisjuhlan. Poliisia tarvittiin vasta vartin päästä.
20. Akanvirrasta jään reunalla Mauno poimi kolme vaaleanpunaista yöpaitaa. Muuta ei löytynyt, vaikka täytyi heidän siellä olla.
21. Lopulta kun maahanpanijaiset olivat jo ohi Mauno vei valkoisen kallan kummulle. Siinä hän takellellen tunnusti tunteensa.
22. Vielä kahdenkymmenen vuoden jälkeenkin Mauno kuuli joskus Hiljan kolistelevan astioita. Kun hän katsoi, tiskikone istui vaiti nurkassa.
23. Neljältä Mauno könysi istumaan hetekan laidalle ja sytytti piipun. Pisti tulen myös verhoihin ja ihaili liekkien nousua.
24. Pilven reunalla Mauno hykerteli, kun vanhat vihamiehet yrittivät peijaisissa pyöritellä jotenkin myönteisiä sanankäänteitä.
25. Mauno oli ikänsä luottanut siihen, että kuolema meidät erottaa. Kun Hilja nojasi samaan pilvenreunaan, pääsi pitkä kirosana.
Futoi yatsu 
