Jättiläislinnun jäähyväiset

TÄSSÄ on koottuna yhteen viidestä twitternovellista koostuva tarina linnusta, joka oli lajinsa viimeinen.

ARABIAN autiomaan paahteessa parkkiintunut rok tahtoi tulla haudatuksi suuren taatelipalmun varjoon. Kuolema laittoi taatelinkiven vesilasiin, ja varalta vielä toisen. Ei ollut mitään kiirettä, sillä jättiläislintu eläisi vielä pitkään.

Kymmenen vuotta Kuolema vaali taatelintaimia ruusutarhan lasiansarissa. Kun taimet vankistuivat, Kuolema istutti ne roklinnun toiveen mukaisesti salaiselle keitaalle Rub’ al Khalin länsireunalla – poikataimen eteläpuolelle, tyttötaimen pohjoispuolelle.

Kuusi vuotta myöhemmin rok ja Kuolema keittivät keitaalla vahvat kahvit ja maistelivat ensimmäisiä taateleita. Hieman kirpeitä ehkä, mutta niin ne saivat tosinautiskelijoille ollakin. Rok nappasi jälkiruuaksi yhden antiloopin, mutta ei Kuolema siitä moittinut.

Vierähti vuosisata. Palmut olivat vanhoja, ja vanhaksi tunsi itsensä roklintukin. Se kaivoi itselleen sijan hiekkaan palmujen alle ja kutsui Kuoleman. Ne tekivät ison roihun, sillä yö oli kylmä. Tuhansien tähtien tuikkiessa ne kertasivat yhteisiä muistoja.

Kun Aamutähti sammui, sammuivat myös roklinnun palavat silmät. Kuolema peitti haudan ja lausui hyvästit seitsemällätoista kielellä. Rok oli taitanut niitä kaikkia, mutta se oli lajinsa viimeinen.

Kategoria(t): Kuolema, omat tuotokset. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.