Järistyksen jälkeen

Haruki Murakami: After the Quake

Haruki Murakami: After the Quake

HARUKI Murakami on etevä laatimaan hieman vinoja näkökulmia arkitodellisuuteen. Pieni novellikokoelma After the Quake (Vintage, 2003) sisältää seitsemän tarinaa, joita yhdistää Koben suuri maanjäristys vuonna 1995.

Osassa tarinoista maanjäristys vilahtaa vain reunahuomautuksena. Joissakin se kääntää henkilöiden elämän kulun. Parissa se hierotaan lujaa lukijan naamaan.

Kokoelman on kääntänyt englanniksi Jay Rubin, joka on Harvardin yliopiston professori ja Murakamin teosten luottokääntäjä. After the Quake on julkaistu japaniksi vuonna 2000 yhdeltä novellilta lainatulla nimellä Kami no kodomotachi ha mina odoru (”Jumalan lapset kaikki tanssivat”).

Vuosi 1995 oli Japanissa vaurasta aikaa. ”Ihmisten lompakot pursusivat 10 000 jenin seteleitä, ja kaikki tuhlasivat niitä innoissaan”, Murakami kirjoittaa. Novellikokoelman henkilöillä ei mene aivan yhtä hyvin. Joku hukkaa vaimon, toinen hakee taukoa elämäänsä ylellisen yksinäisellä lomalla Thaimaassa. Kolmas etsii yksikorvaista isäänsä, neljäs on naimisissa väärän miehen kanssa.

ENSIMMÄINEN novelli UFO in Kushiro kertoo miehestä, jonka vaimo jumiutuu television ääreen tuijottamaan maanjäristyskuvia. Viiteen päivään hän ei syö, juo tai puhu. Kun mies tulee kotiin kuudentena päivänä, vaimo on kadonnut. Työtoveri yrittää lykätä miestä elämässä eteen päin, mutta hanke ei onnistu kovin hyvin.

Viimeisessä novellissa Honey Pie mies yrittää keksiä lapselle satua kahdesta karhusta – ja samalla panna omaa elämäänsä järjestykseen lapsen äidin kanssa.

KOKOELMAN surrealistisin osuus on Super-Frog Saves Tokyo. Se on kertomus pienestä mutta sitkeästä pankkivirkailijasta ja valtavasta sammakosta. Yhdessä he pelastavat Tokion suurelta maanjäristykseltä. Murakami yhdistelee taitavasti komiikkaa ja kauhutarinaa, ja unen ja todellisuuden rajaviiva jää hämäräksi.

Sammakolla ja pankkivirkailijalla on vastassaan suuri mato, joka on osittain lainattu japanilaisesta kansanperinteestä. Vanhan uskomuksen mukaan maanjäristyksiä aiheuttaa syvällä vuorten alla asuva jättiläismäinen monni (siis kala). Edo-kaudelta on säilynyt runsaasti näitä monneja esittäviä puupainokuvia, joista käytetään nimitystä namazu e (”monnikuvat”). Monnikuvia myytiin muistoiksi etenkin Tokion vuoden 1855 maanjäristyksen jälkeen.

Monneja on käytetty myös maanjäristysten ennustamiseen: niiden uskotaan sätkivän poikkeuksellisella tavalla järistysten edellä. Samassa tarkoituksessa on tarkkailtu myös kultakaloja. Tieteellistä näyttöä yhteydestä ei ole.

This entry was posted in Japanin kirjallisuus, scifi ja fantasia, Uncategorized and tagged . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s